Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Lafferin käyrä

  • Suomen verotus, kuukausitulot ja veroprosentti. (Mukana myös välilliset verot)
    Suomen verotus, kuukausitulot ja veroprosentti. (Mukana myös välilliset verot)

Wikipedia ”Lafferin käyrä on malli, joka kuvaa valtion verokertymää veroasteen funktiona. Se ennustaa, että valtion verotulot kasvavat veroasteen mukana vain tiettyyn pisteeseen asti. Sen jälkeen verotulot alkavat laskea, jos verotusta edelleen nostetaan. Veroastetta, joka tuottaa suurimman verokertymän, sanotaan "optimiveroksi". Käyrän muodon perustelu nojaa siihen, että verotus paitsi kasvattaa verokertymää myös aiheuttaa työn tarjonnan laskua ja veronkiertoa. Tarpeeksi korkeilla veroasteilla jälkimmäiset vaikutukset ylittävät ensimmäisen.

Toimiiko käyrä? Siitä on tiettyä näyttöä. Regan alensi veroja, talous kasvoi, verotulot nousi. Ihmiset ilmiselvästi motivoituivat tienaamaan enemmän?

Keynesiläinen selitys kuuluisi. Kun valtio alentaa veroja ja lisää samalla menoja, ostovoima kasvaa ja ihmisille tulee lisää töitä. Valtio tietysti velkaantuu samalla mutta elvyttäminen ilman velkaantumista on hankalaa.

Käyrää on käytetty menestyksekkäästi politikan teon välineenä aikasemminkin. USAssa 1924 veroja alennettiin merkittävästi 73 prosentista 24 prosenttiin ja luotiin kasvubuumi joka huipentui 1929.

Kuinka minä analysoisin käyrää?

Se tähtää maksimaaliseen verotuloon. Virkamiehen unelma (virkamiehet elävät tulonsiirtojen varassa, heille verotulojen kasvu on hieno juttu). Toisaalta, käsittääkseni hyvä verotus on mahdollisimman matala, ei mahdollisimman korkea.

Ajatellaan 100 henkilön suljettua taloutta. Joukossa on 99 homo economicusta ja yksi tyhmä. Veromalliksi valitaan kannustava 50% tasavero. Porukan kulutuskyky on 200 tuntia kk työtä. Se voidaan hinnoitella 1 raha = 1 tunti.

1 kk Tyhmä tekee työt ja saa 200 rahaa. Verona menee 100 rahaa fiksuille.

Seuraava kuukausi. Fiksut kuluttavat 100 rahaa, verotuloja 50 rahaa.

Seuraava kuukausi. Fiksut kuluttavat 50 rahaa, verotuloja 25 rahaa.

Talous supistuu.

Mutta, homma voidaan korjata pankkitoiminnalla.

1kk Hölmö tienaa 200, verot 100, pankkiin 100.

Fiksut lainaa 100 ja saa 100, tyhmälle on töitä.

Lopputulema. Homma voi pyöriä ikuisesti. Veroaste 50%, velkavuori kasvaa mutta hölmöläinen saa raataa, fiksut kuluttaa. Veroasteen alhaisuus siis pakottaa typerykset raatamaan, fiksut lepäämään.


 

Oletetaan sitten progressiivinen verotus. 1 raha, veroton. 2 raha, vero = 200%. 3 raha, vero 400%.

Lopputulema, kaikki joutuvat töihin, myös fiksut. Ahne ja tyhmä ei voi tehdä kovinkaan paljoa enempää koska tulot eivät riitä veroihin. Veroaste = 0%, työllisyys 100%, työaika 1 h / kk, velkaantuminen 0%.

Kysymys kuuluu, kumpi on parempi, 100% työllisyys kohtuullisella työajalla vai 99% työttömyys niin että yksi tekee 100 ihmisen työn? Kyse on arvovalinnasta ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että jokaisen pitää saada itse valita kumpaa systeemiä käyttää. Minulle kävisi ehkä paremmin tuo työttömyys malli jos itse olisin työtön mutta ostovoima olisi sama kuin 7 x 24 duunarilla. Pahimmillaan voin kyllä sietää sen nollaverotetun tunti kuukaudessa töitä. Lafferin käyrän vastakohdan.


 

Lisää luettavaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Laffer_curve

The Laffer curve was popularized in the United States with policymakers following an afternoon meeting with Ford Administration officials Dick Cheney and Donald Rumsfeld in 1974, in which Arthur Laffer reportedly sketched the curve on a napkin to illustrate his argument.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onko kyseinen käyrä sun mielestäs hirveä yksinkertaistus monimutkaisista asioista,koska minusta se vaikuttaa kovasti sellaiselta.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

kyllähän se englannin kielinen wiki toteaa että yksinkertaistus ja reganilaisten luoma villitys josta käytettiin nimitystä woodoo talous.

Mä pitäisin pelkästään satuna. Mä en mene duuniin verojen takia vaan siksi että joku kuttuu. Ja vaikka tulovero olisi nolla, ei kukaan tienaa euroakaan ellei joku maksa palkkaa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvä kun puhutaan tästä aiheesta, jotenkin sai sellaisen kuvan VM:n raportistakin että veroja olisi joillakin hinku korotella lisää, vaikka ollaan kipurajalla 42%-kokonaisveroasteella (OECD:n keskiarvo 34%, USA 27%). Oma väitteenihän on että kun vuonna 2018 veroaste laski 43%-tasolta 42%-tasolle, kansantalouden positiiviset vaikutukset, mukaanlukien tulonsiirtoihin käytettävissä oleva verokertymä euroissa, kasvoi. Tuossa se mun blogaus.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2689...

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

En muista, että missään olisi empiirisesti osoitettu Lafferin käyrälle jotain tiettyä muotoa. Käyrä voi aivan hyvin olla kaksihuippuinen tai jollain muulla tavoin jännittävä.

Tähän liittyy se jännä juttu, että USA:ssa veroaste oli aikoinaan paljon korkeampi kuin nyt, mutta talous kasvoi paremmin ja verotuloja kertyi merkittävästi enemmän.

Lähteitä esiin kaivamatta muistelen, että empiiriset tutkimukset antavat optimiveroasteeksi hämmästyttävän korkeita veroasteita. Paljon suurempia kuin nyt on OECD-maissa. Tämä tosiaan ilman niitä lähteitä.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Juu, ei se absoluuttinen veroaste löydy tieteellisellä tutkimuksella, koska vaikkapa vapaa-ajan ja työn väliset joustot ovat niin maakohtaisia. Suomessa vaikka kun ei ole juurikaan vaurastumismahdollisuuksia (esim. muissa pohjoismaissa on verotehokkaat osakesäästötilit), meillä ei ole niin paljon tilimuotoisia buffereita leppoistaa elämää vaikka olisi kuinka inha veroaste vastassa.

Tätä on silti yritetty. VM vuonna 2010 tutki erinäisiä joustuja totesi että Suomessa ollaan todennäköisesti verotuksen kipurajalla.

Valtiovarainministeriö arvioi 2010 että kohtuullisia joustoja käyttäen Suomen tuloveroasteet ovat reippaastikin liian korkeat. Tutkimus Brewer & Brown (2009) ja Sorensen (2010)

http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/images/e/ef/Verora...

Tässä ydinkohdasta lainaus:

"Taulukon 1 laskelmista havaitaan että arvio optimaalisesta rajaveroasteesta
vaihtelee valituilla parametriarvoilla varsin paljon. Kun sovelletaan tulonjakoaineistosta laskettua ansiotulojakauman a:n arvoa ja kirjallisuudessa varsin yleistä joustoarvoa 0,5 optimaaliseksi ansiotulon rajaveroasteeksi τ* saadaan niinkin alhainen arvo kuin 31 prosenttia. Hieman varovaisemmalla joustoarviolla (0,33) optimaaliseksi rajaveroasteeksi saadaan edelleen Suomen nykyistä rajaveroastetta selvästi alempi veroaste 43 prosenttia. Soveltamalla puolestaan Riihelän ym. (2009) suosittelemaa Pareto-jakauman arvoa a=2,0 ja varovaista joustoarviota 0,33 veroasteeksi saadaan puolestaan lähellä nykyistä rajaveroastetta oleva 53 prosenttia.
Tämän tarkastelutavan valossa näyttää siten siltä, että pidettäessä lähtökohtana joustoja jotka ovat vähintään 0,33, Suomen nykyinen ylin rajaveroastetaso 54,6 prosenttia ylittää verotuoton kannalta optimaalisen rajaveroasteen. Samaan johtopäätökseen tulee myös IFS ja Mirrlees (2010) Ison-Britannian nykyisin 50 prosentin ylimmän rajaveroasteen suhteen ja myös Sørensen (2010) tarkastellessaan Ruotsin ylimmän rajaveroasteportaan (ns. värnskatten) verotuottovaikutusta."

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen Vastaus kommenttiin #5

Optimaalisen veroasteen malliksi on ainakin progression osalta esitetty hyvinkin korkeita prosentteja kuten yli 70%, joka löytyy artikkelista Diamond, P., & Saez, E. (2011). The case for a progressive tax: from basic research to policy recommendations. Journal of Economic Perspectives, 25(4), 165-90.

Ymmärtääkseni Diamond & Saez -artikkelia seuranneessa keskustelussa sen väitteitä ei ole onnistuttu kumoamaan teknisillä parusteilla. Ainakin minun mielestänä vahvimmat vastaväitteet ovat arvoperusteisia/filosofisia, kuten vaikkapa Aparna Mathur, Sita Slavov ja Michael R. Strain omassa vastineessaan. Heidän uskottavin vasta-argumenttinsa on filosofinen.

Verotus kuuluu niihin suhteellisen lukuisiin yhteiskunnallisiin asioihin, joissa ratkaisun oikeellisuus on kiinni arvioijan maailmankuvasta ja arvoista. Teknisesti "oikeaa" ratkaisua ei ole, aina on kyse arvoista ja niiden mukaisista valinnoista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jos kuitenkin törmäät lähteeseen joka osoittaisi verokertymän olleen aikoinaan paljon korkeampi, niin mielelläni tutustuisin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #6

https://amp.businessinsider.com/history-of-tax-rates

Verot ovat olleet korkeampia,mutta verokertymä tuskin..monesta syystä. Esim. Bisneksen koko ei ole koskaan ollut yhtä suurta kuin nyt.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #7

Sitä tässä ihmettelin, kun käsittääkseni verokertymä on, niin kokonaisuuden kuin tuloveron osalta, korkeimmillaan historian aikana. Väite oli siis yllättävä, mutta mitäpä sitä kieltämään ennen kuin tutustuu.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #9

En viitti luurilla lukuja ettiä mutta ainakin suomessa veroaste ja bkt on korkrampia kuin ennen erkki liikasen aloittamaa verotus kevenee kampanjaa joskus 80 luvulla. Luvut on vahassa blokissani, tunnetko kevenneen verotuksesi.

Mistä tuo johtuu?
Kuten blokitekstissäni yllä osoitin, jyrkkä progressio saa tulot jakautumaan tasaisemmin joten tulonsiirtojen tarve alenee.

Jos meidän 500 000 työtöntä olisi töissä sen sijaan että elää tulonsiirroilla, huoltosuhde olisi merkittävästi parempi.

Jos alle 1500 e kk tulot olisivat verovapaat, niillä eläisi. Nyt kun niistä maksetaan reilu 50% veroa, joudutaan maksetut verot hoitamaan asumis ja toimeentulo tuella. (edellinen blokini käsitteli palkansaajan verotusta, siinä on laskettu veroaste 1600 - 20 000 kuukausituloille huomioden kaikki verot. Siis myös alv, eläke ja haittaverot)

Eli regressiivinen verotus maksimoi verojen bkt osuuden missä suhteessa käyrän laatijat ovat oikeassa. Verotulot kasvaa.

Ongelmaksi muodostuu, se kasvattaa työttömyyttä, kannustinloukkuja sekä tulonsiirtoja. Eli bkt laskee.

Jos siis lasketaan valtion verokertymä.
1. Nykyisellä regressiivisellä mallilla ja 43% veroasteella.
2. Progressiivisella ottaen huomioon 40% suurempi bkt täystyöllisyyden ansiosta (okunin laki, 20% työttömyyden alenema = (43% talouskasvu - 3% tuottavuuden kasvu) / 2) sama verotulo saataisiin reilusti pienemmällä veroasteella.

Pääsä laskien.
Nyt bkt 100, verotulo 43, veroaste 43%
Toimiva verotus bkt 140, verotulo 43, veroaste noin 30%

Toimituksen poiminnat