Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Pitääkö palkalla elää?

  • Pitääkö palkalla elää?
  • Pitääkö palkalla elää?

Sosiaalisessa mediassa jaetaan välillä juttuja joissa todistellaan ettei palkalla tarvitse tulla toimeen. Asia voidaan hoitaa tulonsiirroilla, kerrotaan.

Mitä sanoo Adam Smith? Smithin mukaan käypä palkkataso on työvoiman elinkustannukset. Eli työntekijän ja hänen perheensä elämiseen riittävä palkkataso.

Marx myönsi, työläisen ansiotaso saattaa mennä alle elinkustannusminimin työttömyyden tai sairauden vuoksi. Siirtomaa ajan englannissa tämä ei haitannut. Työttömät voitiin lähettää siirtomaihin, hirttää taikka pistää pakkotyölaitoksiin.

Miten nyt? Meillähän on paljon työläisiä jotka saavat asumistukea tai toimeentulotukea. Osa työskentelee kuntouttavassa työtoiminnassa niin että valtio maksaa ”palkan” (työmarkkinatuen ja 9 e päivä korvauksen). Eli ”palkalla ei tarvitse tulle toimeen on” jo täällä.

Mites tuo vaikuttaa?

On yritys jonka toiminta ei kannata. Valtio maksaa työntekijöiden palkan ja yritys voi jatkaa toimintaansa. Toiset yritykset kannattavat hyvin ja maksavat veroina kannattamattomien yritysten työntekijöiden palkan. Aivan kuten Neuvostoliitossa jossa valtion maksamat palkat antoivat mahdollisuuden pitää myöskin kannattamattomien yritysten toimintaa yllä.

Onko asia hyvä vai huono?

Riippuu näkökannasta. Jos pitää neuvostotaloutta tehokkuuden huippuna kaikilla mittareilla, malli on loistava. Toisaalta Mika Maliranta on puhunut luovasta tuhosta. (Stalinin palkkaamien Marxilaisten tutkijoiden muinoin tekemä havainto, kapitalismi ei kaadu ehkä koskaan, luova tuho elvyttää sen. Tutkijat siirrettiin Siperiaan hyödyntämään maan hiilivaroja hakulla.)

Luova tuho meinaa sitä että heikkotuottoinen toiminta lakkaa ja työntekijät siirtyvät kannattaviin yrityksiin. (Marxin pääomien kasautuminen.) Tämä tehostaa koko aika tuotantoa.

Yhteiskunnan palkkatuki ja paikallinen sopimien jossa palkat voidaan sopia alle kilpailijoiden palkkatason pysäyttää siis luovan tuhon. Pitkällä aikavälillä se johtaa siihen että 100% yrityksistä maksattaa palkat valtiolla.

Onko asiaa kokeiltu?

Kyllä. Englannissa oli eräänlainen kansalaispalkka, Speelhammin järjestelmä. Kirjoitin mallista kolumnin Rakentaja lehteen. (Blokina sama teksti)

Vaatimuksia palkkojen alentamiseksi.

Björn Wahlroos näpäytti Ay-liikettä Helsingissä: Se, että työntekijän pitäisi tulla palkalla toimeen on kaunis ajatus


– Ay-liike sanoo, että työntekijän pitää tulla palkalla toimeen. Se on kaunis ajatus. Olen sanonut sen monelle SAK:n johtajalle, että se on mitä kaunein ja loistavin ajatus, mutta ikävä kyllä se ei tule olemaan tulevaisuudessa realistinen. Ainakaan ei, jos SAK haluaa aidosti puolustaa jäsentensä etuja. Koska tosiasia on se, että tätä täysityöllisyyttä ei pystytä enää digitalisoituneessa maailmassa ylläpitämään sellaisilla palkkataulukoiden alapään palkoilla, jotka meillä siellä tänään on.


 

Antero Vartia: Työtä pitäisi voida tarjota halvemmalla ja heikommilla ehdoilla

”– Suomalaisessa työelämäkeskustelussa toistetaan jatkuvasti sitä, että yritysten pitäisi maksaa palkkaa, jolla ihmiset tulevat toimeen. Mielestäni tämä on vahingollista, vihreiden kansanedustaja Antero Vartia toteaa ”

Vartian mielestä pienituloisia voidaan auttaa maksamalla palkan päälle tukea, mikä auttaisi toimeentulossa. Nykytilanne johtaa kuitenkin siihen, että moni ihminen ei voi löytää itselleen työpaikkaa. ”


 

Makrotalouden näkemys

Ekonomilehti:Tuoko talouskasvu hyvinvointia (Mika Maliranta)

Iso osa talouskasvusta syntyy, kun luodaan uusia työpaikkoja, jotka tuottavat entistä suuremman arvonlisäyksen työtuntia kohden. Vanhoja työpaikkoja häviää uusien, entistä tuottavampien töiden tieltä. Tätä kuvaa ”luovan tuhon” termi, joka on modernin kasvuteorian keskeinen käsite.

Yksi osa talouskasvua on, että ihmisten pitää siirtyä heikommin tuottavista työpaikoista tuottavampiin. Tämä on jatkuva ja tietysti kivulias prosessi.”

Työpaikkojen menetykset aiheuttavat yhteiskunnalle rasitteita, mutta tuottavuuden kasvusta sikiävä kansantalouden vaurastuminen tuo sitäkin suurempia hyötyjä. Elintaso nousee ja sosiaaliturvaa voidaan parantaa. Hyvä sosiaaliturva puolestaan mahdollistaa innovatiivisuuden ja riskinoton.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Jos palkalla ei tule toimeen ei sitä voi sanoa palkaksi on paljon yksin eläviä joilla ei ole rikasta puolisoa tukenaan terv tepivaari

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

muuten, josku osaa piirtää, vois piirtää kuvan jossa verokarhu mättää lapiolla rahaa supercellistä vartian kahvilaan ja antero sanoo. "Kyllä tyhmänkin pitää saada yrittää, se on kansalaisoikeus ja valtion pitää taata se"

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

loilla työehtosopimusten alimmat taulukkopalkat lähtevät usein noin 1 600 eurosta. Kuva: Maskot / Kuvatoimisto Gorilla
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkkakeskiarvo on hyvän matkaa yli 3 000 euron.

Keskiarvot eivät tunnetusti ole kovinkaan hyvä tapa vertailla palkkoja: asiantuntijatehtävien huippupalkat nostavat keskiarvoa. Mediaani on parempi laskutapa, mutta silloinkin kokopäivätyössä olevien osalta kokonaisansiot sijoittuvat noin 2 900 euroon. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää Islannin kanssa tässäkin hännille.

Kuka muka tienaa alle 2 600 euroa?
Palkoista puhuminen saattaa olla suomalaisille tabu, mutta keskustelu palkoista ryöpsähtää kuitenkin tasaisin väliajoin esiin. Hyvässä muistissa on esimerkiksi julkisessa keskustelussa elämään jäänyt tokaisu "kuka muka tienaa alle 2 600 euroa?". No, aika moni.

Suomenkin allekirjoittaman Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaan palkka on kohtuullinen ja elämiseen riittävä, kun alin maksettava palkka on verojen jälkeen vähintään 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta. Suomessa se tarkoittaa noin 1 700:aa euroa.

SAK:n edustajakokous paalutti kaudelle 2011–2016 tavoitteen alimpien taulukkopalkkojen nostamisesta vähintään 1 800 euroon. Keskusjärjestön silloinen puheenjohtaja Lauri Lyly kommentoi tavoitteita kesällä 2011.

– Työstä on maksettava toimeentulon turvaava palkka. SAK:n tavoitteena on vahvistaa työehtosopimusten antamaa minimiturvaa, Lyly sanoi.

Mikä on tilanne kuusi vuotta myöhemmin?

Pikainen katsaus voimassa oleviin työehtosopimuksiin osoittaa, ettei tavoitteeseen ihan vielä ole päästy.

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus määrittää täyttä työaikaa tekevän henkilön säännöllisen työajan vähimmäispalkaksi kuukaudessa luontoisetuineen 1 570 euroa.

Palvelualoilla työehtosopimusten alimmat taulukkopalkat lähtevät usein noin 1 600 eurosta. Esimerkiksi kaupan työntekijöille pääkaupunkiseudun ulkopuolella lähtöpalkka on 1 626 euroa. Kiinteistöpalvelualalla liikutaan samoissa summissa. Harjoittelijoiden aloituspalkat ovat tietysti tätäkin pienempiä.

Moraalisesti arveluttavaa

SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko pitää tärkeänä, että matalimpia palkkoja nostettaisiin.

– Alimpien taulukkopalkkojen nostaminen 1 800 euroon on hyvä ja kannatettava tavoite, Kokko sanoo.

Tällä hetkellä naisvaltaisille palvelusektorille painottuvaa matalapalkkaongelmaa Kokko lähestyy moraalis-filosofisesta näkökulmasta.

– Kysyisin, mikä on oikein? Palkkatyön on mahdollistettava eläminen. Aikaisemmin ajatus, että yhdestä työstä saatavalla palkalla pitää elää, on ollut itsestäänselvyys, mutta enää se ei ole. Tänä päivänä paine alipalkattuun tai jopa palkattomaan työhön kasvaa koko ajan.

Kokko painottaa, että palkkatyöhön kuuluu ajatus vastikkeesta.

– En kyllä allekirjoita ajatusta, että pitäisi mennä kahdeksaksi tunniksi jonkun toisen johdon ja valvonnan alle saamatta siitä toimeentuloa. Tai miksi yritysten palkkakustannukset pitäisi siirtää valtion maksettavaksi verovaroista. Mikä on todennäköisyys, että yritys voisi maksattaa valtiolla vaikka sähkölaskunsa, Kokko kysyy.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa palkkatyököyhyys lisääntyi jo 1980-luvulla. Saksassa taas tällä hetkellä noin 12 prosenttia työvoimasta tekee ns. "minijobeja" eli minityötä. Minityö tarkoittaa työpaikkaa, jossa voi ansaita sosiaaliturvan tai muun työtulon päälle muutamia satoja euroa kuukaudessa verottomana. Työnantaja vastaa työsuhteen sosiaalimaksuista.

– Se, että jossain päin maailmaa on käytössä järjestely, joka rakentuu sille ettei työllä elä, vaan se on kustannettava verovaroista, ei ole mikään argumentti sen puolesta, että täällä olisi syytä hakeutua samalle linjalle, Kokko tiivistää näkemyksensä.

Tätä kutsutaan kilpajuoksuksi kohti pohjaa.

Yrityksillä olisi varaa maksaa palkkaa – mutta yhteiskunta maksaa viulut

Palvelualojen ammattiliitto PAM julkaisi keväällä 2017 selvityksen, jossa porauduttiin matalapalkkaongelmaan. Tutkimuksessa paljastui, että kaupan alalla työskentelevät nostivat 30 miljoonaa euroa sosiaalietuuksia. Samaan aikaan alan yritysten nettovoitot nousivat yli 330 miljoonaan.

Matalapalkkatutkimuksen koostanut Niina Tanner toteaa, etteivät palkankorotukset suoranaisesti yrityksiä horjuttaisi.

– Voitot eivät pienenisi edes kymmenesosalla, Tanner sanoo.

Ongelma ei koske pelkästään kaupan alaa. Vuonna 2015 Suomessa maksettiin noin 400 miljoonaa euroa tulonsiirtoina, joilla kompensoitiin työssäkäyvien ihmisten matalaa tulotasoa. Noin puolet summasta koostui sovitellusta työttömyyspäivärahasta ja puolet asumisen tuista ja toimeentulotuesta.

https://www.sak.fi/aineistot/uutiset/pitaako-palka...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Yksi kysymys.

Uskotko johonkin työnantajien sopimukseen, eli salaliittoon?

Minäpä kerron mihin minä uskon.

Uskon että työnantaja palkkaa työvoimaa tarpeensa mukaan, jos uskovat työvpoimasta jotain hyötyvänsä. Jotta työnantaja hyötyisi ihmisestä jolle hän maksaa minimipalkan ja siihen liittyvät työn sivukulut, työntekijän pitäisi kyllä olla erittäin työkykyinen, ahkera ja motivoitunut.

Sellaiset jotka työnantaja kuvittelee oman harkintansa ja kokemuksensa mukaan tällaisiksi tuottaviksi työntekijöiksi saavat kyllä töitä, sillä eihän työnantajilla ole edes varaa jättää tällaista kultakaivosta vapaaksi, menee vielä kilpailevaan firmaan.

Olen ihan varma että työnantajan kannalta tuottavat työntekijät työllistyvät, jos he itse haluavat työllistyä, sillä he ovat juuri niitä jotka munivat kultamunia työnantajalle, heidän työllään maksetaan heidän omat palkkansa, kiinteät kustannukset, sekä yrityksen voitto. Tällaiset työntekijät ovat työnantajalle korvaamattoman arvokkaita, heidän varassaan yritys pyörii.

Jos työn hakija ei ole työnantajan arvion mukaan tällainen arvokas työntekijä, ei hän myöskään työllisty, ei sitten millään ilveellä, ei ainakaan sillä minimipalkalla. Jos sitten olisi niitä sellaisia helpompia duuneja, jos ne olisivat mahdollisia, näillekin työntekijöille, vanhoille, nuorille, tai muuten vähän vähemmän työkykyisille, voitaisiin kyllä varmasti keksiä jotain tekemistä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #19

joo sä oot marxilainen, uskot et kapitalisti kaipaa riistoa. ihan sama näkemys on mullakin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #22

Marxilainen sitten varmaan minäkin olen, mutta minulla on vielä iso työ sisäistää se, että riisto onkin hyvä asia. Jotenkin sillä on minun mielessäni niin negatiivinen lataus.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #24

ellei yritys tuota voittoa, se aikaa myöten katoaa koska tehokkaammat selviytyy lamasta paremmin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toivottavasti seuraat logiikkaasi ja olet valmis lakkauttamaan myös esimerkiksi progressiivisen verotuksen sillä se on nimenomaan negatiivinen kannuste siirtyä korkeamman tuottavuuden työhön. Samoin sosiaaliturvan, sillä siinä siirtyminen nollatuottavuudesta matalan tuottavuuden työhön menettää kannustinta.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

oikeastaan minä en tuossa ollut mitään mieltä, kerroin vaan kolmen henkilön mielipiteen. vartian, nallen ja mikan joka tekee tuottavuustutkimusta proffana.

työpaikan vaihtoon on paljon negatiivisia kannusteita joista verotus lienee pienin. tuskimpa kukaan alla 20% palkan korotusta vaihtaa firmaa.

se kumpi on suurempi ongelma, muutaman duunarin haluttomuus vaihtaa työpaikkaa vai systeemin tuho on pohdittava erikseen. itse näkisin pahimmaksi ongelmaksi kapitalismin jolloin tuo valtion maksama palkka olisi keino siitä eroamiseen. (siis sellaisen suurkapitalismin jossa omaisuus on yli viisi miljoonaa, pienet omaisuudet säästäsin sosialisoinnilta. ja tietty veneet. niiden sosialisointi on täysin turhaa.)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kiitos tästä, Auvo.

Tavallaan päästään alle orjayhteiskunnan, jos palkalla ei elä. Saihan orjakin sentään elannon työstään.

Joutunen korjaamaan käsitystä kansalaispalkasta. Tosin olen ollut epäileväinen sen toiminnasta aiemminkin. Siksi ehdotukseni oli, että sitä kokeiltaisiin ensin Ahvenanmaalla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Moni opiskelija elää 450€ kuussa sisältäen asumisen. Säädetään se palkkaamisen minimirajaksi niin tiedetään että palkalla elää aina varmasti.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Jos riisin ja kalanugettien syömisen päivästä toiseen ja joskus on varaa mässäillä makaronilla ja jauhelihalla asuessaan kunnan 20 neliön yksiössä voi elämäksi kutsua? Sekoitat elämisen ja hengissä selviytymisen keskenään ja monellako opiskelijalla on perhe elätettävänään? Siitä palkasta pitää riittää muuhunkin kuin yhden hengen hengissä pitämiseen. Saat itse tietty vapaasti työskennellä tuolla palkalla, tuskin ketään estää.

Voit tietty tarkistaa montako asuntoa on tarjolla alle 450€/kk kuntien vuokra-asunto sivustolta (kas.fi).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #8

Ei täällä kukaan muukaan ole onnistunut kertomaan että mitä se "elämiseen riittävä palkka" oikein on. Johonkin se raja pitänee vetää. Ja koska kukaan tuskin on niin vitun idiootti että haluaa kieltää Osa-aikaiset työt, ei sitä rajaa voi kovin ylöskään vetää.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #10

no tietty ei osa aikaisia voi kieltää, miksi turhaan työpaikalla luuraa ellei ole tekemistä. firma voi maksaa kotia ne tunnit jolloin ei ole hommaa.

mä lähtisin siitä et suomen hintatasolla käypä kansalaispalkka on 3000 e kk.

eu o melko paljon löysempi, se näkee et kotona pitäs maata 1250 e kk tassuun.

toisaalta miks ei vois kokeilla teillä työhaluisilla sitä 450 e kk liksaa. sä saat sen kun ryhdyt yrittäjäksi ja laskutat tuon 450 e kk. elikkä jokaisenhan pitää elää niin kuin opettaa. mä yritän kitua tolla kolmella tonnilla, kokeile sä sitä vajaata viissatasta.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Jeps, järjestelmä on mätä ja sitä pidetään yllä viimeiseen saakka, Roomakin lopulta kaatui niin kuin monet muutkin maailman historian ahneudelle perustuneet imperiumit. Ei vain osata ottaa opiksemme.
Nykyinen imperiumi on globaali rajoista huolimatta raha kun ei rajoista välitä ja kuka tietää mitä tapahtuu kun sen loppu on käsillä ja mitä vielä ehtii tapahtua tässä välissä.

Esimerkkinä työministeri Lindström tiukaan täällä Uudessa Suomessa väitti että Terrafamen tukimiljoonat on kaivoksen alasajoa varten ennen kuin Sipilä ilmoitti ihmeestä joka vain sattui tapahtumaan satojen miljoonien eurojen jälkeen.

Vielä sairaampaa on yritystukien osoittaminen voittoa tekeville yrityksille jotka ei halua investoida omista rahoista vaan veronmaksajien ja silti saattavat "tehostaa" toimintaansa irtisanomisilla.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Yritystuet ovat kuitenkin säilyttämisen arvoisia järjestelmässämme etenkin silloin, kun niiden myötä saavutetaan konkreettista hyötyä esim. uusia työpaikkoja. Oli kyseessä voittoa tuottava tai jopa tappiollinen yritystoiminta.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Kyllä, silloin kun yritys on juuri ja juuri voitollinen ja ei ole varteenotettavaa pääomaa ja on esim. saanut hyvän diilin tehtyä jonka toteutumiseen tarvitaan enemmän rahaa kuin on ja työllistää varmasti vuosiksi x määrän ihmisiä.

Tarkoitankin yrityksiä joilla on tarvittava pääoma mutta silti hakee ja saa tukea jostain syystä, tälläiset yritykset työntävät häikäilemättä omat riskit veronmaksajien niskoille tällä toiminnalla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"On yritys jonka toiminta ei kannata. Valtio maksaa työntekijöiden palkan ja yritys voi jatkaa toimintaansa."

Tässä on kyse kahdesta eri asiasta.

Ensimmäinen asia on se kannattaako yritystoiminta.

Toinen asia on sitten se kannattaako valtion elättää kotiin sellaista henkilöä joka voisi ihan hyvin ansaita itse osan toimeentulostaan jos jonkun kannattaisi palkata hänet töihin.

Näiden kahden eri asian ratkaisemiseksi tarvitaan jonkinlaita yhtälönratkaisukykyä. Yritän nyt ratkaista yhtälön ja toivon että blokisti tarkastaa sen ja sitten joko hyväksyy minun ratkaisuni tai hylkää sen.

Koska tämä työntekijä on sellainen ettei hän työnantajan mielestä ole kannattava rekrytointi sillä minimipalkalla minkä yhteiskunta on kulloinkin katsonut kohtuulliseksi toimeentulon alarajaksi hän ei tule koskaan työllistymään vaan jää ns. yhteiskunnan elätiksi ja yhteiskunta antaa hänelle erilaisina avustuksina sen säädyllisen elintason, eli noin minimipalkan tuloja vastaavan rahamäärän.

Tämä on kuitenkin tuhlausta siinä mielessä että työnantaja voisi katsoa että tämä henkilö pystyttäisiin työllistämään puolella minimipalkasta, tai ehkä jopa 90%:lla minimipalkan määrästä.

Mutta kun laissa on määrätty että palkkaa ei saa maksaa vähemmän kuin minimipalkka, ja toisaalta, vaikka palkkaa saisikin maksaa vähemmän kuin minimipalkka, työntekijän ei kannata mennä sellaiseen työhön, koska hänen elintasonsa heikkenisi työnteon myötä, kun hän menettäisi ne minimipalkkaa vastaavat sosialituet.

Tähän olisi loistava ratkaisu se että työnantaja maksaisi mitä pystyisi ja valtio sitten huolehtisi siitä osasta toimeentuloa mihin työn tekemisestä tulevat tulot eivät riittäisi.
--------

On aivan aiheellista olettaa että työnantaja pyrkisi käyttämään näin saamaansa halpatyövoimaa väärin, sellaisiin työtehtäviin joista voisi maksaa parempaakin palkkaa.

Asia voitaisiin hoitaa niin että työmarkkinat jaettaisiin sillä tavalla ettei niillä jotka tekevät töitä alle minimipalkan voitaisi teettää sellaisia vaikeita, vastuullisia tai raskaita töitä joita annetaan paremmin ansaitseville. Minimipalkkaa alemmin palkatut työt tulisivat olla helppoja, yksinkertaisia, kevyitä, tai ajaltaan lyhytkestoisia. Jos tällaisilla työntekijöillä halutaan teettää vaativampia hommia niin niistä tulisi sitten maksaa enemmän, sillä tavalla kuin mitä niistä töistä yleensäkin maksetaan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

syy minkä vuoksi minä vastustan alvia on just tuo. jos henkilö pystyy tuottamaan oman palkkansa mutta ei enää voiton (20%) ja palkan (80%) alvia, hän väistämättä syrjätyy. palkka kuluineen 80, työkyky 100, laskutustunti 124.

Toi alv poistaminen siis siirtäisi sitä työkykyisten rajaa aika paljon alemmaksi.

sinällään kansantalouden kannalta olisi erittäin tärkeää saada kaikki duuniin. meillä on kuitenkin Nairu joka vaatii 20% työttömyyden. eli ellemme hyväksy inflaatiota, joka tapauksessa 20% porukasta on työttömänä. työttömien määrä ei muutu, muuttuu vaan palkkataso ja kannattavat yritykset joutuvat subventoimaan kannattamattomia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/NAIRU

"Nykyään viranomaiset laskevat erilaisia arvioita NAIRU konseptille ja työttömyyden uhatessa laskea liian alhaiseksi he rupeavat hillitsemään talouskasvua työttömyyden kasvattamiseksi. Tällaisella talouspolitiikalla ei enää saavuteta niin alhaisia työttömyysasteita kuin oli mahdollista vielä saavuttaa ennen NAIRU konseptin tuloa suosioon"

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Sellaiset ihmiset jotka eivät koskaan pysty työllistymään minimipalkalla eivät ole mitään reservityövoimaa systeemissä missä alle minimipalkan ei pysty työllistymään. Työttömyystilastoissa on siis jatkuvasti sellaista väkeä mikä ei sinne kuulu. Jos heillä olisi mahdollisuus työllistyä, jos olisi sellaisia työpaikkoja joihin heidän olisi mahdollista hakeutua, saataisiin paljon realistisempi kuva siitä mikä on oikea työvoimareservi.

Tottakai on niin että työvoimareserviä pitää olla jotta yritykset voisivat palkata väkeä silloin kun on tarve lisätyövoimaan. Minä olen kuitenkin kuullut että joku sellainen 4% työvoimasta olisi sellainen sopiva määrä ja ne neljä prosenttia muodostuisivat niistä jotka ovat juuri menettäneet työnsä, mutta on odotettavissa että he lyhyen ajan kuluttua työllistyvät uudelleen.

Jos tuollaiset helpot ja halvat työmarkkinat saataisiin luotua, se tarjoaisi enemmän mahdollisuuksia myös nuorille työntekijöille päästä työmarkkinoille, sekä vanhoille ja vähän jo väsyneille pysyä työmarkkinoilla. Jopa eläkeläiset voisivat löytää uudestaan työmarkkinoille jos tarjolla olisi muitakin hommia kuin niitä stressihommia, siis vähän leppoisampaa työntekoa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #18

nin se juhanna vartiasen 4% on just tuon Nairun määräämä määrä. Mä sen juhanna blokin kyl omassani jaoin, kantsii lukasta mitä sanoo modernein uusliberaali taloustiede.

siinähän ei väitetty että muut ois kelvottomia vaan että palkat käy nousee jos ton enemmän kerralla työllistyy. koska valuutta ei jousta eikä inflaatiota sallita, ainut keino on estää tuo työllistyminen.

"Vartiainen palasi aiheeseen vielä omassa blogissaan.

Vartiaisen arvio todellisesta työvoimareservistä ei hänen mukaansa ole kovin omaperäinen, vaan perustuu aika tavanomaisiin käsityksiin ja tilastotietoihin.

https://juhanavartiainen.fi/2017/tyovoimavirrat-ja...

Helsingin Sanomissa ilmestyi 18.11.2017 Lauantaivieras-haastatteluni, jossa kommentoin talous- ja työllisyystilannetta. Totesin siinä mm. sen, että nykyinen poikkeuksellisen nopea talouskasvu on osittain suhdanne-elpymistä, joka ei voi nykyvauhdilla jatkua, kun voimavarojen käyttöaste saavuttaa normaalitasonsa. Tätä ongelmaa voi tarkastella sekä tuotantokuilun että työvoimareservin kautta. Lausuin käsitykseni, jonka mukaan todellinen työvoimareservimme eli työllisten määrän kasvutila on kenties noin 40 000 henkilöä.

Tämä arvio on herättänyt pahennusta ja keskustelua, mutta arvioni ei todellakaan ole kovin omaperäinen, vaan perustuu aika tavanomaisiin käsityksiin ja tilastotietoihin. Kausitasoitettu työttömyysaste oli haastatteluhetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan 8,7 prosenttia ja OECD:n arvio Suomen rakenteellisesta työttömyysasteesta 7,4 %. Näiden erotus on 1,3 %-yksikköä. Yksi prosentti työvoimasta on noin 27 000 henkeä, jolloin 1,3 prosenttia on suunnilleen 35 000 henkeä. Lisäksi työvoima ja siksi työllisyyskin todennäköisesti kasvavat hieman enemmän kuin mitä työttömien määrä laskee, koska ihmisiä siirtyy työvoiman ulkopuolelta työtä etsimään nousukaudella. Niinpä tuo 40 000 on oikea suuruusluokka sille työllisyyskasvulle, jonka voimme talouden elpyessä nykyisillä talouden säännöillä ja instituutioilla saada aikaan.

Jotkut arvioivat rakenteellisen työttömyyden alhaisemmaksi kuin OECD, toiset (kuten Euroopan komissio) korkeammaksi. Halusin siis korostaa, että työvoimatasetta katsoen kasvun rajat eivät ole kovin kaukana. Tästähän on jo merkkejä, koska kaikkialta kantautuu tietoja rekrytointivaikeuksista, vaikka työttömyys on edelleen korkealla. Siksi tarvitaankin tarjontareformeja.

Mitä tapahtuu kun työttömyysaste alittaa rakenteellisen tasonsa? Silloin palkkavaateet yltyvät niin suuriksi — sekä tes-neuvotteluissa että markkinaehtoisissa yksilöllisissä sopimuksissa — että työvoimakustannusten nousu alkaa ylittää työn tuottavuuden noususta ja yritysten hintojen nostovarasta syntyvän nousuvaran

tosin tosta vartiaisen näkemyksestä on eriäväkin mielipide.
http://blogit.image.fi/rahajatalous/nairu-ei-ole-t...
Jälkikeynesiläinen ja uusklassinen talousteoria ovat viimeisen 30 vuoden aikana muutamissa kysymyksissä lähentyneet toisiaan merkittävästi, mutta monissa kysymyksissä teoriaperinteiden erot ovat edelleen valtavia. Lähentymistä on tapahtunut etenkin rahateoriaa ja rahapolitiikkaa koskevissa kysymyksissä, mutta myös inflaatioteoriassa.

Jälkikeynesiläiset ovat aina korostaneet, että inflaatio on keskeisesti liitoksissa työn ja pääoman välisiin tulonjakokonflikteihin. Jos työntekijät pyrkivät kasvattamaan osuuttaan funktionaalisesta tulonjaosta korottamalla palkkoja, vastaavat yritykset tähän monesti korottamalla hintoja. Sama toimii tietenkin myös päinvastoin.

Jälkikeynesiläiset ovat aina korostaneet, että työttömyysasteen alentuminen riittävän alhaiselle tasolle parantaa työntekijöiden neuvotteluasemaa ja näin lisää myös työntekijöiden palkkavaateita. Jos työntekijöiden palkkavaatimukset kasvavat liian suuriksi suhteessa heidän tuottavuuteensa, seuraa tästä väistämättä inflaation kiihtymistä. Tämä osa jälkikeynesiläistä konflikti-inflaatioteoriaa on näin ollen täysin yhteensopiva uusklassisen NAIRU-teorian kanssa: onhan NAIRU nimenomaan se työttömyysaste, jonka alittamisen jälkeen inflaatio alkaa kiihtyä.

onks palkankorotusvaraa?
https://m.iltalehti.fi/talous/201712132200599930_t...

Yritysten tuotto valuu omistajille, palkkojen osuus pienenee entisestään - ”Todella merkittävä siirtymä”
Eilen klo 19:43
Samaan aikaan, kun työehtosopimusneuvotteluissa väännetään palkankorotuksen kymmenyksistä, pääomia hallinnoivat kasvattavat voittoja, tapahtuupa tes-pöydissä mitä tahansa. Tämä selviää Tilastokeskuksen tarkastelusta.

Käyttäjän JuhaMerentie kuva
Juha Merentie

On tietenkin ihan selvää, että kaikkien työpanos ein luo sellaista arvoa, josta voidaan maksaa edes minimipalkka. Yhteiskunnan ja yksilön kannalta on kuitenkin parempi, että tällainenkin ihminen on töissä ja kuten Arto hyvin kirjoitti, tienaa edes osan elannostaan. Ja tilanne voi muuttua, taito, tai kunto voi nousta työssä ollessa. Sensijaan mihinkään säätelyyn väärinkäytösten estämiseksi en voi uskoa. Parempi olisi, jos tuki tulisi henkilölle yrityksen sijaan ja tämä voisi sitten markkinatalouden hengessä kaupitella työpanostaan eniten tarjoavalle.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Sensijaan mihinkään säätelyyn väärinkäytösten estämiseksi en voi uskoa. Parempi olisi, jos tuki tulisi henkilölle yrityksen sijaan ja tämä voisi sitten markkinatalouden hengessä kaupitella työpanostaan eniten tarjoavalle."

Ymmärrän kannanottosi ja olen vähän samaa mieltä.

Mutta oletan että et ole tajunnut vielä sitä että meillä Suomessa ei tällä hetkellä ole sellaisia töitä joita voitaisiin teettää näillä matalammilla palkoilla töihin tuleville.

Työt on meillä Suomessa nyt kertakaikkiaan jaettu sillä tavalla että on olemassa vain sellaisia töitä joihin liittyy sellainen vastuu ja taitotaso joka edellyttää minimipalkkaa. Jos tällaisia minimipalkkaan oikeuttavia töitä teetetään sitten sellaisilla joille minimipalkkaa ei makseta, niin se on työntekijän hyväksikäyttöä ja työnantaja teettää omia töitään tavallaan yhteiskunnan laskuun.

Jotta alipalkattuja töitä voitaisiin yleensä teettää, pitää ensin muodostaa ne työpaikat ja se vaatii ainakin aluksi sitä että yhteiskunta varmistaa ettei työntekijällä teetetä enempää kuin mitä hänelle maksetaan ja että tarjottu työ on työntekijän kyvyille sopiva.

Se että yhteiskunnassamme ei ole näitä helppoja töitä, joita voitaisiin teettää vähällä ammattitaidolla, vähällä työkokemuksella ja jopa pienellä työinnolla, on todellinen puute meidän yhteiskunnassamme.

Käyttäjän JuhaMerentie kuva
Juha Merentie

"Meillä ei Suomessa ole tällä hetkellä sellaisia töitä.." Ehkä on, mutta eivät tule esille, kun järjestelmä ei vielä oikein toimi. Luulen, että kun maahanmuuttajia halutaan työllistää, niin tällaiseen on pian pakko mennä. Olen käyttänyt esimerkkinä astiankerääjää ravintolassa. Voi olla, että ravintoloitsijan kannattaisi siihen työntekijä palkata ja siitä työstä jotain maksaa, mutta ei missään tapauksessa täyttä palkkaa. Tässäkään ei ole kyse yrityksen kannattavuudesta, kuten hyvin erittelit, vaan vain siitä voiko annetuilla ehdoilla ko työpaikka syntyä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

nin mun nuoruudessa kapakoihin oli jonot ja tarjoilija tienas saman kun timpuri eli enemmän kun lääkäri. olivat provisiopalkalla. olikohan 14% myynnistä. riitti kun seittemälle timpurille viinat kiikutti ja lasit korjas.

eli kyl se kannattaa maksaa jos ny yleensä duunareilla on sen verran liksaa et elävät. ellei ole ostovoimaa, ei kannata mikään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset