Kestävyysvaje höpinä
Vaalit lähestyy ja VM julkaisi taas kestävyysvaje laskelmansa. Niissä tehdään tiettyjä oletuksia ja lasketaan niiden perusteella paljonko valtion pitäisi säästää. Näihin olettamuksiin on moni ekonomisti puuttunut ja vääräksi todennut kauniilla tieteellisellä tekstillä joka on helppotajuinen kuin meikäläinen kolmen promillen kännissä ja lyhytsanainen kun minä samassa kunnossa. On jaarilteltu korosta, sukupolvien vastuusta jne. Käydäänpä nyt läpi faktat.
-
Valtio käyttää keskuspankkirahaa. Ei siis pankkirahaa vaan keskuspankkirahaa. Ero on pieni mutta merkittävä. Pankkiraha nimittäin syntyy kun asiakas ottaa lainan pankista. Keskuspankkiraha taas syntyy kun keskuspankki (=valtio) myöntää lainan pankille.
-
Koron määrittää keskuspankki. Jos se ilmoittaa, korko on nolla kuten nyt ilmoittaa, se on nolla (helmikuussa 2016 se oli 0,05). Jos sinulla sattuu olemaan keskuspankkirahaa, ainut paikka mihin sitä voi tallettaa on keskuspankin tili. Eli sinun siedettävä se korko mitä keskuspankki maksaa tai säilytettävä rahasi seteleinä kotona. Jos taas haluat lainaa, keskuspankki antaa sitä määräämällään korolla, hulluhan sinä olet jos maksat enemmän. Halvemmalla taas ei kukaan anna koska saa keskuspankista tietyn koron. (Käytännössä mukaan tulee riskikorvaus ja pankin provisio. Eli et nytkään saa nollakorolla.)
Mitä tuo tarkoittaa käytännössä? Nyt kun valtio ottaa miljoonan velkaa, mekanismi on seuraava. Valtio (EKP) printtaa miljoonan euron setelin, lainaa sen pankille ja pankki lainaa setelin valtiolle. Valtio tietysti maksaa pankille korkoa siitä hyvästä että pankki antaa sille luottoa. Jos EKP perii pankilta 0% koron, pankkiiri antaa sinulle (valtiolle) lainan 1% korolla.
Nyt sitten keskustellaan koska valtiolta loppuu raha. Siis koska setelipainon omistaja menee konkurssiin. Kannattaa pitää mielessä, nykyisin raha on sähköistä, paperia ei tarvita, pelkkiä bittejä jotka maksavat saman verran oli luku 000 tai 999. Paperikustannuksia ei synny, painoipa valtio euron toi tonnin (käytän pieniä lukuja että Apunenkin tajuaa, se vaalikeskustelussa pähkäili miljardien kokoa). Jos ne bitit katoavat, katoaa myöskin kaikki maailman velka ja raha. Eli edes niiden säilyttäminen ei tuo lisäkustannuksia, ne on pakko säilyttää. Poliittinen päätös on, onko ne pelkkiä nollia vai pelkkiä ysejä.
EKP korko numeroina (suomen pankin sivut)
Raha on velkaa (suomen pankin infosivut)
Jos olet kiinnostunut oppineiden teorioista (jotka kyllä tasan tarkkaan tietää tuon yllä olevan mutta akateeminen arvo vaatii jaarittamaan vaikeita.)
Talous & Yhteiskunta 1/2019 | Artikkeli Kestävyysvaje johtaa talouspolitiikan harhapoluille
Pertti Haaparanta blokissaan Julkisesta velasta on hyötyä
Jussi Ahokas Kansanuutisissa. VM laskee Suomen kestävyysvajeen – ”Siinä on todella paljon oletuksia, joita on todella vaikea perustaa mihinkään”
Näin toki varmasti oli ja on Kreikassakin ?
Tavattoman iso julkinen sektori ja julkiset menot kohtasivat lopulta Troikan, jonka jälkeen on ollut totutteleminen taloudenpidon totuuksiin.
Ilmoita asiaton viesti