Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Kansantalouden alkeet Veroista yleensä

Verotuksen tehtävinä voidaan pitää: inflaation hillintä, ylikuumenemisen estäminen, julkisen kulutuksen rahoittaminen ja kulutuksen ohjaaminen haittaveroilla.

Jälkikeynesiläinen koulukunta näkee julkisten menojen rahoittamisen onnistuvan muutenkin joten verotusta ei siihen tarvita. Toisaalta pitkällä aikavälillä, mikäli saadut rahatulot ohjautuvat yksityiseen kulutukseen, inflaation hidastaminen vaatii verotusta joten lopputulos on sama kuin julkisen kulutuksen rahoittamiseen tähtäävässä verotuksessa. Jälkikeynesiläinen malli antaa kuitenkin verotukselle liikkumavaraa, valtio voi (ja täytyy) tehdä negatiivisen tuloksen laman aikana ja kiristää verotusta ylikuumenemisen uhatessa.

Monetaristien ”Suu säkkiä myöten” malli toimii myötäsyklisesti, verotulot nousevat nousukaudella ja laskevat laskukaudella.

Vastasyklinen verotus on tunnettu tuhansia vuosia. Raamatussa on aiheesta tarina, seitsemän lihavaa vuotta ja seitsemän laihaa vuotta jossa maatalouden tuottavuuden vaihteluihin sopeuduttiin nousukaudella verottamalla varastoon ja laskukaudella siirryttiin negatiiviseen veroasteeseen syöden varastot.

Verotuksen optimointi

Verotus pyritään aina optimoimaan, se mikä on oikea verotuksen optimointi on hiukan kiistan alainen. Jos oletamme tulojen nousevan lineaarisesti nollasta sataan, helpoin malli on aloittaa verotus elinkustannusminimin ylittävästä summasta. Siitä eteenpäin vero voi olla progressivinen (Adam Smith kannatti), tasavero tai regressiivinen. Poliittinen päätös on mitä mallia noudatetaan.

Tuskin kukaan keksinee järkiperusteita elinkustannusminimi alittavien tulojen verotukseen yhteiskunnan toimivuutta ajatelleen koska vanha suomalainen sanonta, tyhjästä on paha nyhjästä toimii verotuksen suhteen.

Virkamiehet näkevät ideaalisen veroasteen olevan 100%. Mallissa virkamiehet jakavat rahat oman näkemyksensä mukaan takaisin. Tähän päämäärään tähtää Valtionvarain ministeriön (VM) ehdotus ruuan arvonlisäveron kohottamisesta ja peruspäivärahan verotuksesta, onhan ne veroja joka on pakko maksaa joten kaikkein pienimmistäkin tuloista saadaan suuri osa mutta saatu vero joudutaan jakamaan takaisin byrokraattisina tukina.

Tätä 100% veroastetta on sovellettu menestyksekkäästi Neuvostoliitossa 1930 – 1989 kunnes virkamiehet keksivät yksityistää valtion. Neuvostoliiton malli verotetut rahat palautettiin palkkatuloina valtion taatessa kaikille työpaikan.

Toinen tapa optimoida verotus on malli jossa tulonsiirtojen määrä on mahdollisimman pieni. Tälläkin on kannattajansa, joskaan ei VM piirissä. Verotus voidaan suunnitella maksimoimaan hyvinvointi ja minimoimaan verotuksen tarve. Tutkimusten mukaan 90 000 dollarin vuositulot luovat maksimaalisen onnen joten tätä korkeammat tulot voidaan verottaa huoletta, ne eivät heikennä kenenkään asemaa. On myös selvää ettei suomen kaltaisessa maassa elä alle 800 e kk tuloilla.

Tuloverotuksen minimoinnissa tullaan siis rajaan, 800 e kk on täysin verovapaa. Haitaton verotus taas on, 7000 e kk jälkeen veroaste on 100%.

On myös tutkittu, 1% tulonmenetys aiheuttaa yhtä suuren vitutuksen kuin 0,5% lisätulo.

Laskevan rajahyödyn teoria antaa samansuuntaisen kuvan, pienissä tuloissa lisäys on hyvinvointia kasvattava, suurissa merkitys on olematon.

Eräänä verotuksen tehtävänä pidetään tuloerojen kaventamista. Ilmeisesti optimaalinen tuloero liikkuu välillä 1 / 4 – 1 / 10.

Noilla tiedoilla oikean veroasteen määrittäminen kullekin tulotasolle on melko helppo matemaattinen harjoitus.

USA aikoinaan käytti 92% maksimiveroastetta ja henkeä kohden mitattu talous kasvoi reilua 3% vuosivauhtia. Veroastetta laskettiin reippaasti ja talouskasvu alentui merkittävästi. Tapahtui myös muutos kasvun rakenteessa. Teollisuuden kasvu korvautui finanssisektorin kasvulla, mikä lienee helposti arvattavissa, johonkinhan ne suuret tulot menevät. Elleivät veroihin niin keinotteluun.

Ihmisillä on taipumusta karsastaa veroja, siksi populistiset puolueet pyrkivät aina valtaan veronalennuksilla. Toisaalta ihmiset eivät osaa mieltää kokonaisveroastetta, he tuijottavat vain tilinauhassa näkyvää prosenttia. Jos haluaa hämätä, se on suhteellisen helppoa. Perii esim työnantajan maksamia veroja enemmän ja jättää tilinauhan veroasteeksi nollan. Tämän vuoksi käytetään yleisesti arvonlisäveroa, eläkemaksuja, julkisten monopoli yritysten maksamia voittoja piiloverotuksen muotoina. Herkkäuskoisempi olettaa verotuksensa olevan nolla.

Tämän hetken suomessa verot menevät (laskuri http://www.totuusveroistasi.fi/ ). Summissa on huomioitu kulutuksen arvonlisävero, haittaverot sekä työnantajan maksamat verot olettaen alv kohdistuvan kuluttajaan, ei työhön. Työhön liitetty alv korottaisi veroasteita merkittävästi.

tilinauhassa näkyvä bruttotulo 1000, ostovoima 669 e kk, verot 557e kk, vero 45,4%

tilinauhassa näkyvä bruttotulo 1600, ostovoima 931 e kk, verot 1010e kk, vero 52,2%

tilinauhassa näkyvä bruttotulo 3200, ostovoima 1895 e kk, verot 1987e kk, vero 51,18%

tilinauhassa näkyvä bruttotulo 6400, ostovoima 3598 e kk, verot 4269e kk, vero 54,26%

tilinauhassa näkyvä bruttotulo 9600, ostovoima 5015 e kk, verot 6733e kk, vero 57,31%

Jos tuota veroasteikkoa haluaisi muuttaa progressiivisemmaksi niin pienimmän tulon verotusta kannattaisi laskea, säästyisi asumistuen kaltaisilta tulonsiirroilta. Toisaalta regressiota lisäisi vaikkapa 500 e /kk kiinteistövero joka toisi asumistuen piiriin keskituloisetkin. Mikäli myös kaikkein suurituloisimmat halutaan tukien piiriin, veroja täytyy nostaa roimasti.

Kokonaisveroaste

Kokonaisveroaste = verojen osuus bruttokansantuotteesta

Suomessa kokonaisveroaste on vaihdellut.

1980 35.3 %

1989 41,5 %

2017 43,4 %

OECD veroaste 2017

Tanska 45.1%

Keskiarvo 34,3%

Meksiko 17,2%

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/


 

Yhteisövero

Yhteisövero maksetaan yrityksen voitosta ja sen maksaa yritys joten se ei aiheuta tyytymättömyyttä. Sen mekanismi takaa ettei verolla ole maksajaa. Osakkeen hinta pörssissä riippuu siitä kuinka paljon sen kuvitellaan aikaa myöten maksavan osinkoja. Jos yrityksen oletetaan maksavan 100 rahaa 20 vuoden aikana ja sen hetken yleinen PE luku on 20, osakkeen hinta on 100. osakkeen omistaja saa omansa pois 20 vuoden aikana. Jos yritys maksaa 50 % yhteisöveroa, osakkeen ostohinta puolittuu mutta sijoittaja saa saman tuoton sijoittamalleen pääomalle. Täten sijoittajan kannalta on sama mikä yhteisövero on, tuotto ei siitä riipu.

Tilanne muuttuu silloin kun yhteisöverokantaa alennetaan tai korotetaan. Osakkeen arvo reagoi muutokseen ja osakkeen omistaja saa kertaluontoisen arvon nousun taikka aleneman. Jos sijoittaja uskoo Ricardolaiseen Ekvivalenssiin, hän kuitenkin pian yhteisöveron alennuksen jälkeen alkaa odottaa veron nousevan ja kurssiin saattaa ilmaantua odotus veron korotuksesta. Samaten poikkeuksellisen korkea verokanta saattaa luoda odotuksia veron alennuksesta. (Sijoittajat ovat keskimääräistä laskelmoivempia, he saattavat todella reagoida odotettaviin verotuksen muutoksiin.)

Yhteisöveron alennukset kannattaa sijoittaa taloudellisen taantuman aikaan, tällöin estetään pörssiromahdus osakkeiden tuoton noustessa suhteessa reaalitalouteen.

Ylikuumenemisen oloissa jolloin työvoimasta on pula, yhteisöveron reilu nostaminen motivoi vauraita hakeutumaan työmarkkinoille. Yhteisöverosta päätettäessä onkin hyvä seurata lehdistä juttuja työvoimapulasta, jos niitä alkaa esiintyä, tiedetään veronkorotuksen olevan ajankohtainen.

Jos haluaa siirtää osakkeet ulkomaiseen omistukseen, kannattaa poistaa yhteisövero ja asettaa pääomatuloille korkea vero jota ulkomaiset eivät tarvitse maksaa, tämä takaa sen ettei yritysten voitosta tule kotimaahan senttiäkään. Siirtomaiden hyödyntämisessä yritysten omistaminen on helpompaa kuin suora sotilaallinen ryöstö. USA verottaa myös ulkomaisia osakkeen omistajia, Suomi ei tähän ole lähtenyt koska rikolliset haluavat välttää nimeään veroluetteloissa. Jos vero peritään alkuun korkeana ja sen saa takaisin kun ilmoittaa nimensä, omistus kotimaistuu ja rikolliset eivät rahojaan siihen pistä. Tämä saattaa haitata pörssin pääomanmuodostusta koska huumekaupan piirissä liikkuu suuria summia.


Edellinen oppikirjablokini käsitteli arvonlisäveroa:

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252599-kansantalouden-alkee...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat