Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Lama pysäyttää luovan tuhon

Eilen törmäsin outoon ilmiöön. Mika Maliranta (Etla) oli tutkinut uusien tuotantolinjojen ja tuotteiden lanseeraamista eri tilanteissa ja havainnut tuottavuuskehityksen hidastuvan taantuman aikana. Tämä arkijärjelle vastakkainen tutkimustulos sai minut paitsi tekemään täsmentäviä kysymyksiä myös miettimään asiaa. Äkkipäätä ajatellenhan taantuman aiheuttamat konkurssithan karsivat tehotonta tuotantoa.

Tuotannon tehostaminen ja luova tuho voidaan ajatella myös toisin. Kun tehokkaampi tuotantolinja syrjäyttää vanhan, vanhahan tuhoutuu ja uusi aloittaa. Uusi tuotantolinja on aina investointi.

Taantuman oloissa mikään ei mene kaupaksi, rahaa ei tule liikevaihdosta eikä sitä tyrkytä pankki. Investointi on erittäin riskialtista.

Nousukaudella menee kaupaksi kaikki minkä kerkeää valmistaa, pankki työntää rahaa enemmän kuin tarvitaan ja palkat nousevat. Investointi on erittäin järkevää. Uusi linja on tehokkaampi kuin entinen ja uusia tuotteita uskalletaan ottaa myyntiin.

Jos siis tutkimus pitää paikkansa (ja uskon sen pitävän), taantumassa kituminen on haitallista paitsi menetettyinä tuloina, myös teknologian kehityksen hidastumisena. Tuo saattaisi osaltaan selittää keynesiläisen kauden nopeamman tuottavuuskehityksen. Ohjailtu talous ei ajautunut lamaan.

Malirannan tulokset löytyvät tuolta. Lue kahdesti, niin minäkin tein.

Suomen tuoterakenteen uudistuminen.

Lainaus johtopäätöksistä. Tuloksemme on linjassa työmarkkinakirjallisuudessa tehtyjen havaintojen kanssa, joiden mukaan taantumilla on välitön negatiivinen vaikutus talouden uudistumiseen mikrotasolla. Emme myöskään löydä merkkejä siitä, että heti laman jälkeen uudistuminen olisi erityisen intensiivistä. Tulostemme valossa näyttää siltä, että raju lama pikemminkin lamauttaa uudistumisen tavalla, josta toipumiseen menee useita vuosia. Tältä osin havaintomme on linjassa Caballeron ja Hammourin (2005) työmarkkina-analyysinsä pohjalta tekemälle arviolle, että lamat ovat taloudelle haitallisia siksi, että niillä on negatiivinen kumulatiivinen vaikutus rakennemuutokseen. Lamat siis vähentävät talouden pitkän aikavälin kasvun kannalta tarpeellista ”luovaa tuhoa” ja aiheuttavat yhteiskunnallisia hyvinvointitappiota myös tätä kautta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän HeikkiTurunen kuva
Heikki Turunen

Minusta tuottavuuskehitys oli normaalia vielä silloin 90-luvun lamankin aikana. 2008 alkanut taas vei työpaikkojen lisäksi "ylituottaneen" Nokia-sektorin muun talouden pysyessä suht entisellään, mistä lasku tuottavuuteen. Sen jälkeinen kehityksen nollataso taas on saavutettu ennätysosingoilla ja Postin kaltaisella Monty Python-ideanikkaroinnilla.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

sitä nokian osuutta en tajunnut kysyä, sen kummemmin kuin minkään muunkaan yksittäisen firman mut uskoisin et ovat kyenneet poistamaan yhden firman aiheuttaman virheen.

pitää kysästä facessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset