Johtaminen ja byrokratia

Jokainen poliitikko haluaa karsia kuluja vähentämällä byrokratiaa. Yksikään vaan ei tunnu onnistuvan. Yleensä säästöjä seuraa sotku ja palvelujen heikentyminen. Onko vika hallintomallissa?

Johtamistapoja on monia, itse vertailen aina Rommelia salamasodan aikoihin ja Zukovia 44. Zukov komensi takaa. Hänen oli helppo, hänellä oli 500 divisioonaa. Piirtää vaan kartalle nuolen, tuosta menette, tykistö ampuu klo 6.00 aukon rintamaan, joukot seuraavat 6.05. Salamasotaa käyvät saksalaiset taas komensivat edestä, soittivat taakse, kukkula 301, ampukaa siihen aukko. Etulinjassa näki tilanteen.

Valtion tehostamisohjelman tärkein tavoite on vapauttaa työvoimaa yksityiselle sektorille, näinhän olemme kuulleet.

Valtion säästöohjelmia tehdään ylhäältä johdetusti. X säästää 20%. Y valvoo säästöjen toteutumista. Lopputulema on että X säästää kolme henkilöä ja Y palkkaa 6 organisoimaan säästöjä. Tulos ei aina ole täydellinen. Organisaation yläpää turpoaa ja hyödyllistä työtä tekevien määrä alenee.

Entä jos säästöt tehtäisiin alhaalta ohjatusti? Jokaiselle työntekijälle sanottaisiin, saat saman palkan olitpa töissä tai ei jos hommasi tulee hoidetuksi. Melkoisen nopeasti moni paperin pyörittäjä saattaisi keksiä ettei häntä tarvita työpaikalla. Homma tulisi hoidettua mutta työvoima vapautuisi. Tuota kutsutaan tuottavuuden kasvuksi. Silloin kun ihminen kokee itse hyötyvään työtä säästävästä keksinnöstä, hän motivoituu keksimään parannuksia. Jos ainut seuraus on palkan alennus tai lopputili ilman erorahaa, harva viitsii suutaan avata.

En tiedä toimisiko se mutta kokeilu on ilmaista, miksi siis ei kokeiltaisi?

Tietty on monia syitä. Yleisin lienee ettei järjen käyttö ole sallittua. Siihenkin voisi tehdä muutoksen, antaa muutamalle ihmiselle lupa ajatella.