*

Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Suomen talouskasvu 1860-2016

  • Talouskasvu henkeä kohden 1860 - 2016
    Talouskasvu henkeä kohden 1860 - 2016
  • Vuotuinen kasvuprosentti
    Vuotuinen kasvuprosentti
  • 10 vuoden liukuva keskiarvo
    10 vuoden liukuva keskiarvo
  • Kasvu ja trendit. 1860 -1925 1.35%. 1925 - 2016 3.17%
    Kasvu ja trendit. 1860 -1925 1.35%. 1925 - 2016 3.17%
  • 1860 - 1925. Punaisella trendi 1.35%
    1860 - 1925. Punaisella trendi 1.35%
  • 1925 - 1990. Keltaisella trendi 3.17%.
    1925 - 1990. Keltaisella trendi 3.17%.

Katselin taas vaihteen vuoksi tilastoa kasvusta ja tein hiukka yllättävän havainnon. Kasvu voidaan jakaa kolmeen osaan. 1860 – 1925, 1925 – 1990 ja sitten tietysti tähän ecu & euro aikaan. Tuo 1925 sattuu siksi koska siinä vaiheessa saadaan kiini tuotantokuilu ja aletaan kasvaa uudella tahdilla.

 

1860 – 1925

Kasvunopeus oli noin 1,35%. Kasvussa näkyy 1 MS aiheuttama romahdus.

1925 – 1990

Kasvunopeus oli noin 3,17%. Edes kolmikymmen luvun lama ei hirmuisia tuhoja tehnyt koska markka irroitettiin kultakannasta.

ECU & Euro

ECU & Euro ei vielä ole merkittävästi rikkautta luonut. On jääty jopa Euroa edeltävästä 3% kasvusta, niin yllättävältä kun se saattaa tuntua.

 

Aikoinaan osattiin romahdukset kiriä kiinni nopealla nousulla, Euro aikaan sitä ei enää osata.
 

Pahimmat romahdukset

 

 

 

1891 -2,23

1892 -3,58

1899 -3,28

 

1914 -5,46

1915 -5,90

1917 -16,58

1918  -12,75

 

1930 -2,04

1931 -3,15

1932 -1,20

1939 -4,96

1940 -5,14

1945 -6,71

1991 -6,42
1992 -3,86

1993 -1,21

2009 -8,70

 

Ja kirkkaimmat nousut

1919 20,66

1920 10,82

1922 9,24

1923 6,39

1933 6,12

1934 10,50

1935 3,46

1936 6,10


1943 10,75



1959 5,04

1960 8,36

1961 6,91

1965 5,02

1969 10,04

1970 7,85

1972 7,00

1973 6,13

1979 6,91

1980 5,34

1997 5,94

1998 5,15

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Yhteisvaluutta euro ei vastaa taloutemme kilpailukykyä. Pitäisi tehdä noin 30 %:n sisäinen devalvaatio ja se on utopiaa. Kiky oli pelkkää silmänlumetta. Saksan menestys on huimaa, koska sillä on se n. 30 %:n pysyvä "devalvaatioetu".

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kiitos tästä!

Vertailuksi olisi ehkä vielä voinut olla EU:n käyrä. Sillä ajatuksella, että meidän EU-yhteensopimattomuutemme olisi näkynyt.

Vaan ehkä olemme päässeet tällä vuosituhannella vihreään ihannetilanteeseen, nollakasvuun?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.K...
Euroopan talousveturin käyrä 30% pysyvällä devalvaatioedulla verrattuna Suomen käyrään.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Suomen ja Saksan bruttokansantuotteen muutos-% näyttää menevän samoja latuja. Tämä vertailu ei osoita sitä, mikä on pysyvä etu, jonka Saksa heikon euron kustannuksella sen talouden kilpialukykyyn verrattuna.

Tässä on linkki, miltä näyttää Ruotsi versus Suomi:
https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.K...

Ruotsi toipui nopeammin 2008 lamasta ja on pysynyt korkeammalla kasvu-uralla.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

EU ja euro eivät ole olleet minkäänlainen taloudellinen menestys, vaikka niin kansalaisille on kerrottu. EU ja euro ovatkin olleet katastrofimaisen huonoja ja kaikki mitä kansalaisille on kerrottu molemmista, on ollut vähän kuin iltasatuja lapsille.

Mutta kun asia on näin, sitä kansalaisena jää miettimään, miksi ne, keiden tulisi olla suomen valtion ja sen kansalaisten etujen valvojina, valehtelevat ja syöttävät kansalle täysin valheellista totuutta?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kuinka suuri osuus oli vientiä ennen EU?

Eiköhän se ollut lähinnä vain idänkauppaa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vuoteen 2008 asti Suomen talous kasvoi hyvinkin mukavasti euroaikana.

Suomen toipuminen kansainvälisestä finanssikriisistä hidastui muihin verrokkimaihin nähden lähinnä siksi, että yhden yksittäisen yhtiön - Nokian - "tuhoutuminen" vei mukanaan suuren palan taloudesta, joka oli alkanut kehittyä IT-klusterin ympärille.

Liittämistäsi kuvista ja käppyröistä en pysty hahmottamaan esittämiäsi trendijaksoja kovinkaan selvästi. Ennemminkin tuntuu siltä, että olet jo etukäteen tuumaillut niitä ja sitten katsonut kuvia tietynlaisten silmälasien läpi.

EU-jäsenyys on yksiselitteisesti kasvua voimistava tekijä ja ilman sitä olisimme paljon huonommassa tilanteessa kuin nyt. Vertailuahan ei voi tehdä, koska emme voi elää eri tavalla kahta kertaa samaa ajanjaksoa, mutta on hyvin kuviteltavissa, että ilman EU-jäsenyyttä Suomen asema nykyeuroopassa olisi suurin piirtein samanlainen kuin Valko-Venäjällä - niin taloudellisesti kuin poliittisestikin.

Eurojäsenyyden kohdalla ymmärrän, että monilla on erilaisia näkemyksiä asiasta, mutta itse kallistun eurovaluutan kannalle, kun vaakakuppiin asetetaan positiiviset ja negatiiviset asiat. Taloudellisella puolella positiivisia ovat matala korkotaso, matala tai olematon inflaatio, valuutan vakaus, kaupankäynnin helppous euroalueella, matkavaluutan helppous euroalueella j.n.e. Poliittisella alueella positiivista on Suomen leimautuminen olennaiseksi osaksi Euroopan ydintä.

Negatiivista euroalueella on Suomen talouden omaleimaisuuden ja muista alueista poikkeavan suhdannevaihtelun huomioon ottamattomuus valuutan arvon jouston myötä, mikä luo suuren poliittisen haasteen saada aikaiseksi tarpeellisia rakennemuutoksia Suomen työmarkkinalainsäädäntöön ja -käytäntöön.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

nin minulle oli yllätys tuo että kasvuvauhti kiihtyi jo ennen toisen maailmansodan loppua. oletin että siirryttiin nopeampaan kasvuun vasta 1945. lukuja katsomalla kuitenkin joutuu aikaistamaan sitä 1913 - 1930 välille.

tuossahan on tuloindeksi kansalaista kohden eli se kertoo tuottavuuden kasvusta. toisaalta työttömyys ja lamat pudottavat ideaali kasvun uralta joten tarkkaa aikaa ei voi määritellä.

euro aikanakin kasvua oli. ensin sitä toi markan kellutus ja sen jälkeen liian matalalla valuuttakurssilla liittyminen. 2008 lama söi sen devalvaation ja sen jälkeen alkoi teollisuuden katoaminen.

käytin tuolta löytyviä pitkän aikavälin arvoja.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

niistä voi tehdä omia johtopäätöksiä.

Käyttäjän RistoSuvanto kuva
Risto Suvanto

euroaluetta ajetaan kohti yhtenäisvaltiota. ja Siihen eivät Ruotsi,Norja,Tanska,islanti ja Englanti kuulu. Irtaudumme pohjoismaista omaksi kummalliseksi pohjoiseksi saarekkeeksi,keskieuroopan takamaaksi. Ei hyvä. Ja tätä mm. työmarkkinajärjestöt yksituumaisesti ajavat. Kummallista.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
tarpeellisia rakennemuutoksia Suomen työmarkkinalainsäädäntöön ja -käytäntöön.

Niitähän on tehty jo-94 lähtien.
Kikyllä lisää palkansaajien etujen karsimisissa.
Nyt viimeistellään taukojen kestoista ja työaikojen pidennyksinä.
Luultavasti pyhäkorvaukset ja vuorolisätkin poistetaan .Siitähän on ollut jatkuvaa narinaa yrityksiltä.

Tapani Kaakkuriniemi

Kiinnostavaa: vuoden 2009 talousromahdus on ollut niin iso, että sen yli pääsevät vain ensimmäisen maailmansodan vuosien romahdukset. Onneksi meillä oli EMU joka suojasi talouttamme ulkoa tulevia šokkeja vastaan!

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Juurikin päinvastoin. Euron takia lamasta ei ole päästy irti. Jos meillä olisi ollut oma valuuttaa, olisimme toipuneet kuten Ruotsi.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Ja kaiken lisäksi, mitä ekonomistit eivät koskaan mainitse, yliopistosektori romahti ja tutkimus repsahti kun sitä alettiin leikkaamaan. Valtio varmaan säästi siinä, mutta aivan väärästä päästä, koska korkealaatuinen osaaminen on ainoa varmistus millä Suomi voi menestyä.

Yliopistouudistuksen takia niiden autonomia loppui ja niitä alettiin ohjaamaan hallituksista, joihin oli hankittu hyvävelijärjestelmän kelpuuttamia henkilöitä. Tässä tohinassa IT-ala on menetetty ja se näkyy infrastruktuurin laadussa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Viimeaikaiset koulutukseen satsattujen resurssien tehostamiseen pyrkivät toimenpiteet eivät edes teoriassa ole voineet mitenkään vaikuttaa välittömästi Suomen talouteen osaamisen heikkenemisen kautta, puhumattakaan siitä, että niillä olisi ollut vaikutusta infrstruktuuriin.

Jos leikkaukset korkeakouluopetuksessa tulevat vaikuttamaan negatiivisesti, niin se on pitemmässä puussa ja vaikuttaa sitten Suomen menestymiseen vuosikymmenien perspektiivillä. Toisaalta kaikilla suomalaisilla poliitikoilla on perustaltaan yhtäläinen käsitys siitä, että koulutukseen on Suomen kaltaisessa maassa pakko satsata, enemmänkin kuin muualla, koska olemme osaamistaidoistamme enemmän riippuvaisia. Joskus on kriisitilanteessa vain tulipaloa sammuteltava, mutta sillä ei ole merkitystä sen kannalta miten asioita kehitetään pitemmällä tähtäimellä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset