*

Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Juhanna Vartiaisen puheita funtsin

  • Tällä perustellaan ruoskamallia.
    Tällä perustellaan ruoskamallia.
  • Sininen kuvaa todellista työllistymistä koko joukosta.
    Sininen kuvaa todellista työllistymistä koko joukosta.
  • Jose setä sai talouden kasvamaan ja työttömyyden kuriin.
    Jose setä sai talouden kasvamaan ja työttömyyden kuriin.
  • Myös Aatun malli sai aikaan kasvua koska kysyntää oli.
    Myös Aatun malli sai aikaan kasvua koska kysyntää oli.
  • Työtuntien määrä ei kasva vaikka talous kituliaasti kasvaakin.
    Työtuntien määrä ei kasva vaikka talous kituliaasti kasvaakin.
  • Laaja työttömyys on suhteellisen korkea. (Katso tilastokeskus)
    Laaja työttömyys on suhteellisen korkea. (Katso tilastokeskus)
  • Suomen tilanne ei ole uusi, myös 1917 työttömiä motivoitiin nälällä.
    Suomen tilanne ei ole uusi, myös 1917 työttömiä motivoitiin nälällä.
  • Kaikkihan muistaa miksi Sipilää äänestettiin. Lupasi poistaa keppanan kaupoista tai erota ellei onnistu.
    Kaikkihan muistaa miksi Sipilää äänestettiin. Lupasi poistaa keppanan kaupoista tai erota ellei onnistu.
  • Miksi kiina menestyy? Pitäsköhän meidän kopioida niiden palkkapolitiikka?
    Miksi kiina menestyy? Pitäsköhän meidän kopioida niiden palkkapolitiikka?
  • Miellä ei ainakaan palkkainflaatio ole riesana. Pitäs siis mennä kaikilla hyvin?
    Miellä ei ainakaan palkkainflaatio ole riesana. Pitäs siis mennä kaikilla hyvin?

Juhanna kävi puhumassa senaatintorilla mielenosoittajille. Minä taisin olla ainut joka nauroi ja taputti, muut ei ihan yhtä ymmärtäväisiä olleet.

Juhanna kertoi, tieteelliset tutkimukset todistavat, kun työttömiä tarpeeksi pieksää, ne motivoituvat hakemaan töitä. Tuskinpa tuohon kumostakaan tutkimusta tarvitaan, pieksää kokeeksi hevosta ja katsoo motivoituuko se juoksemaan. Se mikä on lopputulema, onkin sitten toinen juttu.

Katotaan ensin se päiväraha oikeuden lyhentämisen vaikutus työllistymiseen. Sillä on positiivinen vaikutus ja kuvaa on jaettu paljon.

Kuvasta ilmenee että työllistymisen todennäköisyys nousee ansiosidonnaisen lopussa. Varsin dramaattinen kuva. Ongelma on että se koskee äärimmäisen pientä joukkoa ja todellisuudessa tarkoittaa 0,4% kaksi vuotta sitten työttömäksi jääneistä. (Kuva 1)

Seuraava kuva käsittää koko työttömäksi kaksi vuotta sitten jääneiden joukkoa. Eli tuo pomppu on kokonaisuudessaan merkityksetön. Ja luullakseni johtuu suurelta osin kaupunkien ja kuntien halusta pelastaa työtön palkkatukityöllä. (Kuva 2 johon lisätty todellinen työllistyminen.)

Eli Vartiaisen tieteellinen on hiukka kevyt. Mutta, meillä on todellisiakin lukuja historiasta käytettävissä. 1800 luvun englannissa työttömät hirtettiin työhuone kidutuksen jälkeen. Sen parempaa motivaatiota tuskin voi enää järjestää. Ne pirut ei työllistyneet silloinkaan. Ne muutti Amerikkaan tai Australiaan. Eli tuo ruoskamalli ei ole toiminut.

Selityksiä on monenlaisia mutta eräs varsin yksinkertaisen oloinen on, ellei ole työpaikkaa, ei voi mennä töihin. Viisi työtöntä ei mahdu yhteen paikkaan. Eikä 500 000 työtöntä 15 000 paikkaan. Todistus 500 000 > 15 000 on tosi.

Minä yleensä näissä jutuissani vältän korkeampaa matematiikkaa mutta tämä onkin kirjoitettu Ekonomisti Vartiaiselle eikä tavan tallaajille.

Nyt sitten voidaan kysyä miksi niitä paikkoja ei ole.

Klassinen selitys on, palkka on liian korkea. En usko että se 1800 luvun englannissa oli liian korkea mutta voidaanhan tehdä ajatuskoe. Jokainen maailman asukas tekee työn ilmaiseksi. Palkka on siis sopiva, tuleeko työtä? Jätän asian lukijan pohdittavaksi. Mutta tuo on Klassisen teorian mukainen ratkaisu ongelmaan.

Marxilainen selitys lähtee voitosta. Kapitalisti työllistää jos se tuottaa voittoa. Ei työllistä ellei tuota. Marx olettaa täystyöllisyyden nostavan palkat niin korkeiksi ettei voittoa muodostu. Joten Marxin mukaan työttömyys on kapitalismin sisäänrakennettu ominaisuus ja ilman sitä se romahtaa.

Marxin ratkaisu ongelmaan on helppo. Ammutaan kapitalistit ja pyöritetään tehtaita ilman voittoa. Tällöin Palkka = Tuotannon hinta. Kaikki tuotanto voidaan ostaa ja kaikille on töitä.

- Erästä mallia tuosta kokeiltiin Neuvostoliitossa ja en ole kenenkään kuullut syyttävän sitä työttömyydestä, muunlaista narinaa on silloin tällöin kuulunut. Eli malli toimii.

Keynes näki ongelmaksi liialliset säästöt. Jos jokainen ihminen pistää tuloistaan 5% säästöön, tuotannon hinta on suurempi kuin kulutus. Seuraa työttömyys. Keynesin mukaan tuossa tilanteessa valtion pitää kuluttaa niin paljon että koko tuotanto ostetaan ja kaikille on töitä.

- Myös Keynesin mallia on kokeiltu.

  1. Menestyksekkäin lienee Roosevelt joka teki 25% työttömyyden raunioittamasta kerjäläisten valtakunnasta maailman ensimmäisen supervallan.

  2. Hitler elvytti ja teki talousihmeen 1933 – 1939 mutta sen jälkeen tuli joitakin vastoinkäymisiä joten kokeilua ei voitane pitää täysin onnistuneena.

Työttömyyden hoitoon on siis kolme kokeiltua mallia.

  1. Ruoskitaan työttömiä. Ei toimi.

  2. Sosialisoidaan tuotantolaitokset. Toimii työttömyyden hoidossa.

  3. Elvytetään valtion varoin. Toimii ja haittavaikutuksia on melko vähän.

Seuraava kysymys on, onko ihmistyön väheneminen ongelma?

Se kokemuksen mukaan on sitä mutta kun tehtyjen työtuntien määrää katsotaan, ihmistyö ei ole Suomessa lisääntynyt vuoden 1975 jälkeen ja suunta on paremminkin laskeva vaikka suuret joukot on pakotettu puuhastelemaan näennäisiä hommia työllisyyden nimissä. (Talvivaara ei ole näennäistä puuhastelua, se on erittäin kallis ympäristön tuhoamisprojekti.)

Jokainen tulevaisuuden tutkija näkee ihmistyön määrän vähenevän koko aika ja suurin osa yritysmaailman visionääreistä väittää tulevaisuuden työllisyysasteen olevan alle 20% koska robotit. Eli työ vähenee. Tässä tilanteessa olisi viisainta käydä miettimään keinoja joilla ihmisiä saataisiin houkuteltua pois työmarkkinoilta. Eräänä kannustimena toimisi korkea työttömyysturva. Jos työttömänä tienaisi 2 x palkka, moni olisi valmis siirtymään syrjään. Malli ei kuitenkaan toimi jos Keynesiä uskomme. Lisääntynyt ostovoima kiskoisi työttömät takaisin töihin. Syntyisi täystyöllisyys yhteiskunta. Pyydänkin lukijoita miettimään mikä olisi keino saada ihmiset luopumaan vapaaehtoisesti palkkatyöstä niin ettei se aiheuta ostovoiman kasvua.

Tviitti josta kaksi ensimmäistä kuvaa kopioin.,

https://twitter.com/tuomOikarainen/status/954705083190726656

Vattin tutkimus jonka perusteella kaaviot on laadittu.

http://vatt.fi/documents/2956369/4408166/Ansioturva.pdf/c049a8d0-9134-4784-8cde-7acca6b811ce

Wikin (kaunisteltu) kuvaus englantilaisten työttömien palvelusta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Workhouse


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Parhaiten aktiivimalli työllistää vielä palkkaamatonta virkakuntaa, jota tarvitaan, jotta työttömät saavat niitä palveluja, joita käyttämään laki heitä etujen menettämisen uhalla velvoitaa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Juhana Varttiaivo on minunkin suosikkini stand up-ekonomiikan alalla. Ihan ehdoton!Se ei voi sanoa mitään ilman että minua alkaa naurattaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Toivottavasti lakkoilu ja mielenosoitukset helpottivat oloa. En halua olla ilonpilaaja tai besser wisser, mutta voi olla, että "Kumotaan 124/2017 vp" -kansalaisaloitetta ei käsitellä eduskunnassa lainkaan Kansalaisaloitelain 4 §:n vastaisena, koska ko. laki sanoo, että "Kansalaisaloite sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä sekä ehdotuksen perustelut. Aloitteella on oltava sen sisältöä kuvaava otsikko. - -"

Ko. aloite ei em. seikkoja sisällä eikä otsikko kuvaa aloitteen sisältöä. Ks. linkki:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/hae?searchView=p...

Tässä alla puolestaan kansalaisaloite "Aidosti palkitsevaan aktiivimalliin", jossa ko. ehdot täyttyvät:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Olisiko jo aika rauhassa miettiä, miten tästä mennään porukkana eteenpäin...

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

höps, ei sillä ole mitään väliä kumotaanko vai ei. mä en usko että kumotaan. enkä uskonut ennen miekkaria.

- jos se ois oikeesti haluttu kumota, ois ensteks pitänyt antaa lakkovaroitus. sit kun siihen ei olisi reagoitu, satamat kii. viikon päästä kiskot ja rekat. sit viikko ja koko maa seisoo.

eli ei tolla oikeesti muuta kun sak jäsenistön höyryjä purettiin. ne ei hirtä ekaa kapitalistia joka vastaan tulee koska sai hiuka mieltä osottaa. sdp salajuon.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Täydellinen kommenti Auvolta. Myös avaus on helmi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Juhanalta kukaan ei kysy suoraan hänen näkemystään.

Hän tahtoo toimia uusklassisen talousteorian mukaan ja tahtoo sen toimivan vaikka väkisin. Tätä hän toteuttaa tahtomalla kasvattamalla työvoiman tarjontaa (työttömien määrää) ja samalla niiden oloja pitää kurjistaa. Tässä uusklassisessa teoriassa työvoiman tarjonnan pitäisi laskea palkkoja. No se toimii hänen mielestään huonosti ja hitaasti. Sitä voidaan tehostaa kurjistamalla työttömien asemaa heti niiden haalimisen jälkeen. Tätä ei tosin lue siinä teoriassa.

Näin saadaan teoriasta todellissuusefekti joka antaa hänelle pontta olla hyvin itsevarma asiastaan ja käyttäytyy myös sen mukaan.

Kuitenkin on äärimmäisen suuri aukko tuossa..työttömiä pitää olla ja niitä pitää silti rangaista.Se ei oikein toimi ihmisten keskuudessa kuin juuri sen hetken,että ihmiset oivaltavat tämän ristiriidan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Juhana ilmeisesti ihan oikeasti uskoo niin sanottuun tarjonnan taloustieteeseen. Uskoohan moni Jeesuksen ylösnousemuseenkin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Siltä se vaikuttaisi kovin vahvasti.

Siihen muodostuu luja usko,kun tekee töitä sen päämäärän toteuttamisen eteen On sitten toinen kysymys,että onko siinä enään mitään rehellistä ja totuudellista silloin,jos olet asioita säätämässä itse.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Hyvin hauska luettava oli tekstisi. Asia on kuitenkin vakava. Olit sen ytimessä kuten niin moni muukin sanoessaan, ettei uusia työpaikkoja synny hakemalla. Eikä siten, että kymmenet ja sadat hakevat kutakin vapaata työpaikkaa.

Työpaikkoja syntyy lisää lähinnä silloin, kun kysyntä kasvaa. Ja kysyntä kasvaa ostovoiman noustessa.

Koska ostovoima ei voi yllättäen nousta tyhjästä, tarvitaan kolme tekijää avuksi. Halu kuluttaa enemmän ja halu käyttää velkarahaa kulutukseen sekä halu antaa lainaa. Eli luottamus talouden hyvään kehitykseen on yllättävän tärkeää. Sama luottamus vaikuttaa sijoittamiseen eli säästöjen käyttöön reaalituotantoon sekä työpaikkojen lisäämiseen.

Laman aikana sijoittaja yleensä vetäytyy kuoreensa ja välttää riskejä sekä hyödyntää lamaa lisäämällä varallisuuttaan polkuhintojen aikana.

Heikon talouskierteen aktiiviseen ja laajaan kääntämiseen ei juuri muita konsteja ole kuin velkavetoinen kasvu-uralle palauttaminen. Näin sekä valtion että yksityisten talouksissa. Passiivisesti voi tämä onnistua tuurilla kuten maailman markkinoiden elpymisenä. Mutta kuten sanottu se jää puhtaan tuurin varaan.

Lamakaudet ovat tuhoisia vain niille, joilla ei varallisuutta vaan lähinnä velkaa. Koska ansiotyöllä harva vaurastuu, on palkkatyön tekijä aina kärsimässä. Palkkatuloilla on vaikea säästää mitään merkittäviä summia, joilla elää työttömänäkin laman yli. Rahaa tulisi olla perheellisellä sivussa viisinumeroisia summia. Liian harvalla on.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Unohditko tuosta,että se nousukausi myös perustuu velkaan joka tuottaa sen laman?

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Juuri mielestäni kirjoitin, että nousukauden täytyykin perustua velkaantumiseen. Tämä siksi, etteivät varakkaat nosta kysyntää laman aikana kuluttamalla enemmän. Jostain on tultava tuota ostovoimaa, joka lisää kulutusta.

Nousukauden aikana tulisi tietenkin maksaa velkoja pois ja säästää. Näin ei vain näytä tapahtuvan.

Velka ei tuota lamaa vaan se, että kysyntä romahtaa. Siihen taasen riittää syitä enemmänkin. Yllättävästi uskon menetys hyvään talouskehitykseen on tällainen syy. Eli silloin ne, joilla on rahaa sijoittaa, kuluttaa ja ottaa riskejä, yllättäen ottavat pelimarkkansa pois pöydältä. Siinä ei sitten auta yhtään pyörittää rulettia turhaan. Mitään ei ole jaossa.

Käyttäjän AiraLukka kuva
Aira Lukka

Ikäväkseni täytyy tunnustaa, ettei Vartiaisen puhe senaatitorilla suinkaan naurattanut, paremminkin jähmetti. Se oli suoraa valehtelua, mm. Siitä, että mikäli työttömyysturvaa vähennetään, aktiivisuus lisäntyy. Ainakin juuri toisinpäin on tanskassa,ainakin joskus oli. Eli jos työttömyyspäiväraha oli sellainen, että sillä tuli toimeen, jäi ikäänkuin liikkumarajaa, ja ihmiset työllistyivät. Mitä Vartiainen oikein ajaa takaa?Se ei selvinnyt. Se selvisi, että jatkoa tulee. Romutetaanko samalla sosiaali-,ja työsuhdeturva. Toimiko Vartiainen tässä hallituksen juoksupoikana. Oli tietysti hyväkin että tuli. Ei jäänyt epäselväksi minulle eikä muillekaan tarkoitusperät, ainakin buuauksesta päätellen yleisö ilmaisi mielipiteensä.

Nyt pitäis kyllä kansan herätä, mihin ollaan menossa, niidenkin, jotka senaatintorilla eivät olleet.Työttömät,eläkeläiset ja pienipalkkaiset työssäolijat! Teitä nämä kyykytyslait tulevat ensimmäiseksi koskemaan.

Käyttäjän HeikkiTurunen kuva
Heikki Turunen

Muutamassa sadassa vuodessa koneet korvaavat kaikki työt, sitä ei voi estää. Siinä ei auttane sitten kuin aktivoida ruoskan kanssa työttömiksi jääneet ihmiset rakennuttamalla patsaita menneiden aikojen Vartiaisille ja Siniselle tulevaisuudelle, kun eivät tajua tehdä miljoonaa anustappia tunnissa, kuten teollisuusrobotti jolla tehtaan pamppu korvasi ihmiset.

Tai sitten ihmisten voitaisiin antaa lopultakin elää kuin kreikkalaiset Jumalat. Divaaneilta viiniä ja rypäleitä hörsien robotin kysellessä onko tyyny tarpeeksi pöyheä, tai tarvitsisiko täyttää pikari.

Ps. Minustakin yleisöltä olisi ollut paras reaktio nauraa voimallisesti Vartiaiselle.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

nii no työttömien pitäisi ajatella, että miten työllistän itseni eli etsiä keinoja, miten alan työllistää itseni ilman te-keskusta tai muuta laitosta eli miten alan hankkimaan ensin ruokani päivittäin ja mitä kuluja voisin karsia pois ja mitä mahdollisuuksia on saada valtiolta sitten apua ja voiko tehä töitä pienellä palkallakin jos tekee enemmän ja minkälaisia mahdollisuuksia oisi etsiä semmosta jota ei vielä ole tehty ja jota ihmiset tarvitsee vai?Ja miten voi tehä töitä etätyönä jne

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

yhteiskunnan on kuitenkin turvattava toimeentulo ja valtion pitäisi palauttaa ajatus että työvoima on erityisessä suojeluksessa ja sillai saada työntuottavuus nostettua tai töitä voisi jakaa sillai että tehään vain 6 tuntia ja sitten sillai jakaa työtä jne vai?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Käyrän tulkinnassasi on vakava ongelma. Ansiosidonnaisen leikkaaminen siirtää koko käyrää vasemmalle. Tämä tarkoittaa sitä että keskimäärin jokainen työllistyy aiemmin kuin ilman leikkausta. Koko talouden tasolla tämä tarkoittaa todella isoa henkilötyötuntien lisäystä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

nin sinä uskot että ansiosidonnaisen heikennys lisää työttömien ostovoimaa ja yritykset sitten palkkaa lisää väkeä sen ilmestyneen ostvoiman tarpeita tyydyttää.

sinällään ihan järkevän kuuloinen oletus mut koska kansantaloustieteessä kaavoja tykkäävät väsätä nin voisitko matemaattisen mallin tosta laatia?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Juhana Vartiaisen roolina näyttää olevan toimia hallituksen modeemina ja hallituspuolueiden toteemina, sekä palkansaajien herpeksenä. Tai jotain sinne päin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset