Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Työllistymisen ihme

Monesti kerrotaan ettei ole rahaa korjata teitä, hoitaa sairaita tai kouluttaa lapsia. Väite on tietenkin puppua mutta laajalle levinneenä saattaa joitakin harhauttaa.

 

 

Mitä maksaa kouluttaa lääkäri? Otetaan tuhat työtöntä, heille maksetaan tonni kuukaudessa toimeentulotukea, jokainen pysyy kotona ja kiroilee leivän niukkuutta. Muutetaan hiukan tilannetta. Nimitetään 100 työtöntä professoreiksi ja 900 opiskelijoiksi. Maksetaan professoreille 5000 kuukaudessa ja opiskelijoille tonni. Odotetaan viisi vuotta ja meillä on 900 lääkäriä. Kustannukset? 100 x 60 000 x 5 = 30 miljoonaan. Professorit maksavat veronsa, kulutusverot huomioiden noin 15 miljoonaa ja tuhlaavat loput asuntoihin, ruokaan jne. He siis työllistävät koko rahalla ihmisiä.

 

 

Saman terveydenhoidossa, palkataan lisää henkilökuntaa, se maksaa mutta rahat kuluvat joten raha kiertää.

 

Kuinka raha siis käyttäytyy kierrossa?

Oletan veroasteeksi 50%. Kaikki käteen jäävä raha kulutetaan.

 

 

Valtion kulutus sen järjestäessä palveluita 100

verotulo 50

yksityinen kulutus 50

verotulo 25

yksityinen kulutus 25

verotulo 12,5

yksityinen kulutus 12,5

verotulo 6,25

yksityinen kulutus 6,25

verotulo 3,125

yksityinen kulutus 3,125

verotulo 1,5625

yksityinen kulutus 1,5625

verotulo yhteensä 98,4375

Yksityinen kulutus yhteensä 98,4375

 

 

Kun raha on tuhlattu kuusi kertaa, se on käytännössä verotettu kokonaan takaisin valtiolle. Valtio siis sai ilmaiseksi 100 € edestä työtä ja yksityinen kulutus elpyi 98.4375 edestä.

 

 

Mikäli valtio tuhlaa 100 €, se saa sekä koko rahalla palveluja että elvyttää yksityistä taloutta 100€ edestä eikä tämä maksa valtiolle euroakaan. Luultavasti jopa säästää koska työttömyys alenee ja sen seurauksena paperisota.

 

 

Mikä tässä on vaikeaa? Ellet asiaa tajunnut, lue Keynesin työllisyys, korko ja raha. (Kirja on minulla pdf muodossa suomeksi, surkku vaan että skannasin sen aukeama kerrallaan joten joudut avaamaan parisen sataa tiedostoa.)

 

 Nolostunut Anteeksi että aliarvion lukijoita kirjoittamalla itsestäänselvyyksiä. Kaikki eivät vaan tuotakaan asiaa tienneet. Tietämättömyys ei ole tyhmyyttä. Se ettei halua omaksua tietoa on.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Tuollaisia geometrisia sarjoja tutkimalla ei saada valitettavasti mitään tietoa taloudesta. Enemmän tietoa ilmenee vitsistä jossa, ekonomiopiskelijat A ja B kävelivät kadulla ja A oli kompastua koirankakkaan.

A sai tästä idean ja esitti B:lle tarjouksen: saat 1000 euroa, jos syöt kyseisen jätöksen. B otti tarjouksen vastaan, mutta syötyään hänelle tuli tunnontuskia liian helposta tienestistä (tämän takia kyseessä on vitsi) ja hän esitti A:lle saman vastatarjouksen seuraavassa kadunkulmassa. Mutusteltuaan viimeisiä herkkupaloja A:lla välähti: huomasitko, että tulimme juuri molemmat syöneeksi pökäleet koiranpaskaa, eikä kumpikaan voittanut yhtään mitään? Johon B totesi: ainakin saimme tehtyä kovan liikevaihdon!

Ja sama pätee valtion toimintaan. Verotettuaan A:lta puolet tämän tuloista, se voisi niin halutessaan saada työttömän kansanosan B vaikka sitten "kouluttautumaan" lääkäreiksi. Kova liikevaihto, mutta tuleeko siltikään tulosta?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tuossahan tietysti tarkastellaan rahan kirtoa kansantaloudessa ja kuten näet, 100€ valtion uhraus kasvattaa kansantaloutta 200 € eikä maksa valtiolle mitään.

Tuloksella tarkoittanet voittoa joka on Adam Smithin (ja marxin) mukaan kaiken taloudellisen toiminnan kannustin.

Teoriaet eroavat siinä että Smithin mukaan voittoa ei voi muodostua koska kilpailu estää sen ja siten voiton tavoittelu on yleisesti hyödyllinen harhakuvan perässä juokseminen.

Marx taas lähtee olettamuksesta että voittoa muodostuu ja se ohjaa koko talouden rakennetta. Sitä en tiedä kumpi lienee oikeassa. Jos Marx, voitton muodostuminen on hyvä asia ja kohdentaa resursseja tehokkaimmille toimijoille, jos Smith, koko voitosta muuten kuin fiktiivisenä suureena on turha puhua.

Mutta, ymmärtänet varmaan että joidenkin ihmisten mielestä voitto ei ole tärkeintä, esim minulle on paljon tärkeämpää että mökissäni on lämmintä kuin se saanko voittoa enemmän vai vähemmän siitä että lämmitän mökkiä. (käytännössä vähemmän, jos myisin puut joilla lämmitän, saisin enemmän rahaa.)

talouskasvu on siis eräs kriteeri joka luo työpaikkoja ja palveluita, yleensä myös kasvattaa voittoa ykstyisellä sektorilla koska tuo 98.x e jotka valuvat ykstyiseen kulutukseen eivät koostu pelkistä työpalkoista vaan työpalkoista, voitoista ja investoinneista.

Markku Ronkainen on joitakin graafeja USA yritysten pitkän aikavälin voittokehityksestä kasannut :
http://prezi.com/yecgfi5d_0bw/vaittely-voiton-suhd...

Nyrkkisääntönä väittäsin että tulos eli voitto on suurempi taloudessa jossa tehdään töitäs 200€ edestä kuin taloudessa jossa ei tehdä yhtään mitään. Eli bkt kasvu kasvattaa myös voittojen kokonaisosuutta vaikkakaan ei välttämättä yhden yksittäisen yrityksen voittoja.

K Veikko

“ettei ole rahaa korjata teitä, hoitaa sairaita tai ...”

Eihän nyt rahasta pula olekaan vaan siitä tuotannosta, jolla luodaan elintasoksi kutsuttavat hyödykkeet. – Voittoa tuottavasta bisneksestä.

    Jos palkkaat työmiehen tietä tekemään, ei hän sieltä perheelle vie soraa taskuissa vaan niitä tavaroita, joihin työn arvo on vaihdettavissa.

Jotta työmies saisi palkkansa – ja tarkoitan reaalipalkkaa, en rahaa, – on jonkun toisen tingittävä omasta kulutuksestaan ja siirrettävä se tuolle työmiehelle.

    Tuo toinen saa menettämänsä kulutuksen takaisin vasta sitten kun investointi alkaa tuottaa, mahdollisesti ei koskaan.

Olisi tietenkin ihanteellista, että nuo työmiehet itse rahoittaisivat työpaikkansa ja ottaisivat palkakseen [valtion] 30 vuoden obligaatioita. Tällä tavalla työmiehistä ja heidän perillisistään tulisi ennen pitkää pääoman omistajia ja taloudellisen vallan käyttäjiä yhteiskunnassa.

Mutta onko sittenkin oikeudenmukaisempaa, että investoinnin rahoittavat ne joilla on pääomaa. Reaalista pääomaa (jotta maksettava palkkakin olisi reaalista). Tehtaita työntekijöineen myytäisiin ulkomaille ja näin vapautuva pääoma sijoitettaisiin maanteiden rakentamiseen. – Luotaisiin uusia työpaikkoja. Kuka nyt vanhoista ...

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

höh, juurihan mä tossa ylhäällä osoitin että mikäli valtio maksaa satasen sairaanhoitajalle, se maksaa puolet verona valtiolle ja toisen puolen sille ykstyiselle sektorille niin että lopputulemana valtio saa rahat takaisin ja ykstyinen sektori kasvaa sillä samalla satasella.

Jos meillä olisi työvoimapula, olisi pakko vähentää esim autojen tuotantoa että duunareita saataisiin sairaanhoitajiksi. Tällä hetkellä meillä kuitenkin on töissä vain 69,8 eli reilu 30% on työttöminä.
--
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/115919-suomen-tyol...
--

realisesta pääomasta voidaan puhua mutta mitä se on? EKP teki kuukausi sitten 300 miljardia realista pääomaa lainaamalla tuon summan pankeille korotta, jos luoton laajennus toimisi, summa noin 20 kertaistuisi 6000 miljardiksi.

Elikkä taitaa olla niin että jos valtio rakentaa tien miljardilla, meillä on reaalista pääomaa miljardin tie, ykstyistä kulutusta miljardin edestä ja verotuloja yksi miljardi.

sen minäkin myönnän että tie on realiteetti, noita pankkien nollia ei kukaan enää voi realiteettina pitää koska niitä on noin 20 kertaa enemmän kuin mitään reaalihyödykettä mukaan lukien pyramideihin uponnut työ.

K Veikko

Tuo tie on reaalinen. OK. Ja sen tuotoista voidaan maksaa reaalipalkkaa. – Koko hinta ja reaalipalkka saadaan jo noin 30 vuodessa takaisin. Tosin duunari on siihen mennessä jo kuollut nälkään.

Tie on siis myytävä sijoittajalle, joka pulleine vatsoineen voi odottaa sen 30 vuotta. Nyt meillä on reaalista palkkarahaa, joka kelpaa kaupassa. Niillä painokoneesta tai EKP:sta tulevilla seteleillä on vain odotusarvo, virtuaalinen arvo, joka realisoituu joskus tulevaisuudessa.

Jos saat duunarin suostumaan siihen, että ottaa palkakseen arvopapereita, jotka realisoituvat (kelpaavat Siwaan) joskus tulevaisuudessa, meillä on valtava määrä sijoitusomaisuutta käytettävissä investointeihin. – Tällä tavalla lähes kaikki sijoitusomaisuus vähitellen siirtyisi duunareiden omistukseen jo alle sadassa vuodessa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

sinä unohdat sen että ekp voi luoda rahaa rajattomasti ja sillä voidaan maksaa se duunarin palkka. koska kaupat pursuavat tavaraa, hän voi ostaa leipää ja kalaa niillä euroilla / dollareilla / markoilla joita keskuspankki painaa.

Ja tästä seuraa sekän veronmaksua että että yksityisen sektorin laajentumista koska varastot täytetään.

K Veikko

Mielestäni on virheellistä lähteä oletuksesta, että kysyntä, kulutus, olisi taloudessa ongelma (ja siksi sitä pitää säädellä).

    Kysynnän puute ei koskaan ole ongelma.

Ei ole olemassa niin suurta tavaramäärää, ettemmekö pystyisi sitä kuluttamaan. Kysyntä on aina valmis joustamaan ylöspäin.

Talouden ongelmat liittyvät tuotantoon.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

ei ole niin suurta tavaramäärää ettei sitä pystyisi kuluttamaan on totta. Ongelmana kuitenkin on rahan kierto. se tökkii.

Mutta, osannet selittää minulle miksi jokaisella somalilla ei ole 600 m2 omakotitaloa, mersua ja helikopteria. Kuten tiedät, noiden hyödykkeiden tuotanto riittää kattamaan helposti muutaman miljoonan lisä käyttäjän tarpeen.

Itse olen omaa helikopterin puutettani miettinyt ja tullut siihen tulokseen että syynä on ostovoiman puute. Minulla ei ole riittävän varmaa ja suurta tuloa sen hankkimiseen.

Mersuttomuus johtuu itaruudesta mutta kopterittomuus köyhyydestä. Siihen auttaisi kunnollinen työpaikka taikka myyntivoitto.

K Veikko

“osannet selittää minulle miksi jokaisella somalilla ei ole 600 m2 omakotitaloa, mersua ja helikopteria”

Helposti: kaikki helikopterit myytiin Zimbabween, joka käytännössä toteutti auvislaista rahapolitiikkaa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

hei, ei kapitaslismissa voi myydä kaikkea. järjestelmä elää kysynnän mukaan ja valmistaa niitä lisää. Mikäli siis Somalia ja Zimbave järjestää kaikille asukkailleen oman helikopterin ostamalla niitä vaikkapa USA:sta, lehdessä lukee vain : Helikopterimarkkinoilla nousubuumi, 5 uutta tehdasta ja 100 000 työpaikkaa lisää. Nomura antoi Bellin helikopteridivisoonella vahvan osta suosituksen.

Eli teoriasi on väärä ja pohjautuu puutteelliseen kapitalismin tuntemukseen. Adam Smith sanoi (muistin mukaan) "Jos jollakin alalla on kysyntä suurempi kuin tarjonta, hinnat nousevat muiden alojen yrittäjät siirtävät pääomaa kyseiselle alalle kunnus kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat." (Marx ei kiistänyt väittä.)

Zimbaven kriisitä raha ja talous joskus kirjoitti, kyseessä on sama ongelma kuin 20 luvun Saksassa, tuotannon romahdus josta aiheutuu inflaatio.

Zimbaven ja Saksan oloissa siis markkinatalous on lakannut toimimasta ja kysyntään ei kyetä vastaamaan rajallisista resursseista johtuen. Saksan resurssipulan aiheutti sodassa menetetty kapasiteetti, Zimbavessa taas ykstyistettiin suuret maatilat.

K Veikko

Oletko koskaan ajatellut, että tuotantoon käytettävät resurssit ovat rajalliset? Myös ihmistyö.

Jos kaikki ammattitaitoiset tekijät palkataan tekemään helikoptereita, on heidät rahalla ostettava pois muiden alojen tuotannosta. Lopulta tulee tilanne, että yhden helikopterin valmistamiseksi pitää työntekijöille antaa palkaksi kaksi helikopteria.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

olen, helikoptereista on pula sen jälkeen kun maailman noin 4 miljardia työtöntä tai tuottamattomassa työssä olevaa loppuvat ellei teknologia kehity niin paljon että kopterin valmsitamiseen vaadittu työmäärä alentuu.

mutta, oletko sinä ajtellut että helikopterieden valmistus toisi maailmaan täystyöllisyyden ja potkaisisi tuottavuuden kasvun 10 % nousuun? (valtaosa maailman ihmisistä tekee työtä menetelmillä joissa 100% tuottavuuden kasvu olisi helposti aikaansaatavissa.)

muuten, kun keynesiläisydestä puhutaan, on turha puhua zimbavesta tai hitlerin saksasta, usa 40-80 on siitä malli esimerkki ja nytkin fedin tehtäväksi on määritelty työöisyys toisin kuin ekp:n.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tietenkin EKP voi painaa vaikka 500 euron seteleitä siihen malliin, että sitä on joka pitäjässä Rovaniemeltä Barcelonaan kadut niin täynnä, että metrin setelihangessa joudutaan tarpomaan.

Luuletko, että saisimme tuolla 1,3 vaihtokurssilla dollareita, joilla ostaa esimerkiksi öljyä, vaikkemme menisi ihan noinkaan kärjistettyyn esimerkkitilanteeseen?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

En todellakaan luule että euron kurssi pysyisi vakaana jos ekp vaikkapa tuhatkertaistaisi eurojen määrän. Siitä seuraisi kurssin aleneminen ja sitäkautta vientiteollisuuden elpyminen. Siis se talouihme jota kiinassa on nähty. 10% kasvu.

Eikö olekkin helppoa. kommari valtaan ja meillä on täystyäöllisyys, kaikki toimii terkkarista junan vessaan. ja vieläpä vienti kapitalistit voisivat lopettaa sen nurinan ettei mikään kannata. Olen muutamissa keskuspankki rahoitusta käsittelevissä blokeissani tuon viisauden kertonut.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mahdollisesti "kommari valtaan", mutta osoite on väärä. Euroalueella ei ole, eikä tämän kriisin myötä taida edes tulla reservivaluutan tuomaa mahdollisuutta pitää vaihtotaseita pakkasella. Näin ollen tämän valuuttastrategian päämäärän mukaan pitäisi Yhdysvaltain dollarin reservivaluutan asema suistaa alas.

Tämä toki saattaa olla edessä. Aika pitkälti meidän media sivuutti olankohautuksella n. vuosi-puolitoista sitten, kun Kiina ilmoitti käyvänsä energiakauppansa Venäjän kanssa vast'edes jollain muulla valuutalla kuin dollareilla. Tämä bilateraalinen kauppa ei tietenkään implikoi suoraan sitä, että Kiina dumppaisi Yhdysvaltain velkakirjat markkinoille, mutta huomattavasti paljon suojautuneempi Kiina ja Venäjä sellaisen toimen seurauksista olisivat.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

miksi ei. kyllä ne eurot hinnallaan kelpaa. Olispa se 1.3 d tai 0.0001 d. se on tuo markkinatalous sellainen että kaikella on hinta. Mitä alemmas euron hinta menee, siis mitä vähemmän siihen luotetaan, sitä paremmin menee teollisuudella.

Christina Lyra

ymmärrän että tässä ollaan vedetty mutkat suoriksi, mutta

"Maksetaan professoreille 5000 kuukaudessa ja opiskelijoille tonni. Odotetaan viisi vuotta ja meillä on 900 lääkäriä. Kustannukset? 100 x 60 000 x 5 = 30 miljoonaan. Professorit maksavat veronsa, kulutusverot huomioiden noin 15 miljoonaa ja tuhlaavat loput asuntoihin, ruokaan jne. He siis työllistävät koko rahalla ihmisiä."

Opiskelijoiden koulutus on aivan älyttömän kallista. Laboratorio- ja luentokurssit ym. fasiliteetit maksavat hyvin paljon. Onkohan laskelmissa otettu huomioon koulutuksen hinta (Helsingissä 173000 euroa). Eli 900 lääkärin koulutus voi maksaa jopa 155 miljoonaa. Jos veroprossa 50 ja käteen jäävä kulutetaan, jää vielä aika paljon puuttumaan tuosta 155 millistä vaikka koko 30 miljoonaa palautuisikin kiertoon. Ja jos proffat vielä ostavat ruokaa ja asuntoja ja verotkin tuhlataan johonkin muuhun kun koulutuksen maksamiseen niin lirissä ollaan?

Asiat ovat yleensä monimutkaisia kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten ilman Bayesian tai verkkoanalyysejä ym. (jos niilläkään) ei tällaisia ongelmia varmaankaan ratkaista.

"Tietämättömyys ei ole tyhmyyttä. Se ettei halua omaksua tietoa on."

Allekirjoitan edellisen lauseen täysin.

PS.

"Muutetaan hiukan tilannetta. Nimitetään 100 työtöntä professoreiksi ja 900 opiskelijoiksi."

Nämä professorit vaikuttavat valitettavasti kouluttamattomilta, joten tuskin osaisivat mitään opettaa. Jos opiskeluhaluja nimetyillä opiskelijoilla niin korkeintaan tuollaisen proffan johdolla valelääkärin pätevyyden saisivat ja linnaan joutuisivat veronmaksajien rahoilla elätettäviksi. :)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

pakko hiukan oikoa, kokemus on osoittanut että tarkkoja laskemia kutsutaan numerologiaksi.

tietysti koulutuksen kustannukset ovat pitkälti henkilöstökuluja. Myös niiden laboratorioiden rakentaminen on työtä.

Se ei muuta miksikään sitä että valtion tuhlaama satanen työllistää valtiolla satasen edestä ja julkisella sektorilla toisen. Siihen pohjautuu se Keynesin mallin toimivuus.

Valelääkäri on henkilö jolla ei ole hyväksyttyä todistusta. Se kenet valtuutetaan se kirjoittamaan on poliittinen päätös. Mutta, tunnen sen verran akateemisia työttömiä ja tilastoja että voin lohduttaa, kyllä niitä päteviä opettjia löytyisi.

Otin esimerkiksi tuon lääkäripulan koska se suurinta porua aiheuttaa. alkuperäinen keynesiläinen malli lähtee lähinnä infran rakentamisesta ja Keynes itse esitti että ainut elvytys joka saadaan poliittisesti hyväksyttyä on pyramidin rakennus koska ei tuota mitään hyödyllistä mutta lisää kokonaiskysyntää.

Saman asian ajaisi tietysti reilu korjaus työttömyyskorvauksiin, kysyntä lisääntyisi ja ykstyinen sektoria alkaisi kasvaa. Ei vaan mene näiden meidän ministerien luupäihin. puhuvat säästöistä tajuamatta että niiden vaikuts on työttömyyskierrettä kiihdyttävä tapahtuma jonka seurauksena talous romahtaa.
--

Teen joskus sen softan jolla voi simuloida koko yhteiskuntaa, jos lienet lukenut asimovin Säätiöt, ymmärrät millaista tarkoitan. Seldonin suunnitelmaksi kutsuttu ohjelma. On vaan isotöinen homma ja en ole viitsinyt vielä tehdä.

Nuo kysyntä ja tarjonta funktiot ovat niin yksinkertaisia että niihin ei simulaatiota tarvita. Jos annat juopolle tonnin, alkon myynti kasvaa tonnin.

Christina Lyra

en tuohon Keynesiin ole perehtyntyt mutta monimutkaisuuteen kyllä. Onkohan herra Keynes ottanut asioiden kompleksisuuden huomioon?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

On. Kirjaansa kutsutaan vaikeaksi ja hämäräksi taloustieteilijöiden keskuudessa.

Mutta, on aivan sama ottiko Keynes huomioon kompleksisuuden. Voimme lukea historian kirjoista kuinka se on toiminut.

45-80 oli kapitalismin kovimman talousnousun aikaa ja silloin noudattiin Keynesiläistä politiikkaa. Sen jälkeen kasvu romahti ja tuloerot alkoivat kasvaa. Suomessa romahdus tuli 90 kun suuntaa muutettiin.

Järjestelmä on komleksinen jos meinaa lottonumerot tai nokian kurssin ennakoida, helppo jos kansantalouden kehitystä ennakoida. Siinä ei atomitason tiedolla ole väliä kun maan kiertorataa lasketaan kuukauden tarkkuudella.

Christina Lyra

en nyt ihan osta tuota. Keynesiläinen malli toimii jonkun aikaa tietynlaisessa systeemissä. Kavantti- ja kvarkkimaailman arkijärjen ulottumattomissa oleva kumpuaa jopa markkinatalouteen asti. Verkkoteorioiden ym. avulla yritetään saada selvyyttä jopa globaalin markkinatalouden koukeroihin. Kasvu ei ole jatkuvasti mahdollista millään systeemillä juuri asioiden epälineaarisuuden vuoksi.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

no jatkuva kasvu on tietenkin mahdollinen ja jopa välttämätön ellei väestöä siirretä joutilaisiin kuluttajiin.

Syynä on tuottavuuden nousu. Duunarin aikaansaama tavaramäärä kasvaa 2-4% vuoteen ellei työaikaa lyhennetä. Tuo johtuu uuden teknologian vaikutuksesta. 100 v sitten mies sorvasi yhtä kappaletta tunnin, nyt hän ohjaa cnc työstökeskusta jossa 6 automaattisovia tekee kappaleen muutamassa minutissa. (Palkan alennukset kuitenkin pysäyttävät tuottavuuden kasvun, ei kannata investoida uusiin koneisiin. Marxilainen teoria orjayhteiskuntien pysähtuneisyydestä sekä USA tuottavuuskasvun tilastot tukevat väitettä.)

Tuosta ohjattavuuden ongelmasta on puhunut moni. Alunperin kapitalisminssa lähdettiin täydestä itseohjatuvuudesta. Samoin kuin ei kukaan ohjaa nurmikon kasvua, keskenään kilpailevat kasvit ratkaisevat mikä jää eloon ja jatkaa sukua, samoin kapitalismin teoria olettaa yritysten kilpailevan ja parhaiden, siis kuluttajien tarpeita parhaiten vastaavien yritysten kasvavan ja heikompien tekevän konkurssin.

Periaatteessa uskon noin tapahtuvan täydellisen vapaan kilpailun oloissa jos muutamat reunaehdot täyttyvät.
1- vallitsee täystyöllisyys (mikä on marxilaissen teorian mukaan mahdottomuus muuten kuin hetkellisenä häiriötilana, klassinen kapitalistinen teoria taas olettaa täystyöllisyyden vallitsevan aina. Keynesiläinen teoria olettaa täystyöllsiyyden olevan mahdollinen kysynnän säätelyn keinoin.)
2- Kilpailu on täysin vapaata ja pääomaa on saatavilla. (Uskoakseni missään ei ole tällaista tilannetta. Aina on esteitä jotka vaikeuttavat yrittämistä ja en puhu suomen verotuksesta vaan monopolien voimasta, suurtyotannon eduista, patenteista, poliittisesta painostuksesta jne)

1930 luvun lama kuitenkin osoitti etteivät markkinat pysty ohjaamaan itseään vaan voidaan ajautua deflaatio kierteeseen sekä yhä pahenevaan työttömyyteen. Tässä vaiheessa Keynesiläinen teoria pelasti tilanteen. Alkuun Saksa rakastetun johtajansa Adolf Hitlerin johdolla poisti työttömyyden julkisilla rakennushankkeilla ja vapauttaessaan maailmaa sotilaallisesti väärästä talouspolitiikasta hän sai muutkin maat siirtymään valtion kulutukseen sotatarvike tuotannon kautta. Politiikkaa jatkettiin rauhan aikan aktiivisella kysynnän säätelyllä aina 1980 luvun seutuville.

USA luopuin Keynesiläisyydestä hävityn Vietnamin sodan seurauksena. Ei siksi ettei Keynes olisi toiminut vaan siksi että Nixon ei uskaltanut rahoittaa sotaa veroilla ja talouspoltiikkaa syytetiin toimimattomuudesta vaikka syynä oli se ettei politiikkaa noudatettu.

Eli vaikka uskon mikrotason kilpailun ohjaavan tuotantoa suunnilleen oikein, maitokaupat toimivat kapitalismin lakien mukaan, uskon myös että makrotasolla järjestelmä vaatii ohjailua.

Esim jos tulee lama ja verotulot romahtavat, monetaristinen (=klassinen kapitalismi) politikko laittaa tienrakennuksen jäihin ja jatkaa sitä nousukaudella. Hän toimii kuten pihtiputaan mummo, suu säkkiä myöten.

Itse taas näkisin oikeaksi toiminnaksi rakentaa laman aikana koska silloin kaikki on halvempaa kuin nousukauden huipulla. makrotaloudessa puhutaan elvytyksestä mutta näkisin itse mallin kuvastavan myös rikkaan kapitalistin strategiaa. osta kun muut ovat konkurssissa, myy kun muut jonottavat tuotetta. (Marxilaien teoria näkee asian niin että rikkaat kapitalistit rikastuvat lamssa eniten koska voivat investoida halpaan aikaan ja ostaa kilpailijoita.)

Sekava ja pitkä teksti mutta yritän selventää eri talousmallien eroja sekä teorian että käytännön tasolla.

Ohjattavuuden ongelmasta kirjoitin :
http://auvorouvinen.fi/smf/index.php?PHPSESSID=699...

"Kaaos ja markkinatalous

Kaaosta on pidetty uusliberalismin oikeutuksena. Markkinat ovat niin kaaottiset ettei niitä voi ohjata. Näin ei kuitenkaan ole. Kaaottisten järjestelmien hyvä ohjattavuus tukee tehokasta valtion ohjausta.

1970 luvulla syntyi uusi matematiikan haara, kaaosmatematiikka. Silloin havaittiin joidenkin laskutehtävien lopputuloksen muuttuvan täysin arvaamattomasti lähtöarvojen pien........."

--
Yksi asia on kuitenkin mielestäni varma, talouden täydellinen ohjaus on mahdottomuus ilman fasismia tai stalinismia joita taas voidaan pitää inhimillisesti liian kalliina. Toisaalta, ei Jumalan tarvitse jokaista ruohonkortta vahtia. Minä metsän omistajana kyttään vain eri tilojen puuston tiheyttä ja runkomittaa. Tietyssä vaiheessa moto tai raivaussaha korjaa pahimmat vääristymät.

Toimituksen poiminnat