*

Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Verotuksen vaikutukset talouskasvuun

Verotuksen vaikutukset talouskasvuun

Poliittisessa retoriikassa kuulee laman aikaan päivittän kuinka veronalennukset luovat kasvua ja kysyntää. Nousukauden aikaan ne luovat työtä. Väitteillä ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa minkä jokainen varmaan arvasikin. Mutta, verotus vaikuttaa talouteen, siitä ei liene epäilystäkään. Miten, se on ainut seikka josta on hiukan epäselvyyttä. Oma näkemykseni on seuraava:Laskukauden aikana kukaan työttömyys tai konkurssi uhan alainen ei kasvata kulutustaan vaikka saisi kuinka paljon rahaa. Kasvaneet tulot käytetään joko velkojen maksuun, säästöön tai konkurssiin menneiden omaisuuksien ostamiseen.

Siispä noissa oloissa veronalennuksen ainoa merkitys on se että se alentaa valtion ja kuntien tuloja pakottaen ne joko irtisanomaan henkilöstöä tai ottamaan velkaa.

Nousukaudella taas, omaisuus arvojen kohotessa jatkuvasti, ihmiset laskevat tarkkaan tulonsa ja tulevat tulonsa. Jos olet tienannut viime vuonna nettona 30 000, tänä vuonna 35 000, oletat ensivuonna tienaavasi ainakin nykyisen 35 000. Työvoimapulan innoittamana saatat haaveilla jopa reilusta korotuksesta.

Samaan aikaan kaksion hinta on nousut 80 000 vaatimattomasta alusta 90 000. Koska asuntojen hinnat nousevat jatkuvasti nopeammin kuin palkat, on tietenkin järkevää ostaa asunto. Palkasta jää elämisen jälkeen käteen 20 000. Millä maksaa reilun 250 000 lainan hymyssä suin 20 vuoden maksuajalla jos korko on 3.9%. Jolloin kuluttaja tietenkin innostuu ostamaan asunnon. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinta muodostuu kuluttajien maksukyvyn ja halun, ei asunnon arvon mukaan. Ei kukaan muuten pyytäisi 60 luvulla rakennetusta, purkukuntoisesta kaksiosta yli 100 000. Siispä kuluttaja innostuu ostamaan 250 000 purkukuntoisen, lähes 100 m2 asunnon. Jonka rakennuskustannukset ovat 150 000 mikäli rakentaisi uuden. Elikkä kuluttaja pullisti asuntokuplaa 200 000, maksaen ylihintaa 80%.

Mikäli kaivattu palkan korotus tulee seuraavana vuonna, kannattaa tietenkin ostaa uusi katumaasturi jolloin lainahoitokulut pysyvät jatkuvasti maksukyvyn ylärajalla.

Kun sitten kupla puhkeaa ja asuntojen hinnoista poistuu 80%, kyseinen kuluttaja on jonkinlaisissa vaikeuksissa. Koska häneltä menee samassa hässäkässä työpaikka ja korot nousevat 15%, vaikeuksia voi olla muillakin.

Näyttää siis siltä että laman aikana veronalennukset ovat melko neutraaleja mutta nousukaudella ne kasvattavat omaisuus arvoja voimakkaasti. Mistä hyödyn keräävät tontin myyjät sekä asuntokeinottelijat. Maksun hoitavat sosiaalitoimistot.

Tuon perusteella näyttäisi siltä että verotuksen sääntely, jollei pyritä pitämään tasoa vakaana, kannattaisi suorittaa niin että nousukaudella pyrittäisiin 100% veroasteeseen ja laskukaudella voitaisiin pyrkiä siihen että jokaiselle jää pari tonnia kuussa käteen, sossun jonot eivät kävisi niin pitkiksi jos edes osa töissä käyvistä eläisi tuloillaan.

Nousukaudella kyllä keksitään keinoja kiertää veroja vaikka tavoite olisi 100%. Tietysti, voisihan myös nousukaudella hyväksyä tuon parin tonnin nettotulon ainakin suurituloisimmille. Tosin, jos suurituloiset saavat 2000 käteen, he ostavat tietenkin asuntoja ja niiden hinnat karkaavat pienituloisten ulottumattomiin. Suomi kun on siitä erikoinen maa että kartassa väkilukua kuvaava väri on valkoinen, siis asumaton alue, mutta tonttimaaksi kelpaavaa maata ei ole niin paljoa että voisi rakentaa edes viidelle miljoonalle ihmiselle asunnon. Johtunee maamme järvi runsaudesta. Tekninen ratkaisu tähän olisi kelluvat asunnot. Mutta, puhe oli veroista, ei tonteista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset