Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

”Aktiivimalli”

  • Työtunnit eivät kasva vaikka bkt kasvaa. 1975-2013
    Työtunnit eivät kasva vaikka bkt kasvaa. 1975-2013
  • Laaja työttömyys. 1990-2014
    Laaja työttömyys. 1990-2014

Jokainen innolla odottaa. Se jo tiedetään, lisää byrokratiaa reippaasti, onhan jokaisen työnhakijan tilanteesta tehtävä päätös 3 kk välein. Kela ja työttömyyskassat joutuvat palkkaamaan 3000 käsittelijää lisää jos meinaavat selvitä ilman kaaosta, rysähtäähän koko arviointi rumba maaliskuun lopulle.

Miten se sitten työntekijöiden määrään vaikuttaa? Hallitus arvioi että saattaa 8000 työpaikkaa syntyä. Eli siis 5000 osa-aikaista noiden 3000 käsittelijän lisäksi. Toivoa sopii.

Sen mitä työllisyys tilastoja olen katsellut, keskimäärin työttömyys kestää noin vuoden hiukan paikkakunnasta riippuen. Eli ne jotka muutenkin työllistyisi, melko varmaan työllistyy. Ne jotka ei työllistyisi, tuskin työllistyy ruoskallakaan. Kuolleen hevosen piiskaaminen ei vauhtia kasvata. Ainut että ruoskija saa ehkä jonkinlaista nautintoa avuttoman hakkaamisesta.

En usko tuon tuovan yhtään sellaista työpaikkaa jotka ei muutenkin syntyisi, yrityshän palkkaa työvoimaa vain silloin kun sitä tarvitsee. Joku ostaa yrityksen tuotteita tai palveluita joten työvoimaa tarvitaan sen tuottamiseen. Se ostaminen taas riippuu kuluttajien ostovoimasta. Ostovoima taas koostuu nykyisistä rahavaroista sekä mahdollisesta halukkuudesta ottaa ja saada luottoa. Suoraan kun sanotaan, minä en ainakaan uskalla velkaantua kun aktivoinnin uhka leijuu niskassa. Luulisin mallin vähentävän ihmisten halua velkaantua. Siitä lienemme yhtä mieltä ettei se kenenkään käytössä olevia tuloja lisää. Työttömillä tulot laskee ja töissä käyvillä ne ei kasva. Aktiivimalli ei lisää kysyntää.

Jos pitkän aikavälin työtuntien määrää tarkkaillaan, huomataan ettei määrä ole kasvanut vuodesta 1975. Eikä kasva nytkään vaikka kuinka aktivoidaan. Mikäli haluttaisiin saada siihen määrän kasvua, se vaatisi vähintäin 6% talouskasvua. Tuottavuus kasvaa 3% vuoteen, työttömien määrä lisääntyy ellei reaalinen bkt (inflaatiokorjattu kansantulo) kasva nopeammin.

Saksassa metalliliitto vaatii 28 tunnin työviikkoa, se jakaa vähät työt tasaisemmin.


 

Toinen mielenkiintoinen seikka on Euroopan sosiaalinen peruskirja. Se vaatii minimitoimeentuloksi vähintäin 50% mediaanitulosta. Suomessa reilu 1000 € kk tassuun. Aika vaikea keksiä kuinka ”aktiivimalli” ainakaan korjaa peruspäivärahan tasoa. (Euroopassa ihmisoikeusrikokset on perinteisesti käsitelty Nürnbergissä.)


 

Mitäs malli sitten tekee verotuloille? VATT mukaan jo pelkkä ansiosidonnaisen lyhentäminen alentaa tuloja koska ihmiset hakeutuvat huonosti palkattuihin pätkätöihin. Jahka ”aktiivimalli” ajaa professorit ja pankkiirit risusavottaan, saattaa tulot hiukan laskea.


VATT

Päiväys: 25.10.2017

Tiivistelmä

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennettiin 100 päivällä vuoden 2017 alussa. Hallitus on perustellut muutosta työnhaun kannustimien parantamisella ja tavoitellut merkittäviä säästöjä työttömyysturvamenoihin. 

Tutkimustuloksemme osoittavat, että ansioturvan kesto vaikuttaa merkittävästi työttömien käyttäytymiseen. Osaltaan tämä näkyy siinä, että pieni joukko työttömiä odottaa kunnes heidän päivärahakautensa päättyy. Tällä joukolla ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta julkiseen talouteen tai työttömyysjaksojen keskimääräiseen kestoon. Paljon oleellisempaa on se, että työttömät reagoivat ansioturvan pituuteen jo paljon ennen kun etuuspäivät uhkaavat loppua. 

Pidempi päivärahajakso pidentää työttömyyttä, mutta pidemmät työnhakujaksot johtavat parempiin työsuhteisiin. Parempiin työpaikkoihin sijoittuminen viittaa siihen, että pidemmän ansioturvan turvin etsitään omaa osaamista vastaavaa työtä. Parempien työpaikkojen löytyminen kompensoi pidemmän työnhaun kustannuksia. 


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

facesta kamun tekstin lainasin:

Onhan kaikille viime aikoina käynyt selväksi, että meillä on satoja tuhansia työttömiä, joita ei millään saa liikkeelle sieltä sohvalta lojumasta! Heihin pitää kohdistaa "aktivointitoimenpiteitä", ja näyttää vähän raippaa, capice? Ne muuten lojuu siellä sohvalla maailman tappiin saakka!

Totuus on sitten taas tarua ihmeellisempää.
Suurin osa työttömäksi jääneistä työllistyy uudelleen suhteellisen nopeasti, ihan ilman aktivointia

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Helposti työllistyvät työllistyy helposti, vaikeasti työllistyvät työllistyy vaikeasti.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo. se kamun teksti jatkui vielä (kuva keskellä tekstiä leikkas sen enkä huomannut korjata)

Meillä on noin 100 tuhatta pitkäaikaistyötöntä, joista noin puolet on ollut työttömänä yli 2 vuotta (Findikaattori kertoi).
Nämä ovat niitä "oikeasti" työttömiä, ja varmaan vaikeimpia työllistää.
Osa heistä kuuluisi takuulla sairas- tai työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta heitä roikotetaan kortistossa, koska vakuutuslääkärit ja kelan asiantuntijat tietävät heidän työkyvystään enemmän kuin hoitavat lääkärit.
Osa pitkäaikaistyöttömistä on niitä, jotka joutuvat ikärasismin kohteeksi: olet liian vanha ja hidas, tai liian nuori ja kokematon.
Osa on syrjäytyneitä, jotka tarvitsisivat ihan muunlaista tukea ja apua kun mitä nyt saavat.
Osalla on osaaminen ja/ tai koulutus puutteellista tai vanhentunutta.

Miten työttömyyspäivärahan leikkaaminen ja karenssit auttavat näitä ihmisiä? No ei mitenkään. Hallitus voi leikata vaikka koko työttömyyspäivärahan, eivätkä nämä ihmiset työllisty, go figure

Jos Sipilä ja kumppanit olisivat halunneet aidosti panostaa työllistymiseen, ehkä heidän olisi pitänyt heilutella sitä ruoskaa työmarkkinoiden suuntaan? Porkkanakin olisi varmaan tehonnut.

Pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi olisi päästetty työkyvyttömät eläkkeelle, panostettu syrjäytyneiden auttamiseen takaisin yhteiskuntaan, ohjattu hoitoon sitä tarvitsevat, panostettu koulutukseen ja ammattitaidon päivittämiseen, lisätty palkkatukea jotta ne ikäsyrjintää kokevat (nuoret ja vanhemmat työttömät) pääsisivät kiinni töihin osoittamaan osaamisensa.
Ei tämä nyt rakettitiedettä ole. Ainoa minkä hallitus keksi, oli sitten työttömyysturvan leikkaus? Miettikää, nuo valopäät sitten johtavat maata

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Järkeen käypä kirjoitus Artolta. Muistuu vaan mieleen 90-luvulla kokemani muutaman kuukauden työttömyysjakso.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ks. "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -aloite:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Tässä em. aloitteessa vaaditaan kumoamaan HE 124/2017 laki - kuten siinä 126 000 allekirjoitusta saaneessakin aloitteessa - ja siinä samalla esitetään ratkaisuna uusi aktiivimalli, joka lisää työttömyysturvaa 4,65 %:lla ja hyväksyy myös mm. vapaaehtoistyön, oman lähiomaisen tai naapurin auttamisen vaadittavana aktiivisuuden osoituksena.

Ko. kansalaisaloitteessa kerrotaan, että lainvoiman saanut aktiivimalli on perustuslain vastainen (1 § 2. ja 3. mom.)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Hjallis on tässäkin asiassa oikeilla jäljillä:

"
En ymmärrä hallitusta. Ei aktiivimallistakaan tarvitsisi riidellä niin paljon, jos yritysten elinkelpoisuutta parannettaisiin. Työllisyysaste nousisi, kun joustavuutta olisi rakenteissa lisää. Tätä toisivat esimerkiksi alv-rajan nosto ja monta muuta asiaa. Jos paikallinen sopiminen menisi vauhdilla eteenpäin, niin että voisimme joustavammin sopia palkoista ja työajoista, se lisäisi tuottavuutta ja voisimme palkata uusia työntekijöitä. Yrittäjät ovat ainoat, jotka voivat pelastaa hallituksen työllisyystavoitteen. Mutta se vaatii toimia.
"

https://blogit.iltalehti.fi/hjallis-harkimo/2018/0...

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Parlamentarismi ei toimi Suomessa
Suomen järjestelmän tekee se, että tämä puolue-eliitin valta toteutuu kombinaationa konsensuspolitiikkaan, jossa ei ole poliittisia blokkeja. Kansalaiset eivät pääse valitsemaan politiikkavaihtoehtojen väliltä, vaan pystyvät korkeintaan vaihtamaan yhden epäsuosituksi muodostuneen suuren puolueen pois hallitusvastuusta.

Riippumatta vaalituloksesta puolueisiin kytköksissä olevat etujärjestöt sekä "vallan vahtikoirat" jotka parhaiten päätösten valmistelussa pystyvät , ja joilla on siihen parhaat resurssit ja tarpeeksi rahaa vaikuttamaan päätöksiin .Poliittiset lobbarit kykenevät tehokkaasti säilyttämään vaikutusvaltansa – joka on tosiasiallista vallankäyttöä.

demokratia sovellettuna nykyisellä tavalla ei ole mikään demokratia vaan sen irvikuva. Äänestämällä on mahdotonta muuttaa politiikkaa, jota johdetaan sivusta puoluebyrokratiasta.

Suomessa kansalaisten tieto politiikasta ja yhteiskunnasta on suhteellisen vähäistä. Sveitsissä missä kansanäänestyksellä on vaikuttamis mahdollisuuksia, kansalaisilla on keskimäärin hyvät tiedot politiikasta.Suomessa hyvin toimeen tuleva enemmistö keskiluokka asioita seuraava, äänestää aktiivisesti-taas suuri osa kansasta näkee vaikuttamisen olevan turhaa, ja demokratia ei ehkä toimi toivotulla tavalla, ja ongelmat kasautuvat.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset