*

Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Luoko pörssi rahaa?

Aihe josta olen kinannut talousdemokraatit ry jäsenten kesken raivokkaasti. Pörssi ja yksityiset pankit luovat rahaa.

Pörssin rahanluontimekanismi lyhyesti. Sijoitat satasen osakkeisiin, kurssi nousee ja saat myydessä 200. syntyi tyhjästä 100 €.

Vastaväite. Osake ei ole rahaa, sinun täytyy löytää osakkeelle ostaja joka ostaa sen ennen kuin saat rahat eli raha ei synny pörssissä vaan kaupassa.

Tutkitaanpa luoko pankki rahaa. Menet pankkiin, otat 100 € lainan. Teknisesti tapahtuu niin että sinun tilillesi lisättiin 100 €, pankin velkoihin lisätään 100 €. Syntyikö siinä rahaa? Rahan määrä on sama ennen lainaa ja sen ottamisen jälkeen. Ainut ero on, pankki on sinulle velkaa 100 € ja sinä olet pankille velkaa 100 €. Yllättäen pankki ei luonut euroakaan uutta rahaa, pelkästään kaksi velkasuhdetta.

Pankin rahanluontia puolustellaan, otettuasi lainan voit maksaa lainaamallasi rahalla velkoja. Näinhän ei suinkaan ole. Pankkisetelit eivät ole kelvollinen maksuväline. Euroalueella kelvollinen maksuvälinen on vain keskuspankin setelit ja kolikot. Elikkä voidaksesi maksaa ottamallasi lainalla, sinun täytyy saada käsiisi keskuspankkirahaa.

Kuinka se tapahtuu? Pankki lainaa joltakin satasen setelin, antaa rahan sinulle ja sinä maksat sillä ostoksesi.

Kuinka tuo eroaa pörssistä? Pörssissä kurssinousu luo sinulle satasen, ostaja joutuu lainaamaan jostakin pari satasen seteliä ja ostamaan niillä osakkeet sinulta, sinä maksat niillä ostoksesi lähikaupassa.

Kumpikin, sekä pankki että pörssi käyttävät siis keskuspankkirahaa silloin kun realisoit saatavasi. Kumpikin käyttää omia tilejään säilyttääkseen talletuksesi arvon. Kumassakin tapauksessa kyse on virtuaalisesta rahasta sinne asti kunnes käytät rahan (myös keskuspankkiraha on virtuaalista mutta se on lakisääteinen maksuväline joten oletan sen tässä tapauksessa olevan oikeaa rahaa.)

Tutkitaan asiaa käytännössä. Olen joskus omistanut osakkeita ja vaihtanut ne tavaraan. Mekanismi millä vaihto toteutui: Myin osakkeet, sain tilalle pankkirahaa jonka nostin pankista keskuspankkirahana. Ostin keskuspankkirahalla tavaraa.

Olen myös sijoittanut pankkiin keskuspankkirahaa. Islannin pankit maksoivat aikoinaan 5% korkoa, sijoitin niihin hiukan. Vaihdoin talletuksen tavaraan. Mekanismi jolla muutos tapahtui: Pankki lainasi jostakin 100 € keskuspankkirahaa ja maksoi minulle velkansa. Ostin euroilla krääsää.

Sekä osakkeiden että pankkitalletusten realisoituminen tapahtuu samalla tavalla. Jos olisin odottanut pari viikkoa osakkeiden myynnissä, niiden kurssi olisi pudonnut lähelle nollaa ja en olisi saanut mitään. Toisaalta jos olisin odottanut parisen viikkoa, islantilainen pankki olisi ollut konkurssissa ja en olisi saanut mitään.

Pankin ja pörssin luoma raha on samaa höttöä. Jos satut oikeaan aikaan vaatimaan saataviasi, voit realisoida ne keskuspankkirahaksi. Jos yrität realisoida väärään aikaan, et saa mitään. (Valtion talletussuoja korvaa pienet pankkitalletukset, aikoinaan oli 20 000 €, en ole katsonut paljon nykyisin.)

Minun näkemykseni on kumminkin. Nousukaudella pankit ja pörssi luovat rahaa. Laskukaudella kumpikin tuhoaa rahaa. Pörssi kurssiromahduksen kautta, pankit konkurssien ja luoton annon supistumisen kautta.

Kun siis puhutaan rahateoriasta jossa rahan määrän säätely määrittää hinnat, puhutaan teoriasta joka vaatii pankkien luotonannon ja pörssikurssien säätelyä. Yksikään rahateoriaan uskova ei pörssikurssien säätelyä puolusta. (Säätelyn pitäisi laajeta aika paljon laajemmalle, nousukausi luo rahaa myös tonttien arvonnousuna, johdannaismarkkinoilla jne.)

Tilanteen ongelma. Rahan määrä säätyy markkinoilla vastasyklisesti.

  1. Nousukaudella pankit lisäävät luotonantoa, tonttien, osakkeiden jne arvo nousee. Rahamäärä kasvaa. Tällä on talouskasvua kiihdyttävä vaikutus.

  2. Laskukaudella velkoja maksetaan, uusia ei oteta. Kurssit ja arvot laskevat. Rahamäärä romahtaa. Tämä syventää lamaa.


 

Oletan että tämän lukee henkilö jolla on vielä vähemmän tietoa rahasta kuin minulla.

Luoko pankki rahaa (Suomen pankin sivut) : Eurokampus- raha on velkaa

Karlo Kauko, Suomen pankki. Puhutaanpa jälleen rahasta!

Anna Hedman, Suomen pankki. Blogi: Käteinen – ainut laillinen maksuväline?

Karlo Kauko, Suomen pankki Blogi: Yleisö loi pankkien rahanluontikyvyn

Aiheesta on paljon kirjoja. Alkuun noita suosittelen.

Kenneth Galbraith, Raha : Mistä se tulee, minne se menee. Presidentti Kennedyn talousneuvonantaja kirjoittaa rahan historiaa hauskasti. Kirja löytynee jokaisesta kirjastosta.

 

Ville Iivarinen, Raha. Tiesitkö että raha syntyy sillä hetkellä kun pankki myöntää sinulle lainan ja katoaa kun maksat velan pois? Kuvaa suhteellisen hyvin nykyisen rahajärjestelmän mutta ei kerro kunnolla millä se pitäisi korvata.

 

Nicholas Shaxson, Aarresaaret – Miehet jotka ryöstivät maailman. Monesti kuulee puhetta veroparatiiseista ja kieroista pankkiireista. Niiden historiaa harva tuntee. Tiesitkö että Lontoon City on ammattiyhdistysliikkeen (killat) perustama verottomuuden keidas? Aikoinaan duunarit osasivat vaatia omansa.

 

PS. jos halutaan säädellä rahan määrää, tarvittaisiin omaisuusvero joka leikkaisi kasvaneet pörssikurssit ja muut sattuma voitot. Tämä olisi mahdollista tehdä mutta poliittisesti aika vaikeaa. Lisäksi se olisi suhteellisen tehokas nousukauden katkaisija mikäli valtio noudattaisi suhdanne politiikkaa eli ei tuhlaisi nousukaudella. Jos taas tuhlaisi, rahan ohjauksesta tekisi päätöksen joku KOK poliitikko ja niiden kykyihin luotan vielä vähemmän kuin sattumaan ja markkinavoimiin. Sattuma sentään joskus on oikeassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Raha on vain realiomaisuuden mittayksikkö.

Niin yksinkertaista se o.

Ihminen on vissiin liian monimutkainen olio ymmärtämään yksinkertaisia asioita.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo niinhän se marx aikonaan sano. silloin oli kultakanta mut pääoman kakkososa, sivu 62 myöntää että raha ei aina ole reaaliomaisuuden mittayksikkö.

mä kun en ole kovinkaan fiksu nois raha jutuis, kerroppa mitä reaaliomaisuutta vastaa neuvostoliito 1928 painettu ruplan seteli, sehän on raha ja aikoinaan vieläpä kultaan sidottu ja riittävillä reserveillä varustettu. (lenin pitäytyi klassisen rahan systeemissä)

noista suomen pankin jutuista äkkinäinen voisi päätellä että raha on velkaa ja sillä ei ole mitään kiinteää suhdetta mihinkään reaaliomaisuuteen. elikkä se olisi pelkkä vaihdon väline. mä oon hiukka sille kannalle kallistunut. jos sä uskot niihin rupliin, mulla saattaa muutama tuhat vuoden 1988 ruplaa löytyä, voisin vaihtaa euroihin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ymmärrän pointtisi.

Siinä se ongelma taitaa olla että raha kuvitellaan joksikin hyödykkeekksi, hyödykkeekksi joka voi menettää arvonsa.

Parasta olisi jos rahan arvo sidottaisiin johonkin konkreettisen hyödykkeeseen, niinkuin kiloon hyviä puhtaita perunoita, tai kiloon tuoreita myrkyttömiä kananmunia. Siihen se sidottaisiin ja lyötäisin lukkoon rahan arvo, mittayksikkönä siis.

En siis tarkoita sitä että pankin kassassa pitäisi olla kananmunavarasto, vaan sitä että arvoja mitattaisiin euroilla kuten pituutta metreillä ja painoa kiloilla.

Nyt, kun rahan arvo on kuvitelmia ja pelkästään luottamukseen perustuva asia, voi käydä niin että raha menettää arvonsa, kun luotto siihen katoaa.

Kyse on siitä ettei rahan arvoa mittayksikkönä ymmärretä, niinkin se pitäisi ymmärtää.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #19

"Parasta olisi jos rahan arvo sidottaisiin johonkin konkreettisen hyödykkeeseen, niinkuin kiloon hyviä puhtaita perunoita, tai kiloon tuoreita myrkyttömiä kananmunia. Siihen se sidottaisiin ja lyötäisin lukkoon rahan arvo, mittayksikkönä siis."

Miksi?

Ensinnäkin taitaa olla melko vaikea löytää hyödykettä, jonka arvo ei vaihtele tai voi menettää arvoaan. Kultaan sidottu raha toimi tuossa mielessä ihan samalla tavalla kuin raha ilman kultakantaakin, sen arvo oli lähes puhtaasti spekulatiivinen. Esimerkkisi perunoista tai kananmunista ei ole sen parempi. Toisessa osassa maailmaa ihmiset olisivat valmiit vaikka tappamaan tai vaihtamaan kaiken omaisuutensa ja työnsä saadakseen perunoita, kun taas Suomessa me heittelemme niistä yli puolet (lähes) surutta roskiin.

Toisekseen oletko varma että talous toimii paremmin tuollaisen keinotekoisen rajoituksen kanssa? Silloinhan joku Roope Ankka voi kerätä lähes kaiken varallisuuden itselleen, eikä kukaan saa mistään lisää. Tuolloin sen kierrossa olevan pienen rahasumman arvo suurenee huimasti kattamaan koko reaalitalouden. Roope voi sitten täysin suvereenina hallitsijana vaikka tylsänä iltapäivänä huvikseen romahduttaa rahan arvon, tai ostaa mitä haluaa milloin haluaa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #20

joo johonkin hyödykkeeseen sidottu raha on hiukka ongelma. Aikonaan meillä raha oli sidottu sellun hintaan. Jos sellun hinta laski, devalvoitiin markka.

Kelluva valuutta on sidottu koko ulkomaankauppaan, vienti ja tuonti tuotteiden hintaan. Se toimii hiukan paremmin, kurssi on keskimäärin oikea.

Euro on sidottu koko Euroalueen tuotteiden vienti ja tuonti hintoihin. Se on keskimäärin oikea eli ei yhdellekään maalle oikea. Saksalle liian matala, muille liian korkea.

Oon funtsinut työllisyyteen sidottua rahaa. Työttömyyskorvaukset maksettaisiin setelipainolla. Se automaattisesti laskisi rahan hintaa aina kun työttömyys kasvaisi. En tiedä toimisiko sekään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #21

"Oon funtsinut työllisyyteen sidottua rahaa. Työttömyyskorvaukset maksettaisiin setelipainolla. Se automaattisesti laskisi rahan hintaa aina kun työttömyys kasvaisi. En tiedä toimisiko sekään."

Raha ei ole mikään hyödyke jonka hinta heiluu ja huojuu kuten yksittäisten tuotteiden, siksi rahan arvo pitäisi sitoa mahdollisimman laajaan tuotekoriin.

En suosi rahan arvon muuttamista missään oloissa, mutta kun työttömyys nousee sillä pitäisi olla yhteys palkkoihin sillä tavalla että palkkoja ei nosteta jos työttömyyttä esiintyy.

Työttömyyden kasvaessahan yhteiskunnan menot kasvaa ja paine verotuksen lisääntymiseen kasvaa. Jos palkkojen nostamista perustellaan vaikkapa niin että sillä yritetään kompensoida veronkorotuksia, pahan kierre on valmis.

Toisaalta, nousukaudellahan palkat kyllä nousee ihan itsestään.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Pörssi luo rahaa yksinkertaisimmillaan niin, että minä ostan ensin osakkeen, jonka arvo on tuo 100 €. Naapurini ostaa myös. Tapahtuu jotain käsittämätöntä ja osakkeen arvo nousee ja onkin viikon päästä 1000 €. Minä en myy sitä osaketta, mutta menen pankista hakemaan lainaa sitä vastaan ja sanotaan nyt esimerkin helpottamiseksi että saisin lainaa täydet 100 % eli 1000 €. Tällä rahalla menen ja ostan naapurin osakkeen, koska hän haluaa sen myydä ja minä ostaa.

Seuraavalla viikolla paljastuu, että yritys oli kupla ja osakkeen arvo romahtaa ja on enää 1 €. Näin ollen mikä on lopputilanne? Nyt naapurilla on 900 € enemmän kuin kaksi viikkoa sitten. Minulla taas on 98 € vähemmän kuin kaksi viikkoa sitten ja 1000 € velkaa pankille. Pankilla on 1000 € saatavat minulta, korkoineen tietysti. Missään välissä rahaa ei ole oikeasti mistään lisää tullut eikä sitä rahaa ole nyt edes paperilla niin paljon, mutta siitä huolimatta pankin + naapurin eli sitä myöten maailman laskennallinen varallisuus on noussut melkein kaksi tonnia. Tämä siitä huolimatta, että käytännössä ainoastaan velan määrä kasvoi. Velan, jonka panttina ei oikeasti ollut yhtään mitään.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Lisään vielä, että osakkeella on olemassa joku arvo. Vaikka se 100 €. Mutta se arvo on olemassa vain, jos joku sen maksaa (ja myyjä myy). Muuten sillä ei ole mitään konkreettista arvoa. Teoriassa jonkin yrityksen osakkeilla voi olla niin iso arvo, ettei sitä kukaan pysty edes maksamaan. Onko sen yityksen arvo silloin oikeasti se, mikä se on teoriassa, jos sitä teoriaa ei kukaan pysty lunastamaan? Tällä teorialla tämä maailma kuitenkin pelaa ja pyörii.

Sitten on olemassa kaikkein rikkaimmat ihmiset, joilla on niin paljon rahaa, ettei sitä rahaa ole edes olemassa. Jonkun Bill Gatesin omaisuus taitaa olla tällä hetkellä 90 miljardia dollaria. Ok, ensin hänen pitäisi myydä kaikki omaisuutensa ja tallettaa ne tilille, mutta mistä löytyy se pankki, joka hänelle latoo 90 miljardia dollaria käteen? Vastaus on, ei mistään. Silti hänellä mukamas sitä omaisuutta niin paljon on, vaikka se käytännössä on pelkkiä numeroita bittiavaruudessa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tuo osakkeen arvo homma pätee muuten kaikkiin asioihin. niillä on arvoa vain jos joku on siitä valmis maksamaan. kultaharkon arvokin on vain se minkä joku siitä maksaa. ellei meklarin sormi nouse, ostan, harkko on arvoton.

keskuspankkiraha on ainut asia jota on pakko hyväksyä velkojen maksuksi eli sitä voitaneen pitää ainoana oikeana rahana.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #7

Kyllä, ehdottomasti. Mutta vaikkapa ruoalla on joku muukin arvo kuin rahallinen. Tai juomalla. Tai autolla. Tai pesukoneella. Tai puhtaalla vedellä. Tai talolla. Mikä se on kultaharkolla tai pörssiosakkeella?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #8

noidenkin arvo riippuu ostovoimasta ja tarjonnasta. esim ilma on ilmaista vaikka sen loppuminen tappaisi jokaisen. elikkä kyllä ne markkinaarvot on kaikella. ja mietis meidän veden arvoa. talvivaara on tuhonnut sen verran vesistöä että jossain kiinassa olisi sata miljoonaa kuollut janoon. eli siellä vesimäärän hinta olisi 100 milj ihmisen 10 v palkka. täällä ei edes tonnia ole maksanut.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- " Osake ei ole rahaa, sinun täytyy löytää osakkeelle ostaja joka ostaa sen ennen kuin saat rahat eli raha ei synny pörssissä vaan kaupassa."

Ei raha synny kaupassakaan, sillä ostajalla pitää jo olla se raha, jotta hän voi osakkeet ostaa.

- "Pankkisetelit eivät ole kelvollinen maksuväline."

Kyllähän pankki- tai luottokortilla voi maksaa suoraan pankkitililtään ilman tarvetta käyttää seteleitä tai kolikoita (eli "keskuspankkirahaa").

- " (Valtion talletussuoja korvaa pienet pankkitalletukset, aikoinaan oli 20 000 €, en ole katsonut paljon nykyisin.)"

Nykyään talletussuoja on 100 000 eur.

- "Pörssi kurssiromahduksen kautta"

Osakkeiden hinnat eivät tuhoa rahaa sen enempää kuin esimerkiksi se, että joulun jälkeen kaupoista saa suklaata puoleen hintaan.

- "Laskukaudella velkoja maksetaan, uusia ei oteta. Kurssit ja arvot laskevat. Rahamäärä romahtaa."

Ei välttämättä. Esimerkiksi euroalueella rahan määrä (M1, pankkitalletukset + käteinen raha) on pidemmällä tähtäimellä kasvanut tasaisesti nousu- tai laskukausista riippumatta.

https://rogerwessman14.files.wordpress.com/2014/02...

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

nin tossa kuvassa on käteinen + käteistalletukset. eli oikea raha.

jos taas katot muita rahamuotoja, muutokset on aika isoja. joku 2008 poksahdus haihdutti melkoisen läjän.

wikistä " Amerikkalaisten pankkien markkina-arvosta oli syyskuuhun 2008 mennessä kadonnut yli biljoona (tuhat miljardia) dollaria, ja kaikkien amerikkalaisten pörssiyhtiöiden markkina-arvoista puolestaan neljä biljoonaa dollaria."

myös nyt muutoksia tapahtuu vaikka keskuspankit eivät noteeraa läheskään kaikkia rahakkeita.
http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2...

"Niin sanottu M3-rahamäärä kasvoi hieman odotettua nopeammin joulukuussa. Euroopan keskuspankin (EKP) tänään julkistamien tietojen mukaan rahan määrä kasvoi 5,0 prosenttia viime vuoden joulukuusta.

Liikkeellä oleva M3-rahamäärä oli joulukuussa kaikkiaan 11 372 miljardia euroa.
"

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Niin, kaikki on tietysti kiinni rahan määritelmästä. Sain kirjoituksesi alkuosasta sen käsityksen, että määrittelet rahaksi vain sen, millä voi maksaa kaupassa (eli M1) ja oletin, että pitäydyt tuossa määritelmässä koko kirjoituksen ajan. Eli kun väitit, että laskusuhdanteessa rahan määrä pienenee, oletin sinun tarkoittavan M1 rahan määrää ja sehän ei siis välttämättä pienene laskusuhdanteessakaan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #11

joo olet oikeassa, olin sekava. ekana määritin rahaksi vain M1 ja sen jälkeen aloin käsitellä pankkien ja pörssin luomia M... valuuttoja. en tajunnut tietenkään selventää asiaa. tuppaa olemaan toi ajatus hiukan loikkivaa ja sotkuista. pitäsi ehkä paristi itse lukea mitä on kirjoittanut. mielellään viikon kuluttua.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Lemmikkieläimetkin luovat ja tuhoavat rahaa tuolla logiikalla. Esim. vastasyntynyt koirapesue oikein arvokkaasta koirarodusta luo oikein iso kasan rahaa - ihan tyhjästä(!). Oikein arvokas hevonen jossain vaiheessa vanhentuu ja tuhoaa rahaa. Lopulta jopa kaiken mitä siihen on sijoittanut.

Nyt Arvo heitä ne punaiset kirjat pois ja kokeile lukea tai kuunnella Hayekin tai Friedmanin ajatuksia, niin alkaa selventyä nuo perusasiat rahasta.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

nin mä kyl olen lukenut hayekit ja friedmanit, ooks sä?

ja oot oikeessa, kyl ne koiranpennut luo arvoa. joskus jopa reilusti enemmän mitä on kasvatuskustannukset. siks niitä tuotetaan.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Täytyy myöntää, että olen vain kuunnellut heidän ajtuksiaan, enkä ole vielä lukenut yhtään heidän kirjaansa. Jos todellakin myös sisäistit heidän sanomansa, niin nuo sinun ihmettelyn aiheesi on aika peruskauraa heidän maailmassansa.

Näinhän se menee noilla koirilla ja sama pätee pörssiyhtiöihin. Nehän voivat, vaikka pentutehtailla ja se saa niiden yrityksien arvon nousemaan, jopa ennenkuin yhtään pentua on putkahtanut ulos.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #15

nin en mä ihmettele vaan valistan. tosin friedman on sen rahamäärän säätelyn fanaattinen kannattaja. eikä tasan tarkkaan missään vaiheessa ole esittänyt että osakkeiden kurssinousu verotetaan pois rahamäärän stabiloimiseksi.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #16

Ei tietenkään ole ehdottanut. Hän tuskin olisi nähnyt sellaisessa mitään järkeä, kuten en minäkään näe.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Tilanteen ongelma. Rahan määrä säätyy markkinoilla vastasyklisesti.

Nousukaudella pankit lisäävät luotonantoa, tonttien, osakkeiden jne arvo nousee. Rahamäärä kasvaa. Tällä on talouskasvua kiihdyttävä vaikutus.

Laskukaudella velkoja maksetaan, uusia ei oteta. Kurssit ja arvot laskevat. Rahamäärä romahtaa. Tämä syventää lamaa."

Bravo - tämä todellakin on nykyisen rahajärjestelmämme ongelma, insinööritermein se vahvistaa taloussyklien amplitudia.

Taloussyklit ovat kymmenien vuosien pituisia, siksi tämä ei ole ilmeistä.

Osittain tämä johtuu demokratiasta, joka pyrkii siirtämään ongelmien ratkaisua aina tulevaisuuteen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset