Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Viekö tekoäly työpaikat?

Taas on alettu puhua tekoälystä joka vie työpaikat. Onko kyseessä uusi asia? Ei ole jos ajatellaan asiaa poliittisen taloustieteen kautta.

Aikoinaan oli korkean ammattitaidon vaativia työpaikkoja. Klassinen esimerkki lienee kehrääjä. Homma joka vaati vuosien harjoittelun ja takasi kohtuullisen toimeentulon. Kunnes tuli kehruu Jenny, kone joka aloitti teollisen vallankumouksen. Työntekijä kehräsi puuvillaa käsikäyttöisellä rukilla 1700-luvulla. Vei 50 000 tuntia kehrätä 100 paunaa puuvillaa. 1790-luvulla sama määrä voitiin kehrätä 300 tunnin kuluessa muulilla. Työn tuottavuuden kasvu oli nopeaa, noin 5% vuoteen.

Alkuun tekstiiliteollisuutta suojeltiin tuontikiellolla, Intiasta ei saanut tuoda puuvilla kankaita joten orastava kehitys sai vauhtia. Kun teollinen valmistus oli saatu kilpailukykyiseksi, markkinoita avattiin tykkivene diplomatialla vapaakaupan ollessa kaikkien etu.

Sama tuottavuuden kasvu on ollut ominaista koko teolliselle tuotannolle. Rukki kehruu Jennyyn, lapio kaivinkoneeseen, käsikäyttöinen sorvi CNC työstöasemaan jne. Henry Fordin liukuhihna kykeni muuttamaan suurta ammattitaitoa vaativan käsityön helpoksi liukuhihnatyöksi johon pystyi Fordin omien sanojen mukaan sokeat ja rammatkin. Työn tuottavuus kasvaa noin 2% - 3% vuodessa.

Talouden näkökulmasta tekoäly ei siis ole mikään mullistus vaan kehityksen jatkumo. Kone syrjäyttää ihmistyötä tasaisella 3% vuosivauhdilla. Ala kerrassaan joutuu mullistuksen kouriin ja entinen huippuunsa koulutettu ammattilainen korvataan koneella. Koneen hoitaminen tuo tietysti työtä joten syntyy uusia työpaikkoja.

Jos historiallisesti katsotaan ja oletetaan ettei teknologian kehitys kiihdy, voimme olettaa, 50 000 diplomi-insinöörin töitä korvaamaan tarvittavan 300 robotin hoitajaa sadan vuoden kuluttua.

Aikaisemmin kehitys on mennyt niin että vapautuva työvoima on siirtynyt alalta toiselle. Maatalouden kehitys syrjäytti 99% työvoimasta mutta se työllistyi teollisuuteen. Teollisuuden kehitys syrjäyttää 99% työvoimasta mutta se työllistyy palveluihin.

Tähän asti uusia aloja on ruokittu pakkosyöttämällä työvoimaa korkean tuottavuuden aloilta. Englannissa maanviljelys vapautti työvoimaa nopeammin kun teollisuus tarvitsi mistä seurasi tehdashelvetit. Suomessa tuettu maatalous kykeni hitaampaan syöttöliikenteeseen joten pahimpia teollisen vallankumouksen aikoja ei koettu.

Faktana voidaan kuitenkin pitää, jos korvaavaa työtä syntyy hitaammin kuin teknologia syrjäyttää entistä, elintaso tulee romahtamaan. Ei se palvelujen matala ansiotaso (puhutaan jopa alle 5000 e kk palkoista) johdu palvelujen matalasta tuottavuudesta vaan työvoiman liikatarjonnasta. Tuottavuus kyllä nousee jos työvoimasta on pulaa ja se alkaa maksaa.

Työvoiman liikatarjontaan on käytännössä kaksi keinoa. Lyhennetään radikaalisti työaikaa tai maksetaan niin reilua kansalaispalkkaa että kysyntä riittää myös 10 kertaa nykyisen tuotannon ostamiseen.

On myös puhuttu siitä kuinka teknologia syrjäyttää matalan osaamisen työvoimaa ja vaatii korkeampaa osaamista. Historiallisesti näin ei ole käynyt. Kuka vaan osaa painaa kehruukoneen käynnistä nappia, tuskinpa kukaan meistä osaa käsin tehdä lankaa. Koneet suunnitellaan alun perin helpottamaan työtä, ei vaikeuttamaan. Poikkeuksen muodostaa huonosti suunnitellut koneet ja prosessit. Uskoisin tekoälyn poistavan tuon ongelman.

Suomessa työvoima valikoituu muutokseen. 5000 korkeasti koulutettua vaihtaa vuosittain ulkomaille, tilalle on tullut vajaat 100 000 luku ja kirjoitustaidotonta siirtotyöläistä. (se että ei osaa suomen kieltä tarkoittaa ettei osaa sitä myöskään lukea ja kirjoittaa.)


 

Olisi pitänyt kirjoittaa oppikirjakappale kysynnästä ja tarjonnasta, paljon helpompi kevyt bloki tuottavuudesta. Opin myös jotakin uutta wikejä kahlatessani.

1. Kehruu-Jennyt löivät läpi koska keksijä ei saanut patenttia joten teknologia oli vapaasti kopioitavissa ja kehitettävissä. Jos keksijä olisi voinut monopoli hinnoitella tekniikan, me kehrättäisiin vieläkin rukilla.

2. Jos englannissa ei olisi tajuttu kotimarkkinoiden suojaamista kankaan tuontikiellolla, teollinen vallankumous olisi jäänyt tulematta koska leivän hinta englannissa oli liian korkea teolliseen tuotantoon.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Suomessa työvoima valikoituu muutokseen. 5000 korkeasti koulutettua vaihtaa vuosittain ulkomaille, tilalle on tullut vajaat 100 000 luku ja kirjoitustaidotonta siirtotyöläistä. (se että ei osaa suomen kieltä tarkoittaa ettei osaa sitä myöskään lukea ja kirjoittaa.''

Mikä on sisilisko?

Sosialismin läpikäynyt krokotiili.

Tämä tuli mieleeni plogista.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Talouselämässä ja sitä myötä myös yhteiskuntasuunnittelussa käytetään lineaarimalleja, jotka saattavat joskus toimiakin pieniin muutoksiin. Mutta sellainen malli helposti ennustaa negatiivisen väestötiheyden maaseudulle ja muita poskettomuuksia.

Keskiluokan luonteeseen kuulua sopeutua vähittäisiin muutoksiin ja odottaa kaikkinaista jatkuvuutta - jopa muutokselta. Automaatio ilmeisesti jatkuu siihen asti kunnes laantuva kysyntä rajoittaa sitä. Hankala sanoa millaisia fluktuaatioita tulevassa murroksessa tapahtuu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Yksi merkittävä ero mielestäni on se, että yhä useammin robotisaatio ja digitalisaatio erityisesti ns white collar -duuneissa tarkoittaa sitä, että pääosin ikäänkuin älyllinen toiminta poistuu. Systeemit vaikkapa keinoälyllä tekevät paremmin vakuutusasiantuntijan työn, jonka on aiemmin hoitanut päättelevä ihminen. Samalla työntekijää ei tarvitse tuoda lähellekään vaan kaikki hoituu verkossa. Teollistumisessa on pääosin ollut kyse jollakin tapaa ruumiillisen työn siirtymisestä koneille ja pääosin tehtaat yms ovat pysyneet paikoillaan lukuunottamatta kustannussyistä siirtyneitä.

Kun sitten katsotaan ihmisen kyvykkyyksiä, niin ajattelutyön siirtyessä ollaan helposti perehtymisen ja oppimisen suhteen merkittävvästi pidemmällä polulla.

Mä en itse ole ihan niin vakuuttunut, että kaikki ryhtyvät palveluita tekemään ja ovat siihen kykeneväisiä. Tietysti pitäisi tarkentaa, mitä kaikkea tarkoitetaan palveluilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"puhutaan jopa alle 5000 e kk palkoista"

??? Onko noin pieniä palkkoja tosiaan olemassa palveluammateissa?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

mu face kavereissa on pamilaisia, ne kertoo ihan uskomattomia tarinoita.

Toimituksen poiminnat