Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Kansantalouden alkeet Arvonlisävero

  • Kansantalouden alkeet Arvonlisävero
  • Kansantalouden alkeet Arvonlisävero

Jouko Heyno ehdotti minulle, kirjoitetaan kansantalouden oppikirja. Kirja joka herättää keskustelua Pääoman ja Kansojen varallisuuden tyyliin. Omat kykyni tuntien ehdotin, eiköhän kirjoiteta helppo teos lapsille. Kirjataan vain itsestäänselvyydet ja pistetään nimeksi Kansantalouden alkeet. Kokeeksi kirjoitin yhden artikkelin.


 

Arvonlisävero

Arvonlisävero on tuotteeseen ja palveluun lisätty vero. Esim. siivoojan työtunti maksaa 10 €, alv 25% nostaa ostajan kustannuksen 12,5€ tasoon

Jos tuotteen kysyntä on kiinteä eli siinä ei esiinny hintajoustoa, arvonlisäveron maksaa kuluttaja kohonneena hintana. Mikäli tavoite on maksimoida alv tuotto, se kannattaa kohdistaa sellaisiin hyödykkeisiin joita on pakko ostaa.

Jos tuotteen kysyntä laskee hinnan kohoamisen seurauksena, alv tarkoittaa kyseisen tuotteen markkinan supistumista. Esim. polkupyörien myynnin voisi olettaa laskevan merkittävästi jos jokaiselle polkupyörälle asetettaisiin 1000% alv.

25% arvonlisävero kohottaa työvoimakustannuksia noin 56%.

Esim. Työläinen syö kiinalaista tuontiriisiä 10€ edestä päivässä. Alv nolla. Voitto nolla. Yritys palkkaa työläisen ja myy sen työn kuluttajalle 10€ hintaan.

Asetetaan 25% alv ja tilanne muuttuu. Työläinen syö 10€ edestä ja maksaa alv 2,5€ joten elinkustannus 12.5€. Kun yritys myy tämän 12,5 työn eteenpäin alv:lla lisättynä, laskutus on 12,5 x 1,25 = 15.625 €

Mikäli talousalueella on taipumusta työvoimapulaan, alv työvoimakustannuksia kohottava vaikutus alentaa työvoima tarvetta niillä aloilla joilla kuluttajien hintajousto on suurta.

Arvonlisävero ja investoinnit

Arvonlisäveroa voidaan pitää negatiivisena yritystukena koska investointia tehdessä yritys antaa valtiolle lainaa alv verran. Tuotannon alettua vero voidaan periä kuluttajilta ja vähentää yrityksen veroista jolloin valtio maksaa lainansa takaisin. (Päinvastainen tapaus olisi, valtio antaisi yritykselle luottoa investointia tehdessä ja perisi sen takaisin kun investointi tuottaa.)

Arvonlisäveroa kannattaa käyttää aina jos on riski talouden ylikuumenemisesta yli-investointien seurauksena.

Arvonlisävero ja ulkomaankauppa

Vientiyritys saa alv takaisin viedessään tuotteen ulkomailla joten sen kannalta alv ei aiheuta muuta haittaa kuin palkkakustannusten nousun työntekijöiden kohonneina elinkustannuksina sekä tarhaa paperisotaa.

Tuonnissa alv toimii kuten tuontitulli kohottaen tuontituotteiden hintoja.

Arvonlisäveron vaikutus veroasteeseen

Jos kaikilla töissä käyvillä on samat tulot, alv ei muuta työssä käyvien veroastetta. Esim. 100 asukasta, 60 töissä yksityisellä sektorilla, 20 julkisella ja 20 työtöntä. Työssä käyvän ansio 30, työttömän 10, systeemiä pyöritetään verotukselle. Alv nolla, tuloverolla kustannetaan kaikki. Valtion menot 20 x 30 + 20 x 10 = 800. tulovero 80 x 10 = 800. töissä käyvän veroaste on 33%. Samaan tulokseen päästään poistamalla tulovero ja korvaamalla se 33% arvonlisäverolla. Tällöin tulonsiirtoja joudutaan tietenkin korottamaan alv verran.

Arvonlisäveron kohdentuminen väestöön

On selvää etteivät tulonsiirtojen varassa olevat maksa itse verojaan joten heille on sama verotetaanko tuloja vai kulutusta. Selvää on myöskin etteivät suurituloiset kovinkaan suurta osaa tuloistaan kuluta joten heille alv on melko merkityksetön.

Ainoa ryhmä joka arvonlisäveroa maksaa on keskituloinen jonka tulot ovat niin suuret ettei saa tulonsiirtoja mutta niin pienet ettei säästöjä muodostu.

Mitä suuremmat tulot ja säästöt, sitä pienempi veron osuus. Alv merkittävä vaikutus onkin keskituloisten (omalla palkallaan elävä) siirtymä pienituloisiin (tulonsiirrot elättää) koska alv korottaa hintoja joten palkka jolla progressiivisen tuloveron aikaan pärjäsi, oikeuttaakin alv aikaan ylikattaviin tulonsiirtoihin.


 

Historia

Arvonlisäveroa on aikaisemmin kutsuttu tulliksi. Muinoin kaupungin ja markkinapaikan portilla perittiin tullia kaikista myytäväksi tuotavista tuotteista. Kehittyneet maksujärjestelmät ja kaupungin muurien poistuminen pakottivat siirtymään yleiseen arvonlisäveroon. Nimitys tulli joutui huonoon huutoon Adam Smithin Kansojen varallisuudessa esittämien kriittisten näkemysten vuoksi joten nimitys muutettiin hyväksyttävään muotoon lainaamalla Karl Marxilta lisäarvo termi. (lisäarvo –> arvonlisä + vero –> arvonlisävero)


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat