Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Talouskasvu

  • suomen bkt / hlö 1975 - 2016
    suomen bkt / hlö 1975 - 2016
  • suomen bkt / hlö 1975 - 2016 ja 3% kasvu punaisella.
    suomen bkt / hlö 1975 - 2016 ja 3% kasvu punaisella.

Talouskasvua mitataan yleensä bruttokansantuotteen kehityksellä. Mittari ei ole ehdottoman hyvä mutta se on helppo. Mittarina voi käyttää kasvua henkilöä kohden taikka kasvua jolloin väestömäärän muutokset vaikuttavat tulokseen. Tuottavuuden kehityksestä parhaan kuvan antaisi tulot tehtyä työtuntia kohden.

Talouskasvun tekijöitä on siis työvoiman määrä, työn tuottavuus sekä pääoman määrä. Suurempi sijoitettu pääoma koneisiin korvaa ihmistyötä ja siten tunnissa voidaan tuottaa enemmän. Kaivinkone on tehokkaampi kun lapiomies.

Kaava: tuotanto = Pääoman määrä x Teknologian taso x Työvoiman määrä.

Pelkkä rahan lisääminen tuotantoon kasvattaa tehoa varsin rajallisesti. 100 000 euron kuriirihevonen on tehottomampi viestiväline kuin kännykkä tai tietokone.

Maailmalla talouden ja tuottavuuden kasvu oli pitkään hidasta. Rooman vallan ajoista 1700 luvulle teknologia ei kehittynyt kovinkaan nopeasti ja ainoa keino rikastua oli lisätä panoksia. Roomassa rikastumisen takasi suuri määrä orjia, keskiajan Euroopassa maaorjien määrän kasvattaminen. Koska keskityttiin haalimaan orjia, teknologiaa ei kehittänyt kukaan. Orjia se ei kiinnostanut, omistajat eivät edes asiaa miettineet. Hallitsijatkin suhtautuivat vastustavasti suuriin muutoksiin koska ymmärsivät niistä seuraavan myös poliittisia muutoksia. Antiikin keksinnöt höyrykoneesta leikkuupuimuriin jäivät hyödyntämättä. Osin teknologia jopa taantui. Kiina kehittyi hiukan pidempään mutta sielläkin yhteiskunta jähmettyi, muutoksia ei kaivattu.

Euroopassa muutos alkoi englannista. Koska köyhä valtio ei voinut kustantaa laivastoa sotimaan Amerikan rosvouksella rikastuneita espanjalaisia vastaan, jaettiin kaapparikirjoja. Laivasto elätti itsensä ryöstämällä espanjalaisia ja antoi vielä kruunulle tuloja. Vaikka merirosvot yleensä aateloitiin, samalla syntyi myös kauppiasluokka sekä teollista tuotantoa.

Alkoi Marxin ylistämä kapitalistinen kasvu. Kapitalistisen talouden kasvu oli noin 2% vuoteen. Se kaatui 1930 luvun lamaan josta jatkoi Keynesiläinen kapitalismi. Siinä päästiin noin 3% kasvuun. Keynes siirretiin syrjään 1970 luvulta alkaen ja kasvun on hiipunut.

Kokeiltiin myös Neuvostoliiton valtiokapitalismia joka toimi paremmin kuin Euroopassa kokeiltu kansallissosialismi mutta sekin heitettiin syrjään ja palattiin angloamerikkalaiseen rosvokapitalismiin. Samalla menetettiin noin 40% kansantuotteesta mutta pääomat keskittyivät oligarkeiksi kutusutuille rosvoille joten siirtymää voidaan pitää onnistuneena, saivathan vallan pitäjät valtion omaisuuden itselleen.

Mistä kasvunopeus johtuu?

Laman aikana myynti takkuaa ja pankit eivät anna lainaa, investoinnit vähenevät ja siten tuottavuuskehitys heikkenee. Koska kasvua mitataan rahamääräisellä tulolla, ei esim tonneina, lama heikentää kasvua myös alentamalla myyntihintoja. Kallein tuote jää myymättä ja kallein yritys luultavasti ajautuu konkurssiin.

Nousukaudella tilanne on toinen. Myynti vetää, pankit tyrkyttävät rahaa ja työvoiman hinta pyrkii kohoamaan jolloin ihmistyön korvaaminen uusilla koneilla on mielekästä. Koska investointi on samalla tuloa jollekin toiselle yritykselle, esim robotin valmistajalle, nousukausi vahvistaa itseään.

Talousjärjestelmä joka kykenee välttämään lamat ja taantumat luo siis edellytykset tuotannon jatkuvalla tehostamiselle kun taas suhdanne vaihteluista kärsivä talous menettää tuloja sekä vajaa kapasiteetin että tuottavuuden kasvun hidastumisen myötä.

Kasvuun vaikuttaa myös talouden joustavuus. Mikäli joku eturyhmä onnistuu pääsemään valtaan, se yleensä suojaa asemaansa estämällä kilpailevien teknologioiden tulon jolloin kehitys pysähtyy.

Ohessa kuva Suomen bkt / hlö kehityksestä 1975 – 2016 sekä 3% kasvu. Kuten tilastokeskuksen luvuista käy ilmi, Suomen talous kehittyi 1975 – 1990 3% tahtia, sen jälkeen on jääty 60% alle optimin. Ecu kytkös ja euroon liittyminen maksaa meille siis noin 60%. sen verran enemmän sinä tienaisit ellei olisi tyritty. Todellisuudessa tienaisit tietysti vielä paremmin koska täystyöllisyys mahdollistaisi alemmat verot ja parantaisi työvoiman neuvotteluvoimaa niin että kapitalistin osuus kansantulosta olisi pienempi, työläisen suurempi.

Ohessa Etlan julkaisu :

KANSANTALOUDESSA

Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA

 

Helsinki 1992

 

 

 

Tämä tarkoittaa, että todellinen kansan tuote ei läheskään saavuta potentiaalista kansantuotetta.

Itse asiassa tuotanto ei edes lähene sitä.

Tämä potentiaalinen kansantuote on laskettu oletuksella, että vuonna 1980 potentiaalinen ja todellinen kansantuote olivat yhtä suuret ja että tämän jälkeen potentiaalinen kansantuote on kasvanut reaalisesti vuosittain kolme prosenttia.

Periaate vastaa valtionvarainministeriön kansantalousosaston noudattamaa menettelyä BKT:n korkeatyöllisyystason määrittelemiseksi.

 

 

Sivu 12, https://www.etla.fi/wp-content/uploads/B79.pdf


 

Tilastokeskuksen bkt sivu:

http://www.findikaattori.fi/fi/2

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

BKT kasvoi Jenkkilässä ja Briteissä Thatchereista ja Reaganeista huolimatta samaa tahtia kuin ennen heitäkin (lukuunottamatta viimeisintä maailmanlaajuista lamaa). Se talouskasvu ei ole vaan tainnut koskettaa tavan talliaisia.
https://www.theguardian.com/us-news/2017/sep/28/ad...

Standard&Poorin sivuilta luvut nappasin. Eivät keskenään vertailukelpoisia, mutta vähän suuntaa antava.
US Real Gross Domestic Product per capita — chained 2009 dollars (inflation-adjusted)
UK Real GDP per capita in US constant 2000 dollars - (inflation-adjusted).
https://imgur.com/a/AIPyf

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Mä joskus laskin niin että finanssi sektorin pudotin pois. Silloin noiden kasvuvauhti putos aika reilusti.

70 luvun jälkeen on kasvanut on valtion velka ja finanssisektori. Regan joka julisti antikeynesiläisyyttä oli sodanjälkisen USA suurin velkaantuja. Esti sillä talouden täysromahduksen joka olisi seurannut hänen politiikastaan.

Käyttäjän HeikkiTurunen kuva
Heikki Turunen

Pitää varmasti paikkansa. Voisi koettaa etsiä lukuja kauempaa historiasta (ja Jenkkilän luvut kanssa).

http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231064-fina...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset