Venäjän talouskasvu 1900 – 2017
Välillä facessa törmään tyyppeihin jotka ylistävät Venäjän menestystä. Osa Putinin ihailijoita, osa 13% tasaveron kannattajia. Heidän tarinansa ovat vaikuttavia joten aloin epäillä itseäni (mikä minunlaiselleni vaatimattomalla tyypille on yleistä). Päätin tarkistaa asian.
Ensimäinen kuva. Venäjän bruttokansantulo henkeä kohden 1900 – 2010, toteutunut kasvu ja 2.2% kasvu jota voitaneen pitää jonkinlaisena pitkän aikavälin trendinä vaikka se jääkin kansantaloustieteen 3% normaalina pidettävästä kasvusta.
Kuvasta näkyy miksi NL taloutta käytiin korjaamaan. 1978 asti bkt / hlö kasvoi nopeammin kuin trendi eli NL talous oli tehokkaampi kuin kapitalistinen talous keskimäärin. Tässä vaiheessa kasvu hidastui ja hitaan kasvun vaihe jatkui vuoteen 1989. Koska suunnitelma talous on melko hidas liikkeissään, joskus 1980 tehty havainto, kasvu hiipuu, odotti korjaustoimenpiteitä. Ne tehtiin Gorban kaudella, loikattiin rosvokapitalismiin, tosin johtaja vaihtui Jeltsiniksi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena. Lopputulemana romahdus joka hakee vertaistaan historiasta. Vuoteen 1998 mennessä kansatulo henkeä kohden oli syöksynyt 40% alaspäin.
Alkoi hidas nousu kohden Neuvostoliiton kultaisia aikoja. 2007 saavuttiin NL aikainen tulotaso, tosin se ei näkynyt kansalaisten elintasossa koska rosvokapitalismi oli muuttanut tulonjakoa niin että tulot keskittyivät muutamalle harvalle. Kasvu jatkui edelleen vuoden 2008 finanssikriisiin. Pudotus ja hidasta kasvua. Nyt henkeä kohden laskettu kansantulo on lähes 20% korkampi kuin 1989, tosin tulonjaon muutoksista johtuen, rivikansalaisen elintaso lienee suunnilleen samalla tasolla tai alempana.
Puheet Putinin ihmeestä ovat siis jossakin määrin liioiteltuja jos verrataan vaikkapa Kiinan talouskasvuun. Jos Gorba olisi valinnut kiinalaisen mallin, jatkuva 10% kasvu olisi nostanut kansalaisten ostovoimaa hiukan enemmän. Nykyisen vajaan 12 000 dollarin (vuoden 2010 $) asemasta kansalainen tienaisi 150 000 dollaria vuoteen. Mikäli Gorba ei olisi tehnyt mitään, vanha systeemi olisi tuottanut 2% kasvuvauhdilla vain noin 18 000 kansantulon henkilöä kohden. Verrattuna Stalinin ajan 8% kasvuun tulos olisi suhteellisen heikko. Systeemin uudistamiseen oli selvä tarve, onhan jokaisen valtiomiehen unelmissa olla uusi Stalin.
30 vuotta on lyhyt aika tutkia systeemi muutoksen onnistumista. Toisaalta, jos sen ajan olet syömättä, saattaa aika käydä pitkäksi.
Ensimmäinen kuva koottu Madsenin pitkä aikavälin kansantulo taulukoista, toinen International Macroeconomic Data Set jota Krugman joskus käytti joten lienee melko luotettava.
”Nykyisen vajaan 12 000 dollarin (vuoden 2010 $) asemasta kansalainen tienaisi 150 000 dollaria vuoteen. Mikäli Gorba ei olisi tehnyt mitään, vanha systeemi olisi tuottanut 2% kasvuvauhdilla vain noin 18 000 kansantulon henkilöä kohden.”
150.000 dollaria? Mitä ihmettä kirjoitat?
Muuten, Neuvostoliiton BKT-tilastoja ei kannata verrata markkinatalouden BKT-tilastoihin, koska kansantalouden kirjaukset tehtiin erilaisella periaatteella. Neuvostoliiton komentotaloudessa niissä oli paljon päällekkäisyyksiä eikä BKT edes ilmentänyt kansalaisten hyvinvoinnin vuoksi aikaansaatua tuotantoa, vaan sitä, jota komentotalous määräsi. Se ei aina päätynyt kenellekään kuluttajalle, vaan suoraan ”roskiin”. Usein se oli vain paperilla.
Mainintasi siitä, että ”jos olisi valittu Kiinan tie” on myös hiukan outo, sillä sekä Kiina että Venäjä ovat hallinnollisesti autoritäärisiä markkinatalouksia. Niissä on siis sama järjestelmä. Kiinan menestys perustuu kiinalaisten parempaan kykyyn generoida vaurautta ja teollista tuotantoa. Kiina on vanha kauppakansa ja vielä 1800-luvulla maailman teollistunein sellainen. Venäjä on vanha agraarivaltio ilman liike-elämän historiaa ja nyt se hyödyntää valtavaa raaka-ainepotentiaaliaan myyden sitä maailman markkinoille.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten tuossa blokissani mainitsin, käytin kiiteähintaisia amerikkalaisia tilastoja joihin luotan hiukan enemmän kun suomalaisiin tai venäläisiin lähteisiin. Varmuuden vuoksi kahta niistäkin. Madsenin taulukoita vuosilta 0-2010 ja usa makrodataa 1980 – 2017)
Kiinan ja Venäjän kasvuluvuissa on hiukan eroa, johtuupa se sitten kiinalaisten rodullisesta ylivoimasta (venäläisethän on suomalaisten ja mongolien ristisiitos jos uskomme ukrainalaisia) tai teollisesta perinteestä (venäjä ei ole koskaan kyenneet teolliseen toimintaan kuten sotahistoria meille opettaa kun taas kiinalaiset kykenivät jopa paperirahaan siirtymään tuhat vuotta ennen eurooppaa).
Kuten totesit, venäjällä on lähes rajattomat luonnonvarat kun taas kiina joutuu ostamaan omansa. Samoin kuin etelä korea ja Japani joissa on myös koettu reilun 8% kasvukaudet.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä riippumatta mitä olet käyttänyt olisi ollut syytä tarkistaa perusteet ja logiikka lopputuleman vuoksi (150.000 dollaria per nuppi). Sellaista BKT:ta ei ole vielä koskaan ollut lähimainkaan missään maailman maassa. Jossain Luxemburgissa ollaan päästy ehkä 40 prosenttiin siitä. Puhut kymmenkertaisesta määrästä verrattuna todellisiin sfääreihin.
Ilmoita asiaton viesti
laske ite 10% kasvu vuodesta 1989. Ei ole pakko minua uskoa.
– Suomellahan vastaava luku olisi 530 634,40 taalaa nuppi jos olisimme siirtyneet kiinan malliin. On tehty hiukka toisenlaista politiikkaa joten luku on hiukan pienempi. Toisaalta meillä on euron tuoma vakaus ja länsimainen yhteisö. Niillekkin voi laskea jotain. (Noin 470 000 taalaa vuoteen / nuppi.)
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tahansa lukuja voi kirjoittaa paperille, vaikka miljardeja. Mutta fantasiaskenaarioiden esittäminen tällaisessa yhteydessä on turhanpäiväistä. Yleensä BKT:n kasvun ollessa 10%:n luokkaa, kyse on pohjamudistaan kehittymässä olevasta taloudesta, jonka kohdalla prosentit eivät vielä absoluuttisesti edusta suuria määriä. Kyllä ne prosentit siitä sitten aina kasvun myötä kohtuullistuvat eli pienenevät kuin pyy maailmanlopun edellä.
Ilmoita asiaton viesti
näin on asia. kansantaloustieteessä vakiintunut kasvu eturivin maalla on 3% ellei olla tuotantokuilussa. (työttömyys alle 5%, koko teollinen kapasiteetti käytössä, uudet ideat käytössä)
Mikäli joku noista ehdoista ei toteudu, päästään siihen 10% kasvuun. Työttömyyden osalta siihen on kaavakin. Okunin laki.
Työllisyyden muutos on = (bkt kasvu – tuottavuuden kasvu) / 2
Eli 20% työttömyyden nollaaminen meinaa 40% bkt kasvua.
Sama asia kuin työttömyyden poistaminen näkyy historiallisesti jos työvoimaa siirtyy matalan tuottavuuden maataloudesta teollisuuteen.
Kiinassa selittyy pitkälti siirtymisellä maataloudesta teollisuuteen ja takapajuisen teknologian korvautumisella modernilla tuotannolla. Neuvotoliitosssa vastaava harppaus olisi ollut vaikeaa, olihan tuotanto äärimmäisen modernia Stalinin tekemän hallitun rakennemuutoksen ansiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Nikita Hruštšov lupasi 1950-luvun lopulla, jolloin Neuvostoliitossa ilmeisesti oli jotain kasvua, että NL ohittaa USA:n 1990-luvun alussa. Kuulostaa näin jälkeenpäin harmittomalta, mutta jotkut suomalaisetkin uskovat aina 1980-luvulle asti, että näin voi käydä. Kekkosellakin oli ilmeisesti aika optimistinen käsitys NL:n kasvusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kunnes totuus tuli 1980-luvulla vastaan. Se totuus oli mm että hyvän ystäväni isäpuolella, hän oli eversti, ja äidillä, joka oli lääkäri, ei ollut yhdessä varaa ostaa everstille uutta talvitakkia jos sellaista olisi Leningradissa edes 1989 onnistunut löytämään oikeankokoisena. Palkat olivat muutaman kuukauden ajalta maksamatta ja ruokakauppojen valikoima oli olematon:
https://www.youtube.com/watch?v=oOBFMMbUFI8
https://www.youtube.com/watch?v=t8LtQhIQ2AE
Gostiny Dvorista haimme sitten jotain ostettavaa ja eihän sieltä oikein mitään löytynyt paitsi hyllyymetrejä toisensa jälkeen metallisia Leninin pystejä. Ystväni sanoi minulle:” Look Ralf, I´ll tell you a secret (käänsi yhden pystin ylösalaisin jolloin kävi ilmi että se oli ontto). The head of Lenin is empty”.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka ei ihan Rouvisen blogiin liitykään, niin esim. jo Puheenvuorosta ”edesmennyt” Ilkka Luoma ja muut hengenheimolaisensa aina kivenkovaan väittivät venäläisten elintason nousseen huimasti Putinin aikana palkkojen noustua moninkertaisiksi. Kun kerroin, että viimeisen kymmenen vuoden aikana palkkojen nousu oli ollut täsmälleen sama kuin kuluttajahintojen nousu Venäjällä, eli kansalaisten ostovoima ei ollut noussut tippaakaan, niin Ilkka vaihtoi aihetta 😀
Ilmoita asiaton viesti
Palkkojen nousu ei milloinkaan lisää elintasoa, jos se ei perustu tuotannon kasvulle. Ihan sama kuinka paljon on rahaa lompsassa tai tilillä, jos hyödykkeitä ei ole tuotettu yhtään enempää. Silloin palkkojen noususta seuraa ainoastaan inflaatio tai säännöstelytalous.
Ilmoita asiaton viesti
A. Jos palkat eivät nouse tuottavuuden kasvun tahdissa, joutuu kansantalous jossain vaiheessa vaikeuksiin. Jos palkat eivät nouse eikä velkaantumisen kautta tuoda uutta rahaa kulutukseen, alkaa jossain vaiheessa osa tuotannosta jäädä myymättä. Tästä seuraa tietenkin työvoiman lomautuksia, joka nostaa loppujenkin likviditeetin preferenssiä ja tätä kutsutaan….mikäs se nyt olikaaaaaaaaaaan……lama !
Tämä on juuri niitä aiheita, joita ei käsitellä suomalaisen taloustieteen kursseilla, ja siksi keskustelu valtavirtaisen talousjargonin oppineiden kanssa on niin onttoa.
B. About 3 % vuotuiset palkankorotukset tuntuvat työläisistä mukavilta ja kannustavat, oli niillä vaikutusta ostovoimaan tai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Tuon A-kohdan osalta pitää ottaa huomioon, että Suomen tuotannosta hyvin suuri osa menee vientiin. Silloin kotimaassa maksettu palkka on yritykselle vain kulu, ei mikään asiakaspotentiaalin luomiskeino.
Ilmoita asiaton viesti
Maailman talous on suljettu systeemi, eikä siinä ole vienti-tuonti aspektia. Toisen ylijäämä on aina toisen alijäämä.
Jatkuviin ylijäämiin pyrkiminen onnistuu tietenkin jonkin aikaa pieneltä valtiolta, mutta täysin moraalitonta politiikkaahan se sellainen on, jossa lasketaan ylijäämien varaan. Se on moraalitonta omia työläisiä kohtaan ja niitä alijäämä maita kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yrittäjä ei pysty tarkastelemaan asiaa yleisen moraalin kannalta. Jos itse perustat vaikkapa sankoja valmistavan muovipuristamon ja pyrit vaalimaan yrityksesi etua, niin et suinkaan lähde siitä, että maksamalla omalle porukallesi korkeampia palkkoja sangot menevät paremmin kaupaksi, koska sinun kaupankäyntisi riippuu kymmenistä tuhansista sangoista vuodessa, mutta oma 20 hengen porukkasi voi ostaa niitä yhteensä ehkä juuri sen 20 kappaletta vuodessa, jos sitäkään.
Henry Ford tosin oli tuolla linjalla todetessaan yhtiökumppaneilleen, että työläisten palkkoja pitää korottaa, jotta he voisivat ostaa tekemiään autoja. Mutta ehkä se oli hänen kohdallaan nimenomaan moraalinen näkemys, ei niinkään oman yrityksen taloudellista menestystä ajatteleva.
Ilmoita asiaton viesti
”Yrittäjä ei pysty tarkastelemaan asiaa yleisen moraalin kannalta…”
Eikä sitä oletetakaan. Tuo tehtävä ei kuulu markkinoille vaan vastuulliselle politiikalle.
Fordin tuotot nousivat palkkojen korotuksen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Neuvostosysteemi opetti kansan laiskaksi päivärahallaan ja se vaikuttaa pitkään.
Ilmoita asiaton viesti