Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Työttömyys, syyt ja valkoinen roskasakki

Työttömyydestä on monta teoriaa. Aion käsitellä Klassisen, Uusklassisen, Keynesiläisen ja Marxilaisen koulukunnan näkemyksiä pintapuolisesti.

Klassinen koulukunta näkee työttömyyden tilapäiseksi markkinahäiriöksi joka korjaantuu automaattisesti. Mekanismin on yksinkertainen. Syynä on liian korkeat palkat ja palkkojen alennuttua käyvälle tasolle, työttömyys poistuu. Näkemyksen taustalla on ns. Sayn laki*.

Uusklassisen ja Itävaltalaisen koulukunnan näkemys on sama.

1930 luvun lama osoitti teoriat virheelliseksi. Työttömyys ei poistunut itsestään. Palkkojen alaspäin joustaminen, vaikka onkin mahdollista, on jäykkää. Työnantajat eivät alenna mielellään palkkoja koska pelkäävät haitallista valikoitumista. Hyvät työntekijät vaihtavat firmaa ja tollot jäävät. Toisaalta työntekijä puolella on haluttomuutta palkan alennuksiin koska monet ovat ottaneet asuntolainaa, korttilainaa ja elävät tulojensa ylärajoilla. Tässä tilanteessa, elleivät velat ja kustannukset laske, on vaikea laskea ansiotasoaan vaikka halua olisikin. Kaikilla ei edes ole.


ItkuItku Esimerkki -------------
Teorian virheellisyys on helppo havaita myös esimerkin valossa. Oletetaan suljettu alue. Tämä siksi että luullakseni harva lukija on perehtynyt valtioiden väliseen kauppaan ja pitääksemme aiheen tiiviinä. Oletamme myös jokaisen työntekijän yhtä päteväksi kuin muutkin joten ainut ero on hinta. Jätämme myös sosiaalikulut pois lakselmasta.

Alueella on töitä 2000 lakimiehelle, heitä on koulutettu 6000 kpl, kuukausipalkka on 6000 €. 2000 työtöntä lakimiestä alentaa palkkansa 5000 € ja pääsee töihin. 2000 töissä olevaa siirtyy työttömäksi. Minkä jälkeen pitkäaikaistyöttömät alentavat palkkaansa 4000 € ja taas tapahtuu vaihto. Kun lakimiehen palkka on pudonnut 1000 € kk tasolle, alkavat ihmiset palkata lakimiehiä muihin tehtäviin. Berhantilais koirat jotka syövät paljon eivätkä osaa siivota saavat lopputilin ja tilalle otetaan lakimiehiä. Lopputulema on siis, 2000 lakimiestä tekee töitä 1000 € kk palkalla lakiasian toimistossa, 4000 lakimiestä hoitaa koiranvirkaa paremmissa perheissä samalla 1000 € kk palkalla. Työttömyys poistui lakimiesten osalta mutta yhteiskunnan kannalta vain vaihtui. 4000 kulkulakimiestä korvautui 4000 kulkukoiran laumalla. Valtakunnallinen työttömyys pysyi samana.

Voidaan tietysti ajatella kulkukoirien työllistyvän 1000 € kk palkalla vaikkapa Nokialle korvaten 6000 € kk palkkaa nauttivat johtajat. Tällöin valtion kilpailukyky kasvaa ja se voi saada työpaikkoja ulkomailta. Ellei käy niin että kyseisen valtion valuutan kurssi nousee kilpailukyvyn nousua vastaavasti jolloin työttömyys ei alene. (Yleensä käy näin.)


Yritykset - palkan alennus Oletetaan että palkan alennukset onnistuvat kuten edellä kuvattu, lakimiehen palkka laskee tuhanteen euroon. Kuinka tämä vaikuttaa yritysten kilpailu asetelmiin?
1000 yritystä työllistää sulkakynää käyttävän lakimiehen jonka tuottavuus on heikko ja kiinteiden kulujen osuus pieni. 1000 yritystä taas käyttää apuna velaksi ostettuja tietokoneita, näissä yksi lakimies tekee kolmen sulkakynää käyttävän työt mutta ohjelmisto maksaa 4000 € kk. Nämä nykyaikaiset yritykset tekevät konkurssin ja lakimiesten tarve kasvaa. Alunperin tilanne oli : 1000 sulkakynää, 1000 tietokonetta, 2000 lakimiestä. Palkan alennusten jälkeen saman työmäärän tekemiseen tarvitaan 5000 sulkakynää käyttävää lakimiestä joiden palkka on 1000 € kk. Tuottavuus siis aleni ja tehokkaat nykyaikaiset yritykset tekivät konkurssin. Palkan alennukset ovatkin siis keino tuhota terve yritystoiminta ja tuottavuuden kehitys.
Itku  Esimerkki loppuu -----------


Opetus Tuon esimerkin valossa helpompi keino alentaa työttömyyttä on devalvaatio kuin sisäinen devalvaatio. Onnistuneita sisäisiä devalvaatioita eli palkan alennuksia on vähän. Ehkä kuuluisin ja seurauksiltaan tunnetuin on Saksan Joulukuun 8. 1931 jolloin kuudesosa koko Saksan työvoimasta oli työttömänä, Henrich Bruningin hallitus alensi useampia palkkoja 10-15% . Seuraavana vuonna työttömyys kohosi viidennekseen koko Saksan työvoimasta ja sitä seuraavana vuonna Hitler kohosi valtaan. (Monesti tuosta syytetään hyperinflaatiota. Syy oli kuitenkin palkan alennus ja sitä seuraava työttömyyden kohoaminen.)



Keynesiläinen työttömyys
Keynesiläinen teoria näkee työttömyyden osana taloutta ja pitää täystyöllisyyttä erittäin epätodennäköisenä tilanteena ellei valtio puutu tilanteeseen elvyttämällä kysyntää. Yksinkertaisimmillaan teoria lähtee olettamuksesta, tehtaiden rakentaminen työllistää paljon enemmän kuin tehtaiden käyttäminen. Nousukaudella rakennetaan uutta kapasiteettia ja vallitsee korkea työllisyys. Kun riittävä kapasiteetti on valmiina, tehdas työllistää vain vähän henkilökuntaa joten työttömyys kasvaa. Tästä seuraa ostovoiman aleneminen koska työtön tienaa vähemmän kuin töissä käyvä ja näin työttömyys on itseään vahvistavassa kierteessä. Ellei valtio puutu tilanteeseen, työttömyys vakiintuu jokaisen laskukauden seurauksena entistä korkeammalle tasolle.

Keynesiläistä teoriaa sovellettiin Saksassa. Hitler aloitti suurimittaisen lainaamisen ja poisti työttömyyden 1935 vuoteen mennessä lähes kokonaan. Hitler oli keksinyt keinon työttömyyden poistamiseksi jo ennen kuin Keynes oli onnistunut selittämään miksi se yleensä syntyi. Länsimaissa Keynesiläinen malli oli käytössä noin 1945 – 1980. Mallin aikana maailmanlaajuisia lamoja ei ollut, bkt kasvoi n. 3,6% vuoteen. (Klassisen kapitalismin aikaan kasvu oli n. 1.75%, uusliberalismin aikaan n. 1.6%). Kapitalistiseen yksityisomistukseen perustuvista malleista Keynesiläinen on taannut nopeimman talouskasvun, pienimmän työttömyyden ja inhimillisimmän yhteiskunnan.


Marxilainen työttömyys
Marxilainen malli olettaa kapitalistien (kapitalisti on henkilö jolla on sijoitettavaa pääomaa, ei henkilö joka uskoo markkinatalouteen) pyrkivän maksimoimaan pääomansa kasvun ja siten taloudellisen toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa. Nousukaudella työllisyys kasvaa ja työläiset vaativat yhä korkeampia palkkoja mistä seuraa voiton pieneneminen. Täystyöllisyyden oloissa ei kannata palkata lisää työvoimaa koska voittoa ei muodostu. (Täystyöllisyys on oletuksena Adam Smithin Kansojen varallisuudessa hänen väittäessään ettei voittoa voi muodostua. Teoria on kylläkin lähes oikea jos vallitsee täystyöllisyys ja täysin vapaa kilpailu.)

Samalla keinottelu kohteiden arvo nousee joten esim. tonttikeinotteluun sijoittaminen tuottaa paremmin kuin tehtaisiin sijoittaminen. Koska sijoitettu raha ei kanavoidu kulutukseen**, ostovoima supistuu kunnes ollaan tilanteessa jossa varastot ovat täynnä mutta kukaan ei osta mitään. Jolloin alkaa hintojen pudotus joka vahvistaa itseään, pienet yritykset tekevät konkurssin. Marxilaiset käyttävätkin lamasta nimitystä liikatuotanto pula. Tavaraa on mutta ei ostajia. Helpoiten tästä päästään ohitse tuhoamalla liikatuotanto sodassa. Kyseessä on siis Keynesiläinen valtion puuttuminen talouteen, valtion kulutus.

Hymy

* Sayn laki

1930 vallitsi usko Sayn lakiin. Lain mukaan jokaisesta tavarasta maksetaan jollekin ja siksi taloudessa ei voi vallita ostovoiman puutetta. Hintojen, palkkojen ja korkojen liike ohjaa talouden kohti tasapainoa täystyöllisyyden vallitessa. Jos ihmiset säästivät liikaa, tämä alensi korkoja ja siten aikaansai investointeja ja alensi korkoja mikä alensi säästämistä. Myös tavaroiden hinnat laskivat liikaa säästämistä seuranneen tilapäisen ostovoiman alenemisen seurauksena. Tämä rohkaisi ostamista ja alensi samalla tuloja joista säästöt tehtiin. Sayn laki hallitsi taloustiedettä 100 vuotta. Sayn laki on merkittävin esimerkki taloudellisten ideoiden vakaudesta silloinkin kun ne ovat vääriä. s.239 Kenneth Galbraith, Raha,


Lisäksi Sayn lakia täydensivät voimat jotka pitivät talouden tasapainossa täystyöllisyyden vallitessa. Kun esiintyi työttömyyttä, alensi kilpailu työpaikoista palkkatasoa. Työttömyys vaikutti hieman hitaammin myös hintoihin. Niiden suhde kustannuksiin muuttui edullisemmaksi reaalipalkkojen laskiessa ja työläiset joiden työllistäminen ei aiemmin ollut kannattavaa työllistettiin tämän jälkeen. Palkkojen aleneminen ei vaikuttanut ostovoimaan koska se Sayn mukaan oli aina riittävä.

** Moni varmaan kiljaisee, totta kai tonttikeinottelija sijoittaa kaiken tienaamansa shampanjaan ja naisiin. Minä voin kertoa ettei pitkän linjan keinottelua harjoittava henkilö tuhlaa voittojaan, muuten hän ei olisi pitkän linjan keinottelija vaan perse aukinen blokkari US sivuilla. Edes minä en rällää keinotteluvoittoja ja en ole mikään suursijoittaja. Arvatkaa sitten rällääkö Buffet tai Soros?Miljardöörin ja perse aukisen ero on siinä että toinen antaa pääoman kasvaa eläen kuin Roope Ankka (tai Buffet). Raha ei tietenkään mätäne säiliössä vaan on kierrossa tuottaen koko aika lisää. Niinpä nousukauden huipulla hankittu voitto sijoitetaan ensin pankkiin kasvamaan korkoa ja laman pohjalla sillä ostetaan halpoja yrityksiä ja tontteja joilla tehdään tili seuraavan nousukauden huipulla.
Hymy


Yhteenveto
Marxilainen ja Keynesiläinen myöntävät tyttömyyden oleamassa olon ja pitävät sitä väistämättömänä seurauksena taloudellisen toiminnan mallista. Niiden mukaan työttömyys siis ei riipu henkilöstä.
Klassinen ja Uusklassinen eivät pidä työttömyyttä mahdollisena. Jokainen työtön on siis työtön siksi että aktiivisesti hankkiutuu työttömäksi. (Klassisella kaudella Englannissa hirtettiin vuosittain 2000 irtolaista eräänlaisena motivointi keinona. Silti työttömyys ei poistunut vaan ylijäämä väestö jouduttiin majoittamaan USA:han ja Australiaan. Siellä ne lorvit työllistyivät. Englannin väestö koostui lordeista ja lorveista. USA ja Australian pelkistä lorveista.)

Nolostunut
Yllä oleva esitys on paremminkin pyrkimys helppolukuisuuteen kuin täysin tarkkaan kuvaukseen. Asioita voi tutkailla muutamasta helposta kirjasta :
  • Keynes vasta-alkajille ja edistyneille, Peter Pugh (kuvakirja)
  • Marx aloittelijoille, Rius (kuvakirja)
  • Marxilainen kansantaloustiede, Peltomäki (helpohkoa tekstiä)


Muutamasta hiukan hankalammasta tai ainakin paksummasta:
  • Kansojen varallisuus, Adam Smith (asiaa)
  • Työllisyys, korko ja raha, J M Keynes (asiaa)
  • Raha, Kenneth Galbraith (kevyttä tekstiä)
  • Vapaus valita, Milton Friedman (kevyttä tekstiä)
  • Satunnainen teoreetikko, Krugman (kevyttä tekstiä)



Sekä suoraan sanoen hiukka hidaslukusesta:
  • Pääoma 1, Marx
  • Pääoma 2,3 Marx (Engelin kirjoittamia joten vielä sotkuisempia)


Yllättynyt
Tietysti kukaan noista ei ole huomioinut seksuaalivalinnan merkitystä taloudessa eli kaikki teoriat lähtevät vääristä aksioomista. Kirjoitin seksuaalivalinnasta blokin: http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91052-homo-economus Muita talous blokejani : http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän LasseRyti kuva
Lasse Ryti

Hyvää selväkielistä selitystä eri taloustieteen suunnista, siitä kiitos.

Varmaan pitäisi käsitellä myös Suomalainen työttömyys, joka ei tunnu poistuvan vaikka mitä tehtäisiin. Valtio ottaa lainaa joka vuosi miljarditolkulla ja kuitenkin suuri osa ihmisistä on työttöminä.
Varmasti tämä tulee olemaan tulevaisuudessa se suuri ongelma, oli vallan kahvassa sitten kuka tahansa.

Anne Pylkkönen

Toi VISJOTOMT-yritys (Very Intelliget Subscriber Just On Time On Market Terms)kääntyy päässäni jostain syystä ikäänkuin ruåttiksi kun yritän miettiä ääntämystä ("visst juu tomte" tai vähä sinne päin :D )

Sehän muistuttais itteasiassa aikapaljonkin Joulupukin tonttupajaa: tehdään lyhyen mutta raivoisan kysyntäsesongin aikana juuri sellaisia lahjoja kuin lapset toivoo, ja työvoimana on tonttuarmeija jonka jäsenistö viettää pitkät luppoaikansa teillä tietymättömillä!

* * *

Itse blogikirjoitusta kritisoisin kylläkin siitä että mielestäni noista kaikista mainitsemistasi teorioista jollain tavalla tuntuisi puuttuvan yksi lisäkomponentti, ja se on globalisoitunut työvoiman liikkuvuus.
Ainakaan se ei tule mielestäni sillä tavoin esille kuin nykyiset tieto- ja henkilöliikenteen välineet antavat edellyttää.

Pohjoismainen "kolmas malli" sosialismin ja kapitalismin välissä voisi todellakin olla globalisoitunut tonttuarmeija, joka matkustelisi ympäri tätä Tellus-palleroa myymässä työvoimaansa parhaat edut tarjoaville VISJOTOMT-yritysten projekteille, ja muut ajat se elelisi pohjoismaisen sosiaaliturvan ja työttömyysturvan varassa joko kotomaassaan tai kansainvälisen maksuliikenteen turvin vaikkapa Timbuktussa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Joo se oli mun lähtökohtana suunnittelussa, siis ylikattavan sosiaaliturvan varassa elävä joustava työvoima joka lentää kännykän pirahduksessa paikalle ja tekee duunin, toisella pirahduksella pois.

Noissa työttömyys malleissa ei ole huomioitu globaalia liikkuvuutta, oli hiukka pitkähkö noinkin, siihen jos lisäisi viisi a4 sivua suhteellista etua (David Ricardo), pari sivua absoluuttista etua (Smith) sekä analyysin näiden vaikutuksesta (mm Naomi Klein Tuhokapitalismissaan), saattaisi kärsivällisyys loppua.

Käyttäjän LasseRyti kuva
Lasse Ryti

Olisi kyllä hienoa nähdä se työvoima, joka singahtaa kännykkäsoiton jälkeen työmaalle.Mutta itsekin voisin tuon tehdä, Jos tarpeeksi euroja olisi pelissä vaikapa Kiteen kirkkaan tuottamiseen.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

No minä olen sellainen työvoima joka siitä soitosta singahtaa. Viimeksi ollut Kiteellä töissä joskus 1990, täällä tuntevat joten pakko mennä sinne mistä soitetaan. Läntisin Boston, USA, itäisin Kodrovo, NL (Moskovan takana 200 km). Välillä aika monta käpykylää. Soita vaan ja kerro kaupunki. (Puhelu kannattaa aloittaa- Se on raha kun puhuu, ootko vapaana, ois keikka x_paikkaan?)

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Näiden kaikkien teorioiden ongelma on mekanistisuus. Uusklassismi näyttäisi sanovan, että talouden mekaaninen, siis automaattinen seuraus on työllisyys (ja että on häiriö, jos niin ei ole). Keynesiläisyys katsoo, että *vapaudesta* seuraa mekaanisesti tilanne, jota uusklassismi väittää häiriöksi ja joka voidaan paikata vain valtion interventiolla. Marxismi kertoo, että kapitalistinen hinnanmuodostus tuottaa mekanistisesti työttömyyttä.

Jokainen näistä teorioista jättää huomiotta että talous on (edes jonkin verran) itsenäisten ihmisten toimintaa vaihtelevilla strategioilla, tiedoilla, resursseilla ja päämäärillä.

Klassinen teoria väittää "vääräksi" joitakin ihmisten pyrkimyksiä, joiden seurauksena ei näytä toteutuvan jokin oraakkelin väite yhteisestä hyvästä; *sekin* hylkää ihmisen oikeuden autonomisuuteen.

Marxismi ja keynesiläisyys puolestaan kertovat, että ihmisen yksilöllinen etu on vääjäämättä ristiriidassa tuon yhteisen edun kanssa ja pyrkimykset tavoitella sitä johtavat johonkin väärään tasapainotilaan (kuten vangin dilemmassa).

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

No ei nuo teoriat niin mekaanisia ole kuin tuosta näyttää. Minä käytin 10 000 merkkiä, alkuperäisissä lähteissä varmaan saman verran sivuja. Se pikkusen karsii esityksen tarkkuutta.

Klassisen piirissä ei kyllä lähtökohtaisesti paljon mietitty koko työttömyys asiaa, taikka Malthus mietti mutta en ole häntä lukenut joten en voi kommentoida.

30 luvulla asia tuli akuutiksi koska USA ei suostunut hirttämään liikaväestöä joten Keynes joutui sitä pohtimaan.

Marx taas pohti jo alussa koska hänen lähtökohtansa oli toinen, siis ei tehtaan omistajien tai kauppiaiden vaan duunareiden tilanne. Huvittavaa kyllä, hän oli ainut jolla oli rikas tehtaan omistaja mesenaatti. (Engel)
---

Se että yksilötasolla ihmiset tekevät erilaisia ratkaisuja kuin kaavoissa on hiukan sukua kvanttimekaniikalle. Ei voida sanoa koska yksi atomi hajoaa mutta suuresta joukosta voidaan kyllä luoda klassinen fysiikka koska todennäköisyydet vaikuttavat niissä.
--
Niimpä työttömyys mallikin voidaan luoda koko valtiolle vaikka yksilötason avioero, lopputili tai kuolema on mahdoton ennustaa.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Marxilaisuuden käsittelysi jäi selvästi vähäisimmäksi. Siitä olisit voinut kirjoittaa enemmänkin. Esittelemäsi "suuret" nimet kuuluvat jo taloushistoriaan eikä nykypäivään. Mitään paitsi marxilaisuutta ei pidetä selitysvoimaisina. Tuon opin kannattajat ovat oma sekasortoinen lauma erilaisia uskovaisia. Kommunistien ja muiden sosialistien hyvin suuri enemmistö ei ole lukenut Marxia ollenkaan. Esimerkiksi Aarne Saarinen kertoi Pääoman jääneen alkuvaiheeseen.

Olisi erittäin hedelmällistä, jos toisit esiin nykyaikaikaisempia tiedemiehiä siis muitakin kuin tuo Keynes. Mikä olikaan ja on Leninin merkitys? Entäpä Milton Friedman, Paul Samuelson ja ties kuka?

Kerrotaan, että Neuvostoliitossa käytiin kiivasta keskustelua siitä, oliko Karl Marx filosofi vai kansantaloustiedemies. Lopulta päädyttiin siihen, että Marx oli filosofi. Jos hän olisi ollut tiedemies hän olisi suositellut sosialismin kokeilemista ensin rotilla ja vasta sitten ihmisillä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

No tällä hetkellä Friedmanin oppeja pidetään pyhinä, tosin kaikkein hurjimmat lukeutuvat itävaltalaisen koulukunnan seuraajiin ja minulla on paha pelko että EKP:n politiikkaa määrää itävaltalainen ideologia. (Itävaltalainen ei täytä tieteen kriteerejä edes kannattajiensa mielestä.)

Itse en pitäisi Keynesiä mitenkään historiallisena, kuten tuossa yllä toin esiin, vain Keynesiläinen ja Marxilainen teoria tuntee työttömyyden muutenkin kuin haluna ottaa lopputili. Lisäksi Keynes sai aikaan kapitalistisen tuotannon kasvun tuplaantumisen. Jos Marx ihaili kapitalismia ja sen vapauttamia tuotantovoimia, niiden raakuudesta huolimatta, minä ihailen Keynesiä koska hän kykeni vapauttamaan paljon enemmän voimaa ja huomattavasti inhimillisemmin.

Mielestäni Friedmanilla ei kuitenkaan ole mitään annettavaa verrattuna klassiseen kapitalismiin. Hänen suurtekonsa oli ohittaa 30 luvun laman opetukset. Samuelsonia en tunne enkä näitä jälki keynesiläisiä.

Suomen talouskasvussa näkyy hyvin siirtyminen Uusklassiseen malliin, bkt olisi 50 % korkeampi ellei siirtymää olisi tehty. Silloin katoaisi kaikki kestävyysvajeet.
http://www.auvorouvinen.fi/vaalit/index.php#Uuslib...

Jyrki Suomalainen

Sitä olen miettinyt, että mitä tapahtuu Suomen kaltaisessa maassa, kun globalisaatio on puhjennut täyteen kukkaansa ja on oikeasti aivan sama missä päin palloa työvoima sijaitsee. Palaammeko siihen alkuperäiseen (kivikautiseen) tilanteeseen, että täällä ei kannata edes hengittää? Vaikka kuinka visioisimme tekevämme Suomen maassa vain mobiilipelejä tai jotakin muuta z-sukupolven hömppää kun sattuu hotsittamaan, on infran pyörittäminen näillä kulmilla kuitenkin kalliimpaa kuin etelässä. Ehkä Suomi jää tulevaisuudessa vain luonnonvarojen keräysalueeksi EU:n liittovaltiossa, vähän niin kuin Huippuvuoret tänä päivänä. Tulevaisuuden Suomessa eläisi vain jokunen tiedemies perheineen sekä metsä -ja kaivostoiminnan vaatima pakollinen työvoima. Ehkä muutama revisionisti saattaisi myös lymytä Kainuun perukoilla omavaraisena. Loput suomalaiset olisivat siirtyneet nykyisen Ukrainan alueella sijaitsevalle ihmistilalle. Työtä ei sinänsä enää tunnettaisi, vaan kaikki visioisivat kaiket päivät globaalissa tietoverkossa, fyysisesti unenomaisessa tilassa energiantarpeen vähentämiseksi. Siellä perussuomalaisetkin voisivat elää virtuaalisessa runonlaulajain maassa rauhassa.

Aika nihkeä tulevaisuudenvisio. Toinen vaihtoehto lienee kääntää historian pyöriä hieman taakse päin, Linkola osaa kertoa lisää. Jotenkin vain tuntuu siltä, että kaikki välimallin vaihtoehdot ovat jollakin tavalla rikkinäisiä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Aika vaikea sanoa mikä on tulevaisuus. Jos nyt lähdemme Marxin näkemyksestä että historia kehittyy omaa rataansa ja kapitalismi toimii luovan tuhon välineenä, lienee helppo laskea elinkustannukset suomessa ja päätellä kannattaako täällä asua vai muuttaako espanjan saarille.

En kylläkään osaa laskea, liikaa muuttujia. Tuo työn merkitys on kanssa mielenkiintoinen. Joskus 80-90 luvun vaiheilla tuli keskusteluun 20 / 80 yhteiskunta jossa vain 20 % ihmisistä on töissä. Tuo näkemys tuli liike elämän puolelta eikä suinkaan utopistien puheissa. Periaatteessa Marx ennusti sen, kiusasin muutamaa toimittajaa väittämällä etteivät he tee töitä koska eivät tuota tavaraa ja saimme varsin mielenkiintoisen keskustelun jossa tuli esiin tuo työn arvon katoaminen.

Sirppi, vasara ja tietokone :
http://www.kansalaiskeskustelu.org/index.php?topic...

Jyrki Suomalainen

Työn merkitys toden totta on mielenkiintoista! Tuo 20 / 80 pitää varmasti jo tietyssä mielessä paikkansa, eli 80% ihmisistä tuottaa vain lisäarvoa. Ajattelen jotenkin niin, että lisäarvon tarkoitus on tuottaa varsinaista arvoa tehokkaammin. Näen itseni erittäin tyypillisenä nykypäivän duunarina, olen koodari. Vaikka työni on näkymätöntä, kuvittelen sen jalostavan tietokoneita ja sitä kautta vaikuttavan reaalimaailmaan. Kannattaako sitten sitä "arvoa" tuottaa tehokkaammin? Miksi louhimme mineraaleja tehokkaammin, miksi kaadamme metsiä tehokkaammin, miksi tuotamme ruokaa tehokkaammin? Riippuu varmaan keneltä kysytään.

Mutta oleellista tässä on se, että globalisoituneessa Suomessa ei kannata tuottaa yhtään mitään, ellei tämä ole ainoa paikka maailmassa jossa tuotanto voi tapahtua. Aivotyö ei todellakaan ole sellaista työtä!

Ennustan, että Suomesta tulee ennen pitkää samanlainen teollisuusmaa kuin joskus 50-luvulla, ellemme äkkiä löydä kultasuonta (kirjaimellisesti). Eikä tähän mene välttämättä edes kovin pitkään. Siis ihan oikeasti, mitä kummaa täällä kannattaa tehdä? Itse kunkin joka haluaa Suomessa elää, kannattaa laajentaa näkemystään ja osaamistaan. Itse olen tämän koodaustyön lisäksi opetellut rakennushommia. Vaikka olisinkin väärässä, niin on ainakin tullut rakennettua itselle kaikenlaista. Tällä asialla on sikälikin kiire, koska eiköhän omakin työ kohta ole verotettavaa :).

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Voidaan ajatella myöskin niin että tämä on ainut paikka maailmassa jossa kannattaa koodata. Mietippä linuxia. Se on tehty ilmaiseksi, harrastuksena.

Ei intialaiset kykene kilpailemaan sellaisen kanssa. Tai jenkit, siksi se on vallannut supertietokoneet, applen läppärit, android on linux uudelleen risittynä, luulisin että iphonessa on osia linuxsista.

Elikkä tuo ihminen arvoa tuottavana oliona on toteutunut jossakin määrin. Samoin tämä US toimii pääosin ilmaisella työllä, me kirjoitamme tänne huviksemme sisältöä johon ei ammatti toimittajat pysty. Vaikka heillä olisi aikaa ja rahaa, kellään ei ole niin paljoa rahaa että voisi yhden jutun tuottamiseen lukea viittä kirjaa, hankkia atk asiantuntijoita jne muokkaamaan sitä.

Elikkä meillä on todellisuudessa etuja joita missään muualla ei ole. Huomattava osa väestöstä elää tekemättä mitään palkka työtä ja siten voi tehdä oikeaa, tuottavaa työtä. Tuottavaksi pitkällä aikavälillä lasken vain uusien ideoiden kehittelyn. Talon tekeminen tuottaa yhden talon, talon idean uudelleen muokkaaminen tuottaa miljoonia taloja aikaa myöten.

Tuo aikaisemmin ketjussa esittelemäni visjo.. yritys pohjautuu korkeaan sosiaaliturvaan ja toimivaan infrakstuuriin. Ne mahdollistavat äärettömän kevyen yritysrakenteen. Jos menet intiaan, rakennat koulut, tiet, työpisteet ja elätät työvoiman. Täällä se kaikki on valmiina, senkun keräät tuoton.

Tietysti on turha kuvitella hallituksen tai valtaosan ihmisistä tajuavan tuota mutta näin asiat ovat ja mikäli hommaa ei sössitä, markkinatalous hoitaa lopun. Kommunistina uskon kapitalismiin ja sen kykyyn kehittää erittäin tehokas järjestelmä.

Jyrki Suomalainen

Hyvä pointti tuo ilmaistyön merkitys. Linux ja Applen tuotteet pohjautuvat tosiaankin ilmaiseen lähdekoodiin. Tähän väliin pitää muuten heittää taannoin kuulemani ajatus koodausmunkista. Koodimunkki on semmoinen joka heittäytyy työttömäksi, mutta tekee silti töitä päivittän avoimen lähdekoodin parissa. Sellaisten projektien jotka ovat merkityksellisiä. Ei hullumpi ajatus mielestäni.

Aikaisempi kirjoitukseni liittyi ehkä enemmän sellaiseen utopiaan, jossa Intia on ottanut kehityksessä kiinni Suomen, tai vaihtoehtoisesti Suomi taantunut samalle tasolle. Ainakin se on heidän vakaa aikomuksensa.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Jyrki Suomalainen:
"...sellaiseen utopiaan, jossa Intia on ottanut kehityksessä kiinni Suomen, tai vaihtoehtoisesti Suomi taantunut samalle tasolle."

Nyt yksinkertaistit epätodellisuuden puolelle. Intiassa asuu yli miljardi ihmistä. Se maa on jo ottanut Suomen kiinni lähes kaikessa ja on ottava aivan pian. Suomi ei "taannu" Intian tasolle, koska Intoa menee ohi ja pian.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Auvo Rouvinen:

Et tunne uusimpia kansantaloustieteilijöitä kuten Paul Samuelsonia ym. Mutta sinä tunnet vasemmistolle suuret numet: Engels, Marx, Lenin ja ...
Mitä heidän näkemyksensä kertovat tulevaisuudesta? Kunnon vasemmistolainen palaa aina kerta kerran jälkeen Marxin ilmaisemiin totuuksiin.

Jonkun suuntauksen mukaan toveri Lenin täydellisti marxismia. Sanottiin, että leninismi on oikeassa, koska se on oikeassa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

En kykene sanomaan onko Lenin oikeassa, sen kyllä voin sanoa että Marxista minä en ole löytänyt kun yhden virheen. Sen ettei hän huomioinut seksuaalivalintaa ja evoluutio psykologiaa. Siihen aikaan niitä ei huomioinut kukaan. Darvinin seksuaali valinnan teoria on tullut vasta nykyisin tunnustetuksi. Aikansa moraalikäsitykset sekä patriarkaalinen yhteiskunta ei kestänyt sitä.

Toisaalta, niillä ei Marxin mallissa ollut merkitystä, se toimii nykyisillä oletuksilla. Se milloin niitä tarvitaan on täydellisen yhteiskunnan utopian luominen. Siinä täytyy huomioida etteivät ihmiset käyttäydy taloudellisesti järkevästi vaan kiimaisesti järkevästi.

Tulevaisuus on minulle hiukan hämärän peitossa. Kuten tuossa ylempänä kirjoiteltiin, osa yhteiskunnasta on siirtynyt työstä riippumattomaan tilaan. Osa on siinä arvottoman kapitalismin keinotteluvaiheessa, siis raha luo rahaa ilman tuotantoa. Osa keräilee pähkinöitä nahkoihin pukeutuneena.

Pitänee vaan odottaa että kapitalismi muokkaa täydellisen koneiston, periaatteessa sen pitäisi pystyä siihen. Siis kasvattamaan tuottavuuden niin korkeaksi että koko ihmiskunta siirtyy työn ulkopuolelle.

Aivan samoin kuin Marx ihasteli muinaista kapitalismia, minä olen ihastellut Keynesiläistä kapitalismia. Tämä nykyinen (suomi 89-) on tietysti pääomien kasaamisen ja monopolien luomisen kannalta tehokas mutta tuotantovoimien kehittäjänä ja elintason nostajana täysin avuton.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset