Elvytys vai automaattiset vakauttajat
Keynesiläiset vannovat valtion kulutuksen sääntelyn nimiin laman estämiseksi. Malli on melko yksinkertainen. Aina kun kysyntä laskee niin että työttömyys käy kasvamaan, valtio lisää kulutustaan ja siten kasvattaa ostovoimaa. Koska ihmiset kuluttavat vain osan tuloistaan, veronalennuksen ostovoimaa lisäävä vaikutus on rajakulutusalttius x ( esim 0.9) veronalennus. Valtion suora kulutus taas menee kokonaisuudessaan joten valtion kulutus on tehokkaampi keino lisätä työllisyyttä. Samalla valtio saa mahdollisesti jotakin hyödyllistä, esim rakennuttamalla uuden sillan valtio luo sillan hinnan verran kysyntää yksityiselle puolelle ja itselleen sillan. Vastaavan suuruinen veronalennus taas toisi työtä vain 0.9 sillan verran ja valtio ei saisi tarvittavaa siltaa. Koska silta rakennetaan taantuman aikaan, silta on halvempi kuin noususuhdanteessa rakennettuna. Valtio siis saa sillan tarjoushinnalla verrattuna suoraan budjettirahoitukseen jossa valtiolla on tuloja vain nousukaudella.
Lisäksi tulee tietenkin kerroin. Jos ihminen säästää 10% tuloistaan, valtion tuhlaama satanen tuottaa ensin 100 ostovoimaa, kun palkansaaja tuhlaa tuloistaan 90% tulee lisää ostovoimaa 90 jne. täten melko pienikin ostovoimaa kasvattava teko aikaansaa suuren kysynnän kasvun. Verotus ja välilliset kulut vaimentavat kerrointa voimakkaasti.
Logiikka on melko yksinkertainen. Ongelma on ettei se toimi. Lamojen historiaa tutkimalla voimme havaita, ei niin syvää lamaa etteikö poliittinen ja talouspoliittinen johto ensin kiistä koko romahdusta, sen jälkeen vanno, nousu on alkanut ja lopuksi laman pitkittyessä ala vaatia menojen sopeuttamista uuteen romahtaneeseen tasoon. Inhimillinen tyhmyys estää keynesiläisen taloudenpidon.
Automaattisten vakauttajien suhteen asia on toisin. Kukaan ei kerkeä sanoa, lama, kun ne alkavat vaikuttaa. Kenties helpoin vakauttaja on työttömyyskorvaus. Sen täytyy olla niin helppo että jokainen sen saa ilman pähkäilyä. Suuruuden täytyy olla sellainen että työttömyyden kasvu lisää ostovoimaa.
Jos ansiosidonnaisen taso on 1.5 x palkka, työttömyyden kasvu luo selvän korotuksen ostovoimaan. Kohtuullinen sosiaaliturva alentaa tarvetta henkilökohtaiseen säästämiseen, näin rajakulutuskertoimeksi muodostuu pienillä tuloilla 1 ja suuremmillakin lähelle yhtä. Mikäli mallissa on sisäänrakennettuna voimakas inflaatio ja nollakorko, on mahdollista että ihmiset kuluttavat enemmän kuin tienaavat mikä nopeuttaa lamasta toipumista. Kohtuullisen korkea työttömyyskorvaus (korvaus suurempi kuin palkka), mikäli siihen yhdistyy vapaus olla menemättä töihin heikoilla ehdoilla, oletettavasti ruokkii palkka inflaatiota.
Eräs automaattinen vakauttaja on ollut sodat. Kun työttömyys pahenee, syntyy yhteiskunnallisia jännitteitä ja ne puretaan tappamalla muita. Etniset puhdistukset, kapinat ja sodat ulkovaltoja vastaan luovat keinon purkaa turhaumia ja samalla elvyttävät taloutta.
Etninen puhdistus vähentää työvoiman määrää ja siten pyrkii kasvattamaan työntekijöiden neuvotteluvoimaa. Osansa voimaatumisessa on puhdistusten aikana hankitulla tappotaidolla ja aseilla. Täten työttömyys alenee ja palkkataso nousee mikä helposti sysää talouden nousuun.
Kapinassa, mikäli työväestö häviää kapinan kärsien suuria menetyksiä, väestömäärä vähenee ja työvoiman kysyntä kasvaa. Palkkataso nousee jäljelle jääneillä. Mikäli taas kapitalistit hävitetään, jakovara kasvaa ja suunnitelmatalouden keinoin päästään talouskasvuun.
Sota on yleisin elvytyskeino. Sota toimii koska sotimiseen on aina rahaa ja raha käytetään valtion kulutukseen. Onkin aivan sama pommittaako siltaa vai rakentaako siltaa, kumpikin työllistää.
Pyydän lukijoita kehittämään / ehdottamaan muitakin automaattisia vakauttajia.
Elvyttäminenhän ei ole välttämätöntä. Voidaan myös hyväksyä pysyvä tulojen aleneminen ja matalampi elintaso. Suomessa on näin tehty.
Suomessa tehtiin 1989 hallittu rakennemuutos. Siihen asti jatkunut 11% talouskasvu pysäytettiin vahvalla markalla ja alennettiin kansantuloa. Voitaneen todeta, olemme menettäneet 20 vuoden talouskasvun maltillisen politiikan ansiosta.
Kommentit (0)