Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Sisällissodasta

  • Leipäjonot, nuo kadun koristeet jo 100 vuotta.
    Leipäjonot, nuo kadun koristeet jo 100 vuotta.
  • Talouskasvu, huomaa pienet piikit.
    Talouskasvu, huomaa pienet piikit.

Ymmärrän että aihe aiheuttaa monille vieläkin traumoja, minulle ei. Sukuni ei tietääkseni osallistunut sotatoimiin ja kavereissani on kummankin puolen jälkeläisiä. Minulle kyse on pelkästään taloudesta.

Käydäänpä hiukan historiaa ennen sisällissotaa. 1860 luvun seutuvilla suomi koki rajun laman työn tuottavuuden romahdettua. Romahduksen syynä oli sää. Maatalousvaltainen valtio koki täysromahduksen sadon tuhouduttua monena vuotena peräkkäin. Seurasi nälänhätä joka, vaikka ei ollutkaan yhtä paha kuin Irlannin samanaikainen tuho, kuitenkin harvensi väestöä merkittävästi. Bkt lasku ei ollut prosentuaalisesti yhtä paha kuin 1990 munaus tai 2008 tunarointi mutta absoluuttinen lasku riitti painamaan tulot alle elinkustannusminimin.

Suomessa noudatettiin vahvan markan politiikkaa ja odotettiin talouden tasapainottavan itsensä kuten se tekikin. Väkimäärä sopeutui uuteen tuotannon tasoon nälkäkuolemien kautta. Kansalaiset siis tiesivät ettei hallitus ryhdy elvyttäviin toimiin, ennen sietää nälkäkuolemat. 1917 tämän muistavia oli vielä hengissä.

1914 alkoi sota joka alkuun toi nousukauden sotatöiden muodossa mutta 1917 venäjän valtion varat olivat lopussa, elintarvikkeista oli pulaa. Historia lehden mukaan kaupunkilaisen leipäannos oli 160 g päivä. 450 kilokaloria, 25% päivätarpeesta. Sillä ei elä, laskipa millä kalorilaskurilla tahansa. Töitäkään ei ollut joten mustan pörssin voi pysyi kellareissa. Samaa ruokapulaa oli kautta Euroopan. Saksassa syötiin sahajauhoja, Irlannissa noustiin kapinaan vaikka pula ei ollut yhtä paha kuin Saksassa.

Tuossa siis talouspoliittinen tausta. Sen voi katsoa tilastokeskuksen sivuilta.

Politiikasta

Yleislakolla oli saatu valtiollinen äänioikeus 1906, teollisuus orasti ja talous oli kasvussa ennen sotaa. Kaikkiaan asiat olivat melko hyvin ja venäjän valtaan oltiin melko tyytyväisiä vaikka Mannerheimin ehdotukseen värvätä 200 000 suomalaista venäjän armeijaan ei suostuttukaan. Valtalain myötä 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Oikeisto hajotti eduskunnan Kerenskin avulla ja jatkoi osana Venäjää. Tämä asetti hallituksen auktoriteetin hiukka kyseenalaiseksi, etenkin kun ruokapula ja työttömyys koitteli.

Mieti kuinka olisit itse menetellyt.

1915.

- Ruotsinkielinen ylioppilas, olisit lähtenyt jääkärikoulutukseen, 200 ensimäistä oli niitä.

- Upseeri tai työtön, tsaarin armeija.

1916 -1917

- Työläinen, kannatat demokratiaa. Punainen. Mahdollinen jääkäri, Saksa huomasi joutuvansa laajentamaan värväyspohjaa.

- Maanomistaja, kannatat tsaaria. Valkoinen.

- Ruotsinkielinen, kannatat saksan keisaria. Valkoinen.

1918

- Asut kaupungissa. Punainen. (leipää)

- Asut maaseudulle. Valkoinen. (asevelvollisuus)

Kuva on aika karkea, tämä on vaan pikainen yhteenveto muutamasta kirjasta.
- Kenraali Nenosen elämänkerran
- Kenraali Osch elämäkerran
- Punakaartilaisen päiväkirja
- Matti Lackman: Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia

Jääkäreiden historia oli informatiivisin. Tosin oli siinä sivujakin miltei 900.

Saksa rahoitti Irlannin vallankumousyrityksen ja Venäjän kommunistisen vallankumouksen Leninin kautta.


 

Kenenkään etua tuskin palveli historiaa rehellisesti kirjoittaa. Kommunisteille Lenin ja Saksan rahoitus olivat arka paikka, oikeisto tuskin kovinkaan innokkaasti kertoi Saksan keisaria ajaneensa kun maa sattumalta ja vastoin sisällissodan voittajien tahtoa Saksan tappion myötä itsenäistyi. Valkoisten puolella oli melko paha juopa Tsaarilaisen ja Saksalaisen upseeriston kesken niin että innokkaimmat jääkärit yrittävät murhata Mannerheimin esikuntajunaansa. Tuurilla oli muualla pommin räjähtäessä.

Jos minulta kysytään niin sodan syynä oli taloudellinen tunarointi. Sen valossa myös sotaa seuranneet joukkomurhat olivat pakollisia, demokratiahan on sellainen tauti ettei parane kun lyijyllä jahka leviämään pääsee ja nälkä siihen pyrkimystä levittää. Niin Ranskassa ennen vallankumousta kun Suomessakin. Ellei I MS olisi ollut, Suomi olisi jatkanut autonomisena osana Venäjää, vaurastunut ja pikkuhiljaa demokratisoitunut huolimatta oikeiston pullikoinnista.

Jääkäreissä oli montaa sorttia. Ruotsalaisten jälkeen otettiin niin vangittuja merimiehiä, työläisiä kun ylioppilaitakin. Vajaa kolmas osa kieltäytyi ampumasta suomalaisia ja jätettiin sodan ulkopuolelle.


 

Moni ihmettelee miksi nyt ei pauku kiväärit, onhan tämänhetkinen lama prosentuaalisesti pahempi kuin 1866 tai 1917. Sotaa ei aiheuta suhteellinen taantuma vaan absoluuttinen. Kun vaihtoehdot ovat, nälkäkuolema tai kivääri, tartutaan kivääriin jos sellainen on saataville. Jos vaihtoehdot ovat, leipäjono tai kivääri, mennään jonoon. Sinällään Sipilä tekee arvokasta työtä vallankumouksen eteen pyrkiessään rajoittamaan leivänjakelua erilaisilla aktivointi toimenpiteillä. Siitä hänelle vallankumouksen mitali. (Iiro Viinanen sai sellaisen timanteilla ja tammenlehvillä tehtyään selvää pienyrittäjistä.)

 

nälkävuosista tuolla

http://antifasistit.blogspot.fi/2009/01/totuus-nlkvuosista-suomalainen.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Kurjuus ei vähentynyt ollenkaan Sosiaalidemokraattien Puheenjohtaja Kullervo Mannerin johtamalla aseellisella kapinalla Suomen laillista hallitusta vastaan 27.1.1918 sekä perustaen kansanvaltuuskunnan seuraavana päivänä. Punakaartit otti vallan ja vangitsi ja rankaisi summittain vastustajiaan.

Punakapina päättyi toukokuussa samana keväänä valkoisen kenraali Mannerheimin joukkojen voittoon ja oli aivan onnetonta nämä laajamitraiset ankarat rangaistus toimet ja nälkäleirit hävinneitä kohtaan.

Vertaukset leipäjonoilla eivät ole missään muodossa keskenään mitallisia.

Minusta näiden 100 vuoden takaisten asioiden pöyhiminen ei tuo sille ajalle ja tälle ajalle lisäarvoa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Historiasta voi oppia jos tahtoo. Nykyiset leipäjot eroavat siinä suhteessa että ruoka riittäsi mutta sitä ei tahdota jakaa, 1917 se ei riittänyt.

Eli nyt syynä on oma tyhmyys, silloin ainakin osasyyn voi laskea muiden tyhmyyden piikkkiin. (Sota)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hyvä katsaus. Joka herätti halun kertoa omalta suvultani kuulemia kokemuksia. Isänäitini Pälkänella toimii aika aktiivisesti vaikka ei aseelliseeen toimintaan osallistunut. Turussa punaiset hakivat äidinisäni hoitamaan haavoitunutta.

Leipäjonot johtuvat siitä että hävikki on valtava ja sen jakaminen köyhille on halpa ratkaisu. EU-direktiiivi kun kieltää käyttämästä sikojen ruokintaan kuten ennen. Vapaehtoistyötä tekevät toimivat humaanin ideologian ja empatian pohjalta.
Jos joutuu leipäjonossa jonottomaan nälkäänsä tai lapsille ruokaa on kyseessä absoluuttinen köyhyys.
Ryysyläisköyhälistöä ei enää ole nykyisenä tekstiilien ylituotantokaudella. Mutta hampaista sen näkee.

Toimituksen poiminnat