Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Inflaatioloukku

  • wiki : Kysyntä (D) ja tarjonta (S) kuvaa, kuinka hinta (P) ja tuotannon määrä (Q) muuttuvat, kun hinta muuttuu.
    wiki : Kysyntä (D) ja tarjonta (S) kuvaa, kuinka hinta (P) ja tuotannon määrä (Q) muuttuvat, kun hinta muuttuu.
  • Kysyntä ja tarjonta, kun kysyntä vahvistuu esimerkiksi kuluttajien tulojen kasvaessa
    Kysyntä ja tarjonta, kun kysyntä vahvistuu esimerkiksi kuluttajien tulojen kasvaessa
EKP:llä on yksi tehtävä. Pitää inflaatio alle 2%. Mikä aiheuttaa työttömyyden jumiutumisen nykytasolleen. Syynä on tarjontakäyrä. Mikäli nykyinen arviolta 20% työttömyys haluttaisiin poistaa, bruttokansantuotteen pitäisi kasvaa 30%. Luultavasti enemmän koska työttömyyden aleneminen kiihdyttää tuottavuuden kasvua.
Mistä seuraisi kysyntäkäyrän siirtyminen oikealle ja siten hintojen nousu. Samaan johtopäätökseen päädytään myös Ricardon Maakoron kaavalla. Elikkä EKP:n inflaatio tavoite estää automaattisesti työttömyyden alenemisen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kysynt%C3%A4_ja_tarjonta
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Supply-demand-r... Työttömyyden alenemisen kaava. Työttömyysasteen muutos = 0.5 x (Bruttokansantuotteen kasvu - tuottavuuden kasvu) (sekä Pekkarinen, Jukka- Kansantaloustiede, Krugman, Paul - Satunnainen teoreetikko ja muita viestejä synkeän tieteen saralta)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Toisaalta EKP edustaa talouskasvua edistävää koulukuntaa joten tietenkään se ei halua pysäyttää talouskasvua ja työttömyyden alenemista.

Selitys?
Uskoakaseni EKP on havainnut tutkimuksissaan ettei kapitalistinen talousteoria ole oikea. Miksi se ei ole julkistanut tätä löytöään? Koska sama tutkimus on osoittanut Kommunistisen teorian olevan oikea. Tämän seikan kertominen aiheuttaisi sijoittajissa epäluottamusta.

*viheltöllöö iloisesti*

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Mikä on "kapitalistinen talousteoria"? Wikipedia ei tuollaista termiä tunne, enkä oikein Googlellakaan löytänyt mitään siihen liittyvää. Minun tietääkseni taloustieteessä on neljä koulukuntaa tai neljä talousteoriaa, jos niin haluaa sanoa. Ne ovat marxilainen, keynesläinen, monetaristinen ja itävaltalainen koulukunta. Artikkelissa esittämäsi kaavat vaikuttaisivat olevan keynesläisen koulukunnan tuotoksia.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tuossa laskin kaikki ei marxilaiset kapitalistisiin. Ne kaikki hyväksyvät tuon alekeisteorian. Ellet löydä jostakin Miusemanin tekstiä jossa hän kertoo ettei markkinatalous toimi.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Mikään noista ei-marxilaisista ei täytä kriteerejä.

Sen sijaan kehottaisin suuntaamaan katseen joko George Reismanin tai Northrup Buchnerin teoksiin. Ensimmäinen on peräti katseltavissa netissä ilmaiseksi. http://www.capitalism.net/

Reisman mm. esittää kumoavansa kirjassaan oheiset yleiset väittämät:
The profit motive is the cause of starvation wages, exhausting hours, sweatshops, and child labor; of monopolies, inflation, depressions, wars, imperialism, and racism. Saving is hoarding. Competition is the law of the jungle. Economic inequality is unjust and the legitimate basis for class warfare. Economic progress is a ravaging of the planet and, in the form of improvements in efficiency, a cause of unemployment and depressions. War and destruction or additional peacetime government spending are necessary to prevent unemployment under capitalism. Economic activity other than manual labor is parasitical. Businessmen and capitalists are recipients of "unearned income" and are "exploiters." The stock and commodity markets are "gambling casinos"; retailers and wholesalers are "middlemen," having no function but that of adding "markups" to the prices charged by farmers and manufacturers; advertisers are inherently guilty of fraud—the fraud of attempting to induce people to desire the goods that capitalism showers on them, but that they allegedly have no natural or legitimate basis for desiring.

Aki Häkkilä

Kanin yksinkertaistusten puitteissa hänen ongelmansa ratkaistaan tekemällä kaikista yrittäjiä. Ei ole enää palkkoja mitä pitää alhaisina.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Joopas, asiaa tuo kirjoittaa siinä että palkkojen nousu on pidettävä alhaalla.

Jos atrkkoja ollaan, se voi olla tuottavuuden nousu + inflaatio (3+2=5% vuoteen)

Mutta, tuo tarjontakäyrän siirtyminen ei tarvitse johtua palkkojen noususta. Jos yritys toimii lähellä kapasiteettinsa rajaa, se joutuu investoimaan ja siten kasvattamaan kiinteitä kustannuksiaan. Kukaan ei investoi jos tietää siitä seuraavan koronnousun.

Eli meillä on melkoisen mielenkiintoinen tilanne.

Tuota inflaatio väitettäni tukee muuten historia. Voimakkaan talouskasvun aikaan myös inflaatio oli korkea. Ja kiinassa on vieläkin, siellä tosin kasvukin kiikkuu 10% kieppeillä.

Anssi Luoma-aho

Auvo,

kansantaloustiede on haastavaa ja mielenkiintoista. Kehottaisin vielä kuitenkin jatkamaan opiskelua. :)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

totta kai mä jatkan. Se oikeasti on mielenkiintoista. Ja tämäkin on osa opiskelua, jos joku kumoaa tuon väittämän uskottavasti, olen oppinut jotakin.

Elikkä jos sinulla sattuu olemaan tiedossa teoria jossa kuvataan ettei kysynnän lisääntyminen yleensä johda hintojen nousuun, otan sen ilolla vastaan.

Tiedän monia tapauksia jossa se ei johda. Esim Jos työttömyyskorvauksia kohotettaisiin Kiteellä vaikkapa tonnilla kuussa ja käyttäisimme kaiken rahan kaljaan, kapakoiden kannattaisi myydä kaljaa halvemmalla koska kiinteiden kustannusten osuus tuoppia kohti laskisi.

Mutta jos myynti kasvaisi riittävästi, yritykset joutuisivat palkkaamaan niitä työhaluttomia lorveja suurella palkalla jolloin työvoimakustannusten nousu eliminoisi kiinteiden kustannusten laskun ja tupin hinta nousisi. Jolloin EKP nostaisi koron 30% ja nousukausi muuttuisi lamaksi.

Aki Häkkilä

Tuossa nyt unohtuu, että se tonni kuussa per työtön on tonni joltain muulta pois.

Verojen nousu aiheuttaa paineita palkkakustannuksiin, jotta palkalla saa ostettua tarpeelliset hyödykkeet. Todennäköisesti olisi entistä enemmän töitä, joita kenelläkään ei ole varaa teettää, koska pitää pystyä tavalla tai toisella maksamaan tekijän palkka ja kaikki sivukulut ja kohonneet verot. Tietysti matalapalkkatöiden käteen jäävä osuus olisi entistä lähempänä työttömän päivärahoja, joten motivaatiokin pakenisi entisestään etenkin jos huomaisi, että kulmabaarissa uitetaan kärsää tuopissa isommalla korvauspotilla.

Saksassa pitkällä aikavälillä ei korot ole juuri ylittäneet 7% rajaa, viimeksi 5% ohjauskorolla alkoi sakkaamaan ihan riittävästi.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Ei o mikään pakko nostaa veroja ainakaan Kiteellä. Tuo oli siis suljettu järjestelmä johon virtaa ulkoa ostovoimaa, sellaisia ne ekonomistit käyttää.
Siis jos kaikki muu pysyy ennallaan mutta työttömille sataa rahaa.

Mulla on tietty ratkasu siihen EU tasolla :
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87216...

Anssi Luoma-aho

Auvo,

ihan ensimmäisenä ja tärkeimpänä pointtina: Kansantaloustieteen teoriat, mukaan lukien kysynnän ja tarjonnan laki, lähtee ceteris paribus olettamuksesta liikeelle. Tämä tarkoittaa sitä, että inflaation oletetaan olevan nolla. Nyt vedit kirjoituksessasi yhtäläisyysmerkit inflaatiolle ja kysynnän aiheuttamalle hintojen nousulle, ja tässä menit metsään.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Sinä siis väität ettei kysynnän ja tarjonnan laki päde ?

Ettei yrityksillä ole tarjontakäyrää ?

Mielenkiintoista, taidat olla hiukka enemmän toisin ajattelija kuin minä. Minä sentään läksin olettamuksesta että kysynnän kasvu siirtää hintaa tarjontakäyrää myöten ylemmäksi. Noin sen pitäs mennä markkinataloudessa?

Ja hinnan nousua kutsutaan inflaatioksi, vai olenko väärässä?

Ja EKP pitää inflaation alhaalla. Max 2%.

Mistä taas johtuu ettei reilusti yli tuottavuuden kasvun tapahtuva talouskasvu ja siten työttömyyden aleneminen ole mahdollista.

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim

"Ja hinnan nousua kutsutaan inflaatioksi, vai olenko väärässä?"

Ei vaan, inflaatio tarkoittaa rahan arvon alenemista. Yksitäisissä tuotteissa hinnat nousevat ja laskevat itsenäisesti kysynnän ja tarjonan mukaan. Inflaatio toki nostaa myös tuotteiden hintoja, mutta kyse ei ole samasta asiasta.

Edit.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Juhani Slim: "Ei vaan, inflaatio tarkoittaa rahan arvon alenemista."

Juuri näin. Termi tulee englanninkielisestä verbistä inflate, joka tarkoittaa kasvamista tai täyttämistä (esim. auton renkaan puhaltamista täyteen). Taloustieteessä se viittaa siihen, että markkinoille lasketaan liikkeelle uutta rahaa, jolloin ennestään kierrossa olevan rahan arvo laskee (toimii siis kysynnän ja tarjonnan lain mukaan). Vastakohta on deflaatio, joka tulee verbistä deflate, joka taas tarkoittaa kutistumista tai tyhjentämistä (esim. ilman laskemista pois auton renkaasta).

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

niin inflaatio on rahan arvon alenemista. Mutta suhteessa mihin. Suhteessa tavaran myynti arvoon.

Siis jos tavaran euromääräinen hinta nousee, sitä tapahtumaa kutsutaan inflaatioksi. Ja mikäli tarjontakäyrä pitää paikkansa, silloin tavaran euromääräinen hinta nousee kysynnän kasvaessa vaikka kaikki muut tekijät pysyisivät samoin.

Elikkä nopea talouskasvu luo inflaatioksi kutsutun rahan ostovoiman alenemisen.

Siis tämä pätee vain tuohon tarjouskäyrä hommaan. Tietysti, mikäli esim ferrareiden kysyntä kasvaa niin paljon että niitä voidaan käydä valmistamaan suurina määrinä, tulevat esiin suurtuotannon edut ja hinta alenee.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Auvo Rouvinen: "Siis jos tavaran euromääräinen hinta nousee, sitä tapahtumaa kutsutaan inflaatioksi."

Eipäs, vaan inflaatio on sitä, kun rahaa tulee lisää markkinoille, jolloin sen arvo tietenkin laskee. Yksittäisiin tuotteisiin ei inflaation määrittelyä voi perustaa sillä toiset tavarat voivat kallistua ja toiset halventua. Esimerkiksi kulutuselektroniikan ja erityisesti tietokoneiden hinta on viimeisen kymmenen vuoden aikana suorastaan romahtanut. Tänään saa samalla rahalla valtavan paljon enemmän laskentatehoa kuin vuonna 2001.

Toisaalta esimerkiksi bensiinin hinta taas on noussut reilusti. Ei toki läheskään yhtä paljon kuin tietokoneiden hinnat ovat laskeneet, mutta tänään bensiiniä saa samalla rahalla n. 33% vähemmän kuin vuonna 2011. Autoista vähät välittävä tietokonenörtti on siis kokenut rahan arvon vahvistumista voimakkaasti kun taas toistakymmentä litraa sadalla hörppivien vanhojen jenkkiautojen harrastaja kokee ostovoimansa romahtaneen.

Anssi Luoma-aho

Auvo,

taisin ilmaista asiani hieman epäselvästi. En väitä etteikö kysynnän ja tarjonnan laki päde, vaan tarkoitin sitä, että kyseinen teoria olettaa inflaation olevan 0%. Kun ymmärrät jättää tuon inflaation pois teorioita tutkiessasi, olet lähempänä niiden sanomaa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Tiedän yleisen tavan käsitellä teorioita. Vain yksi tekijä muuttuu.

Mutta, tuossa tarjontakäyrässä on vain kaksi tekijää jotka voivat muuttua. Hinta ja määrä. Nekin vain yhtä käyrää. Siispä kysynnän kasvu kasvattaa hintaa. Ja sitä kutsutaan inflaatioksi. Jota ei sallita.

Mistä seuraa ettei työttömyys voi alentua.

Anssi Luoma-aho

Auvo,

vedät edelleen vääriin kohtiin yhtäläisyysmerkkejä. Mikäli BKT kasvaa 8% ja inflaatio on samanaikasesti 10%, talous reaalisesti supistuu. Inflaation puute ei ole meidän ongelma, vaan talouden reaalikasvu.

BTW. Inflaatio laukkaa Suomessa yli 3,5% tahtia, siitä pitäisi vasureiden olla huolissaan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

No jos bkt kasvaa 8% ja inflaatio on 10 % silloin talous totta kai supistuu. Sulle kuulus talouden Nobel tosta huomiosta.

Mä kuitenkin kerroin että reaalitalous, siis ostot yrityksissä kasvavat ja siitä seuraa hintojen nousu.

Ostot taas kasvavat koska suurempi joukko ihmisiä työllistyy ja siten kasvattaa ostovoimaansa.

Elikkä käsittelin tuota mikä helevetin corbus tilannetta. Suomeksi, mikäli kaikki muut tekijät pysyvät samoina ja ostovoima kasvaa. Siitä seuraa kulutuksen kasvu ja siitä seuraa hintojen siirtyminen tarjontakäyrää ylöspäin kunnes saavutetaan uusi tasapaino tuotannon ja kysynnän välillä.

EKP on kuitenkin sitoutunut estämään tämän hintojen nousun joten talous on tuomittu pysymään nykyisellä tasolla kunnes tulee lama joka pudottaa sen taas alemmalle tasolle jne kunnes kaikki taloudellinen toiminta lakkaa.

Anssi Luoma-aho

Kuten Juhani tuolla ylempänä totesi, inflaatio on rahan arvon alentumista eikä talouskasvua ja siitä vasureiden tulisi olla huolissaan.

EKP:n rahapolitiikka ruokkii inflaatiota ja kasvattaa talouden kuplaa. On ironista että joku vasuri täällä puheenvuorossa alkaa vaatimaan lisää inflaatiota ja lisää finanssikuplaa.

Joku muu saa väitellä kanssasi jatkossa, mulla on parempaakin tekemistä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

En minä vaadi tuossa tekstissäni korkeampaa inflaatiota, totean vain että tuo inflaatioraja eliminoi työttömyyden alenemisen mikäli kansantaloustieteen tarjontakäyrä pitää paikkansa.

Tietysti on selvää että vain hyperinflaatio voi poistaa hötörahan taloudesta. Siis saada rahan vastaamaan maailman reaalista varallisuutta ja tuotantoa. Tällä hetkellä rahan määrä on iso:

(eroopplainen biljoona = 1000 miljardia = 1 000 000 000 000)
Maailman bkt 61 biljoonaa. $
Johdannaismarkkinoiden arvo 600 bilj $
Kiinteät investoinnit 14 bilj $
Valuuttamarkkinoiden liikevaihto 4 bilj $ / päivä
(Lähde a studio, Åbo Akademian professori)
15.5.2010

Don Carlos

"Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden" kuten eräs kansantaloustieteilijä asian ilmaisi aikoinaan. Hän tosin joutui uusimaan väitöskirjansa useaan kertaan, koska se ei mennyt läpi. Sitten tuli Tamminiemestä käsky, ja niin tieteilijästä vihdoinkin tuli tohtori. Väyrynenkin kuuluu oikeastaan samaan joukkoon, hänen väitöskirjansa oli yhtä kuin nollatutkimus.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Mutta, missä tuossa on virhe?

sekin on nollatutkimus että suomessa on regeressiivinen verotus taikka että uusliberalismin aikana talouskasvu on romahtanut.

Harva vaan noitakaan asioita tiesi ennen kuin minä niistä kirjoitin. Jonkun pitää asiat julkaista. Yksikään työpaikkansa puolesta pelkäävä ekonomisti ei tietenkään sitä uskalla tehdä.

Tuolla on uusliberalismia koskeva tekstini :
http://auvorouvinen.fi/smf/index.php/topic,7.0.html
Verotusta käsittelin :
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57012...
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56073...

Aki Häkkilä

Regressiivisen verotuksen laskelmasi kelpaavat lähinnä siihen, että voit suunnitella elämääsi oman kulutusprofiilisi kannalta erilaisilla tulotasoilla. Sen sijaan yleistävien väittämien tekeminen taulukkosi pohjalta on huuhaata.

Näytä minulle 10 miljoonaa pääomatuloja saava ihminen, jolla on juuri tuollainen kulutusprofiili. Laskelmassasi yli 700000 jäi käyttämättä, joka tietysti on mahdollista, mutta todennäköisempää on, että johonkin ne kuluu, josta seuraa välittömästi ainakin kulutusveroja. Todennäköisesti myös korkeampaa autoveroa, kiinteistöveroa jne.

Pekka Heliste

Eipä tuohon verotuksen regressiivisyyten suurta tutkimusta tarvita, verohallinto julkiasee sellaisen joka vuosi kertyneistä tuloista ja maksetuista veroista

Verohallinnon sivuilta käy ilmi, että pelkkä tuloverotus on eräänlainen tasavero
Kuten näkyy verotus on alapäästä progressiivinen ja yläpäästä regressiivinen
Yläpään regresiivisyyttä lisää se, että pääomatulot ovat yli 10000 euron tuloissa 45 % tuloista ja osa siitä on verovapaata esim osingoista pörssiyhtiössä 30 %
ALV vaikutus alemmissa tuloluokissa on 17 % ja yläpäässä 8 %
Sekään ei muuta vielä koko verotusta regresiiviseksi, mutta se lähenee verotusta , jossa on loiva progressio alapäässä ja voimakkaampi regressio yläpäässä

Verotettava tulo Vero %
TEL-mukana

1 - 4 999 euroa 10,3 %
5 000 - 9 999 euroa 12,5 %
10 000 - 14 999 euroa 18,0 %
15 000 - 19 999 euroa 21,4 %
20 000 - 24 999 euroa 22,1 %
25 000 - 34 999 euroa 25,4 %
35 000 - 54 999 euroa 30,3 %
55 000 - 74 999 euroa 34,5 %
75 000 - 99 999 euroa 35,6 %
100 000 - 149 999 euroa 35,6 %
150 000 - 299 999 euroa 35,4 %
300 000 31,0 %

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Tietysti verotietoja lukiessa täytyy huomioida.
- Osa tuloista tulee 20 v omistetun yrityksen myynnistä jolloin tulo todellisuudessa jakaantuu 20 v ajalle vaikka realisoituu vasta nyt.
- Pörssi noteeratussa osakeyhtiössä

http://prosentti.vero.fi/veropros_tietojen_syotto2...

Työtulo 1000€
Tulot pörssinoteeratusta osakeyhtiöstä 1 000 000

Vero yhteensä 196 009,30
Jolloin vero% jää alle 20. Syynä on tulosta tehtävä vähennys niin että verotettava tulo on
---- (copy laskurin vastauksesta)
PÄÄOMATULOT JA NIISTÄ TEHTÄVÄT VÄHENNYKSET
Osingot julkisesti noteeratuista yhtiöistä 1 000 000,00

Veronalaiset osingot julkisesti noteeratuista yhtiöistä 700 000,00

Vero julk. not. yhtiöistä saaduista osingoista 190 000,00

Don Carlos

Minulla ainakin eläke nousee 3,6 %, eikä se veroprosentti 3000 euron eläkkeessäkään niin kovin suuri ole. Minun ei tarvitse enää murehtia talouselämän vouhotuksista. Kun Korean kriisistä aikoinaan selvittiin, selvitään tästäkin; tietysti häviäjiäkin lienee joissain maissa;=J

Don Carlos

Kyllä siihen vaikuttaa myös yleinen euroalueiden alhainen korkotaso. Onko jotenkin unohtunut ne ajat 70- ja 80-luvulla, jolloin korot olivat pilvissä ja inflaatio sen mukainen. Palkkojahan pyritään nostamaan inflaation kehityksen myötä, että ostovoima säilyisi. Silloin devalvaatio oli meillä melkein jokavuotinen vieras;=J

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Tietysti myös korko, raaka aineiden hinnat ym vaikuttaa hintojen nousuun.

Käsittelin tässä vain yhtä tekijää joka ilmaisesti on erittäin kohtalokas talouskasvulle ellemme satu kohtaamaan hyperdeflaatiota.

Aki Häkkilä

Jos keskittyy vain yhden tekijän käsittelyyn, pitää ottaa huomioon, että ne tuloksetkin pätevät vain, jos rajoittavat ehdot ovat voimassa. Muissa olosuhteissa täytyy soveltaa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

"Jos keskittyy vain yhden tekijän käsittelyyn, pitää ottaa huomioon, että ne tuloksetkin pätevät vain, jos rajoittavat ehdot ovat voimassa. Muissa olosuhteissa täytyy soveltaa."

Totta. Mutta nuo ehdot ovat voimassa aina muulloin paitsi voimakkaan deflaation aikana. Ja silloin talous ei kasva muutenkaan.

Käyttäjän Syvari kuva
Juho Syväniemi

Inflaatiota isommat palkankorotukset estävät työttömyyden alenemisen. (monen muun tekijän ohella)

Periaatteessa ay-liikkeet tämän ratkaisevat, mutta ne eivät voi olla vaatimatta korotuksia, koska jäsenet odottavat ay-liikkeen neuvottelevan hyviä etuja. Tästä päästäänkin omaan pesään kusemiseen, eli jos liikaa vaaditaan niin seuraa työttömyyttä, verojenkorotuksia, lisää työttömyyttä, verojenkorotuksia jne.

Saksassa on talouskuria. Kova kilpailukyky, kohtuulliset palkat, vähän työttömyyttä. Ekp:n korkopolitiikka oli tämän mukaista, kunnes alettiin tehdä kriisitoimia.

Nyt siis pitäisi mielestäsi aukaista rahahanat, taino ne ovat jo auki.. Ja pumpata viimeisen kerran puhtia finanssikuplaan. Ei se oikeen näinkään toimi. Työläinen tästä viimeksi hyötyy, yhdysvalloissa ei nollakorko juuri työttömyyttä hävittänyt.

Nojoo, tämä minun kirjoitus oli taas tällainen huono mielipide. Ja talous on uskonto.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kuitenkin Suomessa on teollisella puolella euroopan kolmanneksi huonoin ostovoima..vain muistaakseni kreikka ja portugali on huonommassa tilassa..

Talouskasvu yksinkertaisesti vaatii velanottoa ja sitä voi ottaa jos tienestit kasvaa.

Käyttäjän Syvari kuva
Juho Syväniemi

Tätä en sitten ymmärräkkään. No, verotus, julkinen sektori ja kallis asuminen kai syynä. Eli vasemmistopolitiikkaa..

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

"Tätä en sitten ymmärräkkään. No, verotus, julkinen sektori ja kallis asuminen kai syynä. Eli vasemmistopolitiikkaa.."

Taikka 90 luvulla alkanut maltillisten palkka ratkaisujen aika. Julkisen sektorin koko ei merkittävästi poikkea muista maista. USA veroaste on matalampi mutta siellä valtio rahoitetaan velalla. Samoin kuin Kreikassa, Irlannissa ...

Taloutemme on myös merkittävästi optimitasoa matalampi.
http://www.auvorouvinen.fi/vaalit/index.php#Uuslib...

Tällä hetkellä bkt on noin 2/3 optimaalisesta. Mikä tietysti aiheuttaa veronkorotuspaineita.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mistä päätellen vasemmistolainen..ei oikeistolainen ole yhtään sen kummempaa nykyään..samaa sössöä ohittaen totaalisesti rahajärjestelmän faktat.

Käyttäjän Syvari kuva
Juho Syväniemi

Nyt en näe logiikkaasi Auvo.. Maltilliset palkkaratkaisut, ei meillä sellaisia ole ikinä ollut. Ostovoimaa on tietysti yritetty pitää yllä inflaatiota suuremmilla korotuksilla, mutta ostovoima tulee laskemaan valitettavasti vapaaehtoisesti tai pakolla.

Mitä tulee bkt-lukuun, se on huonoin mittari mitata mitään optimaalista. Johan se velanottokin sitä kasvattaa ja lukua voidaan manipuloida kuinka huvittaa. Optimaalisuus tarkoittaa valtiontaloudessa 0% velkaantumisastetta ja kauppataseen tasapainoa. Noinniinku mun mielestä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tuottavuus nousee 3% vuoteen. Siis teknologian paraneminen mahdollistaa samassa ajassa suuremman tuotannon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuottavuus

Mikäli halutaan säilyttää sama ansiotaso tuotettuun arvoon nähden, täytyy palkankorotuksessa olla sekä tuottavuuden kasvu että inflaatio.

--

Eräs tehokkuuden mitta on myös täystyöllisyys. bkt on huono mittari mutta sillä voidaan mitata toisiaan seuraavia vuosia ja nähdä mikä on kasvu.

90 luvulla kasvu tippui eikä ole päässyt lähellekään 70-90 luvun tasoa.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Perinteisen "koulu"taloustieteen perusongelma on tehdä talousta kaava. Määritelmällisesti se osa ihmisen toiminnasta, joka *ei* toimi kyseisen kaavan mukaan, ei myöskään kuulu talouteen.

Ihminen ei ole geenien tai ympäristön ohjelmoima automaatti, eikä edes todennäköisyysjakauma. Se ei tarkoita, että kaikki kaavat; mm. aleneva rajahyöty tai kysyntä/tarjontakäyrät voitaisiin heittää romukoppaan, vaan se tuomio kuuluu nimenomaisesti Philipsin käyrälle.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

On totta että philipsin käyrän kriikkiä voidaan pitää perusteltuna historiallisten havaintojen pohjalta.

Toisaalta Kansojen varallisuudessa (muistin mukaan):
- Jos jollakin alalla on pula, alan voitot kasvavat ja muilta aloilta tulee yrittäjiä kunnes voitot saavuttavat keskimääräisen tason.
- Jos jollakin alalla on työvoimapula, alan palkan nousevat ja muilta aloilta siirtyy alalle työntekijöitä kunnes työvoimapula on poistunut.
-----

Mielestäni tuo tarkoittaisi sitä että kasvu alojen täytyy maksaa suurempia palkkoja saadakseen työvoimaa. Mikä tietysti näkyy alakohtaisena palkka inflaationa.

Kokemusperäisesti on havaittu etteivät työnantajat hevin ryhdy palkan alennuksiin joten kohonneet palkat jäävät voimaan. Joten pitkällä aikavälillä tuosta seuraa automaattisesti nimellispalkkatason kohoaminen.

Ellei inflaatio sitä syö, myös reaalipalkkojen kohoaminen.
--
Tietysti voidaan sopia yrityskohtaisista palkan alennuksista. Mikä kuitenkin aiheuttaa työntekijöissä muutosvastarintaa.

Ja johtaa parhaiden työntekijöiden menetykseen koska he menevät ahneutensa ohjaamana paremmin maksaviin yrityksiin. Tapahtuu ns haitallinen valikoituminen. Mistä usein seuraa tuottavuuden lasku.

Don Carlos

Vanha periaate minulla on ollut, että silloin kun vaihtotase on miinuksella, palkankorotuksiin ei ole minkäänlaista varaa, oli inflaatio mitä tahansa;=J Mutta vaihtotaseen vaje ei kiinnosta ay-liikettä, vaan avainasemassa olevat alat vaativat huimia korotuksia, mistä on sitten seurauksena irtisanomisia usealla alalla monine kerrannaisvaikutuksineen!

Pekka Heliste

Suurimmat korotukset on 2010 luvulla kahminut julkinen sektori ja vienti on jäänyt mopen osalle

Julkisesta sektorista on tullut palkkajohtaja

Kun esim terveydenhuollon ja koulutukse tuottavuus on laskenut 14 % niin palkankorotukset eivät ole kovinkaan oikeutettuja

Don Carlos

Mitenhän "tuottavuus" lasketaan terveydenhuollossa; kuolleiden määrälläkö, tai koulutuksessa; luokalle jääneet?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

No jos palkankorotusvara on inflaatio + tuottavuuden kasvu, 2% + 3% = 5%, harva ala tuota on ulosmitannut.

Nyt inflaatio on n. 3.5%, kaksivuotinen "raami" lähti muistaakseni 4% kustannusvaikutuksesta. Siis jäi alle yhden vuoden palkankorotusvaran.

Don Carlos

Miten julkisen sektorin palkat olisivat nousseet enemmän kuin teollisuuden tai yksityisen sektorin ylipäänsä? En ole missään nähnyt sitä tukevaa tilastoa.

Don Carlos

Talouselämän tutkimukset palkoista on aivan sieltä. Sairaanhoitajan palkassakin on tonni liikaa, kuten heidän aikaisemmasta tutkimuksestaan voi todeta,

Jos sairaanhoitajat saisivat tuollaista palkkaa, ei pulaa heistä olisi. Peruspalkka on siellä 2000 euron tietämissä.

Lähihoitajakin saa julkisella sektorilla 3000 euroa; katinkontit.

Ja nuo ammattinimikkeet eivät vastaa todellisuutta; edellisessäkin ammattikohtaisessa tutkimuksessa rehtoreita ja johtajia lienee ollut tusinan verran. Jossain kohtaa lehtori sai enemmän palkkaa kuin rehtori ja sairaanhoitaja enemmän kuin osastonhoitaja tai erikoissairaanhoitaja;=J

Katselin lähihoitajien vapaita paikkoaja Helsingin kaupungilla - Helsinki lienee julkista sektoria - palkka 1928,04 €.

Valhe, emävalha, tilasto.

Käyttäjän Syvari kuva
Juho Syväniemi

Olisko kuitenkin taloussanomien tutkimus. Ja mitä tulee esim koneistajan palkkaan on sielläkin tonni enemmän mitä peruspalkka täällä. Jos ei sitten ole se hinta mitä työntekijä maksaa kokonaisuudessaan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Yleinen mielipide näköjään on, olen väärässä. Hintojen muodostus ja inflaatio määräytyy rahan Kvantiteetiteorian mukaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rahan_kvantiteettiteoria
---
Rahan kvantiteettiteorian perustana on Fisherin yhtälö:
M x V = P x T,

missä

* M on rahan määrä eli tietyn periodin, kuten vuoden, aikana kierrossa olevan rahan määrä
* V on rahan kiertonopeus, joka kertoo missä ajassa keskimäärin yksi rahayksikkö kulutetaan
* P on yleinen hintataso
* T on taloudellisen toimeliaisuuden määrä, jota voidaan mitata transaktioiden reaaliarvon indeksillä

Jos rahan kiertonopeus ja taloudellisen toimeliaisuuden määrä korreloivat keskenään, on siis rahan määrällä ja myytävien tuotteiden ja palvelujen määrällä (ceteris paribus) suora verrannollinen yhteys hintoihin. Kausaliteetti kulkee teorian mukaan vasemmalta oikealle.

Rahan kvantiteettiteoria liittyy täten monetaristiseen neutraliteettiin, jonka mukaan vaikkapa rahavarannon tuplaus tuplaa hintatason ceteris paribus, muttei vaikuta mitenkään tavaroiden ja palveluiden reaaliseen kokonaistuotantoon, reaalikorkoihin tai työttömyyteen.
------

Mikäs minä olen teoriaa epäilemään. Mutta, epäilen silti.
- Jos EU kokonaiskysyntä talouskasvun oloissa kasvaa, siitä seuraa EKP:n päätös pienentää rahan määrää josta teorian mukaan seuraa hinnan lasku.

Mutta kuinka yritys reagoi tähän?
Sen tuotantokustannukset ovat (ja nyt tarkoitan koko EU tasolla hinnan määräytymistä)
1000 kpl, 1000€
1100 kpl, 1210€
Elikkä yksikkökustannus yrityksille nousee 1€ kpl -> 1,1€ kpl
Myykö yritys tuotteensa silti 1€ hintaan? Suostuuko se tekemään tappiota varmistaakseen hintamaltin säilymisen?

Entä työntekijä?
Suostuuko se tekemään 11 tuntia samalla palkalla kuin aikaisemmin teki 10 tuntia, ottaen huomioon että on nousukausi ja työpaikkoja tarjolla pilvin pimein?

Minun oletukseni on ettei yritys suostu tekemään tappiota eikä duunari alentamaan palkkaansa. Mistä seuraa alkuun hinnan nousu, sitten rahamäärän alenemisesta johtuva kysynnän lasku jolloin orastava talouskasvu muuttuu taantumaksi. Työttömyyden aleneminen pysähtyy taikka pahimmillaan työttömyys jopa kasvaa.

Tietysti tämä on vain olettamus joka saattaa olla täysin väärä. Mutta jos se on oikea, olemme tilanteessa jossa talous hyvinä aikoina kasvaa hitaasti, huonoina romahtaa alemmalle tasolla.

Anne Pylkkönen

"Rahaa ei haluta sen itsensä takia, vaan niiden tuotteiden takia joita sillä voi ostaa."

Ai jaa.
Heh heh.
Jos joku haluaa rahaa siksi että se antaa hänelle turvallisuudentunnetta tai nostaa hänen itsetuntoaan ja statustaan (numerot pankkitileillä ja/tai osakesalkun arvossa ovat suoraan verrannollisia em. asioihin) niin millä tavalla tällainen ilmiö suhteutuu kvantiteettiteoriaan?
Minusta on ilmiselvää, että raha on irrottautunut reaalitaloudesta ja siitä on muodostunut perverssisti "tuote" - oikeastaan Tuotteiden Tuote - niin että vaikka minä nyt varsinkaan en ole mikään arvostelemaan Fisherin yhtälöä, niin minusta se näyttää aivan tyypilliseltä näennäiseksaktilta talousteoreettiselta bullshitiltä.

Don Carlos

Ilman pitää teorioita kylmä totuus on liikemaailmassa, että mikään yritys ei voi pitemmän päälle toimia tappiolla. Suomessa on lainsäädännössä määräykset, milloin esim. osakeyhtiö on asetettava selvitystilaan. Tällaista ongelmaa pörssiyhtiöillä ei periaatteessa ole. Neljännesvuosikatsaukset pitävät siitä huolen. Jos tulosta ei tule tai ole, päitä putoaa, ja toimitusjohtaja lähtee ensimmäisenä. Siinä ei mitkään käppyröiden esittelyt auta.

Yrityksen seuraava askel on raju saneeraus, ja jo sinä aikana sijoittajat saattavat kaikota. Kun kassavirta loppuu, on edessä yrityksen alasajo; johtajat saavat kultaiset kädenpuristukset ja työntekijät kalossinkuvan jonnekin kääntöpuolelle;=J

Liike-elämän lainalaisuuksiin ei tarvita mitään kaavoja; niitä voi tutkijat kammioissaan testailla; makrotaloudessakaan ne eivät usein toimi kuten nykyinen talouskriisi verraten selkeästi osoittaa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Raha ja talous blokissa kirjottaat tosta inflaatiosta ja rahateoriasta

http://rahajatalous.wordpress.com/2011/11/10/infla...

* Pollee* mä kävin niitä hiukka härkittelemässä kun kiinnosti oonks oikees tos teoriassan.

Toimituksen poiminnat