Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Kiinan ihme, luotto ja Marx

Marxilainen teoria lähtee siitä että on kapitalisti jolla on rahaa. Mikäli hän haluaa lisätä rahamäärää, hän sijoittaa rahan koneisiin ja työpalkkoihin valmistaen tavaraa joka myydessä tuottaa voittoa / riistoa. Teoria ei ymmärrä luoton ja keinottelun merkitystä.



Oletetaan valtio jossa on reilusti ylimääräistä työvoimaa ja raaka aineita. Helpoin tapa saada työvoima tuottamaan arvoa (asuntoja, autoja, kännyköitä, runoja) on luoda luotto vailla mitään katetta. Tällöin rahan kierto menee :

Luotto – Raha – Tavara – Raha' – Luoton maksu

Esim.

Velka – Raha – Talo – Raha' – Luoton maksu

Kyettiin luomaan talo ilman alkupääomaa, asunnottomuus ja työttömyys poistui, kukaan ei menettänyt mitään. Miksi siis Kiina ei tehnyt näin?

Kiina

Kiinalaiset olettivat kapitalistien hallitsevan länsimaiden hallituksia. Mikäli kiinalaiset olisivat tehneet kännykkätehtaan, sillä olisi ollut ongelmia tekniikan ja patenttien kanssa. Lisäksi länsimaiset kapitalistit olisivat vaatineet suojatulleja suojellakseen omaa teollisuuttaan ja sijoituksiaan. Kun kiina tarjosi halpaa työvoimaa, se sai länsimaiset yritykset siirtämään tehtaansa kiinaan ja lännen kapitalistit painostamaan hallituksiaan auttamaan tässä muutossa. Esim päästökauppa on luotu helpottamaan tätä toimintaa. Lännessä on suuri teollisuus laitos joka saastuttaa. Laitos saa päästöoikeuksia jotka se voi myydä. Myymällä oikeudet länsimaisella kilpailijalleen ja siirtämällä tuotannon kiinaan yritys tekee tilin kahdella tavalla.

  • Saa rahaa toiminnan lakkauttamisesta

  • Onnistuu hankaloittamaan kilpailijan toimintaa lisäämällä sen kustannuksia päästökaupan kautta.

Näin kiina valjasti länsimaiset kapitalistit :

  • Siirtämään teknologian ja patentit kiinaan

  • Siirtämään tehtaat kiinaan

  • Tuhoamaan länsimaisen teollisuuden

Kapitalisteja ajoi kiinaan ahneus, suuri lisäarvo jonka halpa työvoima tuottaa. Kiinalaiset kuitenkin loivat nopeasti kilpailevan samanlaisen tehtaan viereen joka alkoi myydä tuotetta lähestulkoon nolla katteella. Tällöin myöskään länsimainen kapitalisti ei saanut lisäarvoa muuten kuin osakekeinottelulla. Tapahtui veretön teknologiansiirto. Onko siis kiinalainen kapitalisti tyhmä koska ei kahmi voittoa? Miksi he myyvät Iphonen 120 dollarin hintaan vaikka siitä saa markkinoilla 600 dollaria?

 

He myyvät tuotteen sen Arvosta, siihen sisältyvän työvoiman uusintamiskuluilla. Apple ostaa puhelimen käyvällä arvolla mutta myy sen markkina hinnalla. Tässä näyttää kiinalainen kapitalisti häviävän. Lyhyellä aikavälillä näin on, puhelinta voisi yrittää myydä 500 dollarin hintaan. Mutta, silloin se tehtäisiin Vietnamissa, Kuubassa tai Suomessa. Teknologian kehitys on luonut ylijäämä työläisten armeijan ja suhteellinen etu on menettänyt merkityksensä, vain absoluuttinen etu ratkaisee. Siksi voittoa ei voi muodostua tuotannolle.

 

Miksi kiinalainen kapitalisti ei sitten myy tuotettaan USA markkinoilla? Kyllä he myyvätkin, niitä tuotteita joissa heillä on markkinointi organisaatio, esim Lennovon tietokoneet (entinen IBM). Vaatii kuitenkin aikansa luoda myynti organisaatio ja loppujen lopuksi dollareiden merkitys on paljon pienempi kuin tehtaiden.

 

Nolostunut

Marxilainen kansantalous v72 :

Käyttöarvo, tavaran kyky tyydyttää ihmisen tarve. (runo, juoma, auto yms)

Vaihtoarvo, tavaran tuottamiseen tarvittu työmäärä. (Tämä on sama kuin Smithin ja Ricardon tavaran arvo, Marx peri sen heiltä. Monet Marx kriitikot väittävät Marxin olevan väärässä koska hän käytti tätä. He eivät muista että se oli vain yksi tavaran arvoteoria.)

Marxilainen kansantaloustiede olettaa tavaran vaihtoarvon määräytyvän sen mukaan mitkä ovat keskimääräiset tuotantokustannukset. (Arvolaki)

Hinta Hintojen poikkeaminen vaihtoarvosta ei kumoa arvolakia, hintojen heilahtelu arvon ala ja yläpuolelle johtuu tavaran toimittajien välisestä kilpailusta. Hinnat vastaavat arvolakia vain silloin kun kysyntä ja tarjota ovat tasapainossa. s.88.

* Minä väittäisin että hinta määräytyy nousukaudella jolloin on tavarapula, kalleimman tuotetun tuotteen mukaan (siis Ricardon maankoron periaatteella), laman aikaan taas, ylituotannon oloissa hinnan määrää halvin tuottaja. Tämä kyllä antaa saman keskiarvo hinnan mutta suhdanne vaihteluja tutkittaessa muuttaa tilanteen kokonaan toiseksi.

Toisaalta, Marx myöntää tuon todeten. Kysyntä ja tarjonta eivät määrää muuta kuin markkinahinnan tilapäisen vaihtelun. s.71. Mielestäni tämä tilapäinen vaihtelu on kuitenkin tärkeää lamoja tutkittaessa. Tietysti Marxilainen näkemys toteaa että pitkällä aikavälillä hinnat asettuvat oikeaan arvoonsa ja pitkän aikavälin tarjontakäyrä (tuotteen myyntihinta *tai uponnut työmäärä* suhteessa kappalemäärään) on laskeva.

Cool

Tiedätkö muuten paljon IPhone maksaisi jos se valmistettaisiin USA:ssa Applen tehtalla? 45 859 dollaria. Tarkempi Marxilainen analyysi Steve Jobsin kohtaamasta työvoiman riistosta : 

Riistetty duunari

 

Nolostunut

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Arvo syntyy vain tuotantoprosessissa eikä kiertokulussa.

Rekkakuski tuottaa lisäarvoa viemällä tavaraa siihen paikkaan, missä sillä on lisäarvoa. Tavaralla on arvoa vasta sitten, kun se on oikeassa paikassa sellaisen ihmisen käytettävissä, jolle sillä on arvoa. Siihen asti tavaralla on vain potentiaalista arvoa.

Ajalla ja paikalla on merkitystä. Markkinataloudessa tavarat hakeutuvat mahdollisimman arvokkaisiin paikkoihin, missä ne synnyttävät eniten arvoa niiden kuluttajalle tai käyttäjälle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset