*

Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Kansantalouden alkeet: Sosiaaliturva

Sosiaaliturvan järjestämisessä voidaan asiaa tarkastella useammalta kantilta. Humaani tapa suhtautua asiaan on Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan näkemys, jokaiselle täytyy taata minimielintaso. Tämän hetkinen taso on määritelty, 50% mediaanituloista joka vastaa noin 1250 euroa kuukaudessa.

Toinen näkökanta on makrotaloudellinen. Ostovoiman turvaaminen. Työttömyyden kasvu johtuu ostovoiman puutteesta. (Tuosta on muitakin teorioita, en nyt viitsi niitä käsitellä) Jos puute korvataan tulonsiirroilla, kaava on melko helppo. Työttömäksi jäävälle maksetaan 2 kertaa palkka ansiosidonnaisena. Tällöin työttömäksi jäävä kasvattaa ostovoimaa niin että työllistää kaksi ihmistä. Työttömyyden kasvu toimii tällöin automaattisena vakauttajana kasvattaen ostovoimaa. Tässä on tietenkin ehtona ettei turvaa rahoiteta töissä käyvien maksamana verona vaan raha tulee jostakin muualta. Lähinnä kyseeseen tulee valtion velkarahoitus tai säästöön jäävien pääomatulojen verotus.

Käsittelen investoinnit ja välittömät kulutusmeno yhdessä. (Verot pitää mainita vaikkakaan ei periä, niitä tarvitaan myöhemmin.)

Kaava: Ostovoima = palkkatulot + yksityinen velkaantuminen + kulutetut pääomatulot + tulonsiirrot – verot

Esim. Ennen lamaa:

ostovoima 1000 = 600 + 0 + 400 + 0 – 0

Työttömyyden kasvaessa, valtion velkarahoitus tulonsiirtoihin 300:

ostovoima 1000 = 500 + 0 + 200 + 300 – 0

Ongelmaksi muodostuu kannustinloukku. Osa työttömistä saattaa olla taloudellisesti järkeviä ihmisiä jotka ottavat mieluummin suurehkon työttömyyskorvauksen kuin pienen palkan etenkin jos palkan ja työttömyyskorvauksen ero on suuri. Tähän ongelmaan on helppo ratkaisu. Maksaa suurempaa korvausta niille joiden työmarkkina-arvo on pienin. Yleisesti nähdään pitkittynyt työttömyys, ikä, vammaisuus ja huono koulutustaso tällaisiksi tekijöiksi. Tämä aikaansaa työmarkkinoilla positiivisen valinnan. Matalan tuottavuuden työvoima hakeutuu vapaaehtoisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle.


 

Aikaisemmin on käytetty mallia jossa tulonsiirrot on rahoitettu palkkatuloja verottamalla joten kokonaisostovoima ei ole kasvanut vaikka tulonsiirtojen määrä on kasvanut. Malli on erittäin altis suhdannevaihteluilla ja taantuman aikaan lähes väistämättä luo alenevan kulutuksen kehän. Oletetaan velkaantumisen ja pääomatulojen säästämisen pysyvän samana.

Kaava: Ostovoima = palkkatulot + kulutetut pääomatulot + velkaantuminen +tulonsiirrot palkansaajilta

Ennen työttömyyden räjähdystä:

1000 = 600 + 400 + 0 + 0

työttömyyden kohotessa (palkansaajilta verotetaan 100 ja siirretään työttömille):

900 = (500 - 100) + 400 + 0 + 100

Ostovoima supistuu. Koska investointien kannattavuus alenee, alenee kokonaiskysyntä enemmän kuin työttömyyden aiheuttama ostovoiman lasku. Todellisuudessa joudumme huomioimaan myös pääomatulojen kulutuksen alenevan.

Ennen työttömyyden räjähdystä:

1000 = 600 + 400 +0 + 0

Jälkeen:

700 = (500 - 100) + 200 + 0 + 100

Kehä on valmis. Seuraa syöksykierre alaspäin koska laskenut ostovoima väistämättä supistaa työvoiman tarvetta.


 

Eläkkeet, sairaspäivärahat, äitiyspäiväraha, opintoraha jne?

Nykyinen vakuutuspohjainen järjestelmä tuottaa ongelmia. Jokainen tuntee ainakin yhden työkyvyttömän jonka vakuutusyhtiön lääkärit ovat ihmeparantaneet. Tunnetaan myös eläkepäätöksiä joiden seurauksena työkyvytön elää alennetulla toimentulotuella.

Tähän ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu. Maksetaan kaikille ei töissä käyville sama korvaus, olipa työelämästä erkaantumisen syy mikä tahansa. Tällöin ihminen itse tekee ratkaisun, onko töissä vai ei. Ei tarvita lakimiehiä kinaamaan onko syynä työtapaturma, työuupumus, laiskuus vai raskaus ja onko raskaus saanut alkunsa työaikana jolloin tapahtuma yleisen oikeustajun mukaan menee työtapaturman piikkiin. Tulevaisuudessa tämä säästää huomattavasti oikeudenkäynti kuluja koska ei liene kaukana tulevaisuudessa aika jolloin festareiden järjestäjät joutuvat maksamaan tapahtumassa alkunsa saaneet lapset ellei yleinen korvaus niitä kata.

Tuo malli poistaa myös naisvaltaisten alojen työnantajien kohtuuttoman kustannuksen raskauden johdosta.

Poikkeuksen tuossa muodostaa työtapaturma. Sen kustannukset täytyy aina säilyttää työnantajan maksettavaksi koska tehokkain keino estää tapaturmia on tehdä niistä kalliitta tapaturman aiheuttajalle. Työnjohtovastuun omaava taho on siis itseoikeutettu tapaturman maksaja.

 

Perustulo, kansalaispalkka ja negatiivinen tulovero

Perustuloa on kokeiltu Englannissa 1795 – 1834 nimellä Speenhamlandin järjestelmä. Perustulo oli määritelty niin että sillä elää ja mukana oli töihin osallistumis pakko. Tästä seurasi työmarkkinoiden romahdus ja työn hinnan lasku. Täysin kilpailuilla markkinoilla tuotteen hinta määräytyy:

Tuotteen hinta = palkkakustannus + pääomakustannus + yrityksen tehokkuudesta johtuva voitto

Jos palkkakustannus nollautuu perustulon vaikutuksesta, tuotteen hinta laskee vastaavasti. Samalla myöskin yritysten työn tehokkuuserot menettävät merkityksensä koska työvoiman hinta on nolla. Työn säästäminen ei kannata. Ainut mahdollinen säästökohde on pääomakulut ja tästä seuraa investointiasteen nollautuminen. Työtä haaskataan, pääomaa säästetään.

Mekanismi jolla kansalaispalkka alentaa työn hintaa on seuraava:

Palkka jolla työntekijä on valmis työn tekemään = palkka + kansalaispalkka + asumistuki + muut tuet

Kun tukien osuus kasvaa, palkan osuus pienenee ja ääri tapauksessa ollaan nollassa. Olipa työvoimakustannusten alenema kuinka pieni tahansa, se sotkee markkinoita ja alentaa investointiastetta josta taas seuraa työn tuottavuuden lasku.

Jos perustulolla ei pärjää, sen ainut vaikutus on työn hinnan alennus. Jos perustulolla tulee toimeen, on kuitenkin pelättävissä ihmisten käyvän töissä tuesta huolimatta ja tyytyvän pienempään palkkaan kuin elinkustannukset edellyttäisivät. Niin kauan kun ihmistyötä tarvitaan, perustulo ei ole ratkaisu ongelmiin vaan ongelma itsessään. Mikäli siirrytään kommunismiin, perustulon aiheuttamia markkinahäiriöitä on mahdollista pienentää suunnittelulla.

Työttömyysturvan vaikutus yritykseen

Maissa joissa työttömyysturva on heikko, työntekijät varmistavat tulevaisuutensa hankkimalla yritykseltä irtisanomiskorvauksen. Kahden vuoden palkka lopputilin tullessa ja ilmainen koulutus muihin tehtäviin, on varsin yleinen tapa varautua riskeihin. Tämä on merkittävä työmarkkinoita jäykistävä tekijä. Yritys ottaa suuren riskin palkatessaan työvoimaa. Työvoiman tarpeen vähetessä yritys monessa tapauksessa joutuu pitämään ylimääräisiä koska haluaa välttää irtisanomiskustannuksen.

Kyse ei ole lakisääteisyyden aiheuttamasta sopimisesta. Paikallinen sopimus tehdään jopa suuripalkkaisten yritysjohtajien kanssa niin että heille sovitaan irtisanomiskorvaukset jos johtaja epäonnistuu. Korvausta kutsutaan kultaiseksi kädenpuristukseksi.

Joustavilla työmarkkinoilla valtio huolehtii noista kuluista. Yritys on vapautettu yhteiskunnallisesta vastuusta.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Puutun tässä kommentissa vain perustuloon tai toiserlta nuimeltää kansalaispalkkaa. Sen perusongfelma on siinä, että niin suureen perustuoloon, jolla tulee kansalainen toimeen pitää olla 1250 euroa kuukaudessa.

Sen kattamiseen ei nykyinen kansantuote riitä ilman merkittäviä verojen ja maksujen korotuksia. Jos taas perustulo pystytään kustantamaan, on se niin pieni, ettei sillä tule toimeen. Yläraja lienee siinä 600 euron seutuvilla.

Lisäksi on harhaa väittää, että perustulon saavat kaikki. Kyllä saavat, mutta tietyn tulorajan ylittäviltä kansalaisilta verotus leikkaa sen osittain tai jopa kokonaan pois. Sekään tuskin riittää, vaan hyvätulpoisten verotusta on korotettava niin paljon, että kokonaistalouden tasapaino säilyy. Perustulon ylläpito valkaantumalla on se vihoviimeinen tie.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

"Puutun tässä kommentissa vain perustuloon tai toiserlta nuimeltää kansalaispalkkaa. Sen perusongfelma on siinä, että niin suureen perustuoloon, jolla tulee kansalainen toimeen pitää olla 1250 euroa kuukaudessa.

Sen kattamiseen ei nykyinen kansantuote riitä ilman merkittäviä verojen ja maksujen korotuksia. Jos taas perustulo pystytään kustantamaan, on se niin pieni, ettei sillä tule toimeen. Yläraja lienee siinä 600 euron seutuvilla."

Verojen nostaminen perustulon kattamiseksi on vain eräänlaista läpilaskutusta. Asia on ok, jos nettovaikutukset eivät koidu kenellekään liian raskaiksi. Jos hyvin tienaava henkilö alkaa saada 1.000 euroa perustuloa kuukaudessa, mutta hänen veroprosenttinsa nousee niin, että hänen maksamansa verot nousevat 1.050 euroa kuukaudessa, on uusi järjestelmä hänelle 50 euroa kalliimpi nettovaikutukseltaan. On siis varmasti totta, että perustulojärjestelmässä jotkut häviävät ja jotkut voittavat.

Perustulo kannattaa ottaa käyttöön, jos se synnyttää enemmän kokonaishyötyä kuin haittaa. Hyötypuoleen saattaa lukeutua yksinkertaisempi ansainta- ja työllistymisjärjestelmä, joka huomioi paremmin ei-vakituisissa työsuhteissa työskentelevät ja auttaa heitä osallistumaan paremmin yhteiskuntaan. Useampi saattaa uskaltaa myös kokeilla yrittäjyyttä. Perustulo valmistaa yhteiskuntaa myös mahdollisesti kasvavaan tekoälystä ja robotisaatiosta johtuvaan teknologiseen työttömyyteen.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo silloin kun teknologinen työttömyys iskee päälle, perustulo on nähdäkseni ainoa keino hoitaa tilanne. Siitä vaan on kinaa koska työttömyys on teknologian aiheuttamaa ja milloin suhdanteiden taikka talouspolitiikan.

Noihin sosiaaliturvan ongelmiin olisi kyllä muitakin keinoja kuin perustulo. sen kokoinen korvaus työelämästä syrjässä olemisesta että sillä pärjää.

joustava, 2 vkon välein maksettava korvaus. Kuten meillä oli vielä 80 luvun alussa. Olin armeijan jälkeen (1982) 3 kk työttömänä. Pisti vaan paperit ja rahat tuli.

Silloin ei haitannut vaikka asuin kotitilalla ja tein risusavottaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Perustuloa EI käyttöön .
Kepun systeemi eriarvoistaa kansaa eri lokeroihin .
Tuloja saava ja miljonäärikin saisi perustulon verottomana tulojensa päälle ,verovaroista.Puhdas tulonsiirto rikkaille.

Köyhä,työtön joutuu sen sijaan tekemään työtä perustuloa vastaan. Samat säännöt kuin toimeentulotuessa.
Perustulo vähennetään tulona toimeentulotuesta.Sen saamiseksi työvelvoite.
Sanokoon HEP,joka haluaa kustantaa veroissaan ilmaistyön yrityksille ja yleishyödyllisille säätiöille?

Perustulon ainoa tarkoitus on tehdä kahdet työmarkkinat.
I.Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen.
II.Palkallinen työ.

Vai kuvitteliko joku että porvaripuolueet jakaa "ilmaista" rahaa köyhille,tulottomillekkin ?

Esim.Tiilikaisen 300etyöttömille:Vähennetään toimeentulotuesta .
Kaikki yli 50e toimeentulotuki 487e/kk vähennetään tulona pois edm.tuesta.
SE on SE kannustinloukko /köyhyysloukko jonka takia vain Kela hyötyy jos tienaa enemmän kuin 50e/kk.

Jyrki Paldán

"Tuloja saava ja miljonäärikin saisi perustulon verottomana tulojensa päälle ,verovaroista.Puhdas tulonsiirto rikkaille."

Juuri noinhan se menee ilman verouudistuksia. Ja kokoomuksen markkinoima perustilimalli on vielä parempi. Tuon mainitsemasi tulonsiirron lisäksi varakkaat ja hyvätuloiset saisivat kevyemmin verotettuja sijoituksia, ja pienituloiset velkaantuisivat sosiaaliturvalla eläessään.

Odotan innolla josko he saavat mallilleen kannatusta. Siinä jäisi Trumpinkin kansankusetus kauas taakse, jos tuo temppu onnistuisi ja mallille saataisiin kansansuosio.

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Pari kysymystä tuli mieleen.

Ensin että mikä ongelma on siinä, että jos perustulolla tulee toimeen ja silloin ihmiset ottaisivat töitä vastaan pienemmällä palkalla? En ymmärrä tuon väitteen logiikkaa.

Sitten tuohon rahoitukseen tai "ilmaisen rahan" jakamisen käsitteeseen. Mitä EKP tekee tälläkin hetkellä kymmenillä miljardeilla kuukausittain? Tai mitä on 2008 jälkeen tehty biljoonilla keskuspankkien toimesta? Miten konkurssikypsät suuret pankit pitävät nyt biljoona-kokoluokan "ylimääräisiä reservejä" FED:ssä, koska niille maksetaan korkoa? Tämä ei ole tarkoitettu saivarteluksi tai viisasteluksi, vaan tosiasioiden muistutukseksi ja siinä mielessä tosielämään paluuksi.

Niin ja tuo jälkimmäinen oli myös blogin kirjoittajalle pohdittavaksi rahoituksen keinoksi hänen malliinsa valtion velkarahoituksen tai säästöön jäävien pääomatulojen tilalle/rinnalle.

Ja itse asiaan liittyen perustulo/kansalaispalkka/sosiaaliturva on periaatteessa hyvä, kaunis ja toimiva ajatus. Käytännössä homma menee hankalaksi ja vaikeaksi niiden tasojen, rahoituksen, seurausten ja kerrannaisvaikutusten sekä eri maiden hintatasojen myötä. Etenkin, kun tuohon ydistetään vielä ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuua. Eli jälleen päästään perinteisten asioiden (raha ja valta) äärelle.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

1. "Ensin että mikä ongelma on siinä, että jos perustulolla tulee toimeen ja silloin ihmiset ottaisivat töitä vastaan pienemmällä palkalla? "

oletetaan että on kaksi firmaa.
Ekalla kone jonka pääomakulut 50 000 euroa vuoteen, palkkakulut 50 000 vuoteen. se tuottaa kaksi 50 000 hintaista tuotetta.

Toiselle kaksi työntekijää, palkkakulut 2 x 50 000 vuoteen. tuottaa kaksi tuotetta joiden myyntihinta 100 000.

Kumpikin firma toimii. nostetaan palkkoja 10%. Kakkonen tekee mukin että heilahtaa koska ykkönen voi myydä tuotteensa hintaan 52 500 kpl, kakkosen tuotteen omakustannushinta on 55 000. Luova tuho.

Entäs jos palkat laskevat 30% kuten perustulon tapauksessa melko luultavasti kävisi?

Kakkosen hinta tipahtaisi 30%, ykkösen 15%. Eli se yritys jossa on investoitu töitä säästäviin koneisiin tekisi mukin. Modernimpi yritys kaatuisi, kivikautinen jatkaisi.

2. " Mitä EKP tekee tälläkin hetkellä kymmenillä miljardeilla kuukausittain? "
Ekp kyllä rahaa jakaa mutta se raha ei realisoidu kulutukseen eikä sosiaaliturvaan vaan menee pankkien väliseen keinotteluun. Elikkä luo kuplia.

- Olen kyllä niitä joiden mielestä valtion kannattaa ennen lainata omalta keskuspankilta kun yksityiseltä pankilta. Kirjoitan jossakin vaiheessa valtion rahoituksesta, pelkistettynä se menee kuitenkin:
1. Verotus (jonka tärkein tehtävä on mielestäni tasata tuloeroja ja ohjata käytöstä niin että esim tupakkaa verotetaan haittaveroilla)
2. Laina yksityisiltä pankeilta. Pankeilta lainaaminen on käytännössä setelipainon pyörittämistä eli ainoan ero tulee, valtio maksaa pankkiirille korkoa itse painamastaan rahasta.
3. Lainata kansalaisilta. Tämä toimii tilanteessa jossa halutaan supistaa kansalaisten ostovoimaa. Esim sota aikaan kun tuotantokapasiteetista on pulaa, yksityinen ostovoima voidaan nollata lainaamalla se pois.
4. Lainata omalta keskuspankilta. Tässä laina on koroton koska korko tulee itselle. Ellei siinä mennä ylettömyyksiin, se on toimiva keino.

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

1. Ei se oikeasti aivan noin yksinkertaisesti mene. Hinnoittelut ja katteet eivät aina mene noiden "oppikirjojen yksinkertaisten" esimerkkien mukaan. Mikä on nähty mm. verojen alennuksessa ym. Eli miksi automaattisesti hinta laskisi samassa suhteessa, jos ihmisten ostovoimassa (perustulo+palkka) ei olisi yhtä suurta laskua? Lisäksi käytännössä meillä euroalueella yhteinen valuutta (jatkossa myös yhteinen fiskaalipolitiikka??) tulee muutenkin pakottamaan muutoksia ihmisten palkoissa ym.
Ja missä on todistettu, että "modernimpi" olisi aina jotenkin automaattisesti parempi (siis vain koska on modernimpi)?

2. Ensimmäiseen kohtaan toteamus, että samaa mieltä, mutta olisi meillä ollut vaihtoehto kohdentaa sitä toisin? Niin ja kuten totesin sitä on keinottelun lisäksi siellä FED:ssä ylimääräisinä reserveinä biljoona kokoluokassa oleva summa edelleen. Pohdittavaa on, että mitä tapahtuu/tapahtuisi jos FED lopettaisi koron maksun noille, tai ne muuten otetaan sieltä pois?

Samaa mieltä, että vaihtoehto 4 noista olisi paras, mutta onko se meillä tällä hetkellä mahdollista? Tämä on oleellinen asia, ja vaikuttaa monessa meilessä meidän poliittisiin vaihtoehtoihimme, mm. blogin asioihin.

Loppuun voisin laittaa pari esimerkkiä mistä aikaisemmin kirjoitin, että käytännössä aina sitten ei niin helppoa ole. Ensin vaikka, että meillä nyt tilanne jossa sosiaaliturvan nimissä maksetaan verorahoista lähes 2 miljardia tulonsiirtoa pääomasijoittajille vuosittain. Tai vaikka, että tuleeko meidän maksaa sosiaalitukea joillekin erään järjestön taistelijoiksi lähtijöille. Tai vielä yksi otsikoissa ollut, että pitääkö täältä maksaa toiseen maahan lapsilisää ym. Ja vaikeammaksi se menee kun alkaa miettiä minkä maan hintatason mukaan sitä pitäisi maksaa, jotta kohtelisimme ihmisiä tasapuolisesti. Nämä ovat monesti helppoja kysymyksiä molempien ääripäiden edustajille ja huutelijoille, mutta ei aivan niin helppoja kun niitä tarkemmin alkaa miettimään. Ilman, että pitää mennä edes niihin aivan peruskysymyksiin, kuten työn ja sosiaaliturvan suhteisiin ym.

Mutta jatka hyvää pohdintaa asian parissa. Esitetyt kysymykset ovat tarkoitettu avuksi siinä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #8

nin veronalennukset on yleensä silmänlumetta. laskemme palkkaasi ja heikemmämme palveluitasi olisi noista "työllisyys tupoista" oikeampi kuvaus. veroaste on noussut, ei laskenut pitkässä juoksussa. se että verokortin prossa laskee ei paljon kerro. Kirjoitin siitä blokissani tunnetko kevenneen verotuksesi.

Modernimpi yritys tarkoittaa tuossa yritystä jossa koneet tekevät työn eli työn tuottavuus on korkeampi. Kaivinkone korvaa lapion.

Mutta, laskevien palkkojen oloissa se ei ole elinkelpoisempi. Luova tuho toimii kuten luonnonvalinta. Lämpimään sopeutunut kuolee jääkaudella.

2. Olisi se mahdollista ollut, Heikki Patomäki sitä yritti eduskuntavaaleissa kertoa. Ei mennyt läpi. Heikin ohjelmassa oli 5 miljardin elvytys vuoteen.

---
Joo noi eu sosiaaliturva pykälät on sellasia että niihin en kantaa ota tässä vaiheessa. Pitäsi miettiä aika pitkään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset