*

Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Kansantalouden alkeet: Okunin laki

  • Suomen talouskasvu ja IMF ennuste
    Suomen talouskasvu ja IMF ennuste
  • Toteutuneen talouskasvun ja täystyöllisyyden erotus
    Toteutuneen talouskasvun ja täystyöllisyyden erotus
  • Väärän talouspolitiikan aiheittama hyvinvointitappio
    Väärän talouspolitiikan aiheittama hyvinvointitappio
  • Ajankäytön kannalta on sama jonottaako leipää vai tekeekö töitä
    Ajankäytön kannalta on sama jonottaako leipää vai tekeekö töitä

Okunin laki kuvaa työttömyysasteen muutoksen ja bruttokansantuotteen (bkt) kasvun välistä yhteyttä. Vuonna 1962 julkaistussa artikkelissa Arthur Okun osoitti, että kolmen prosentin kasvu bkt:ssa merkitsee työttömyyden alenemista yhdellä prosentilla. Tarkka suhde kuitenkin vaihtelee yli ajan sekä maittain olosuhteiden mukaan. Myöhemmin on suhteeksi usein oletettu, kahden prosentin kasvu alentaa työttömyyttä yhdellä prosentilla.

Kaava menee: Työttömyysasteen muutos = 0.5 x (bkt kasvu – tuottavuuden kasvu)

Tutkitaan mistä johtuu kertoimen muutos.

  1. Oletetaan 100 työläistä, 50 töissä, 50 työttömänä. Yritys ei tuota voittoa eikä sillä ole pääomakuluja. Kulutus kasvaa 10%, tuottavuus pysy samana joten yritys joutuu palkkaamaan 5 työtöntä töihin. Kansantulo kasvaa 10%, työttömyys alenee 5%.

  2. Oletetaan 100 työläistä, 80 töissä, 20 työttömänä. Yritys ei tuota voittoa eikä sillä ole pääomakuluja. Kulutus kasvaa 10%, tuottavuus pysy samana joten yritys joutuu palkkaamaan 8 työtöntä töihin. Kansantulo kasvaa 10%, työttömyys alenee 8%.

Eli eräs tekijä on työttömyysaste. Toinen tietysti voittoaste ja hinnat. Yritys ei palkkaa lisää työvoimaa ellei toiminta tuota voittoa. Yleensä lisätyövoiman palkkaamiseen vaaditaan tuotteen yksikköhinnan nousua. (Kysyntäkäyrä)

Oletetaan, tuotteen hinta nousee 10% ja se saa yrityksen palkkaamaan lisää työvoimaa. Käytännössä tuo johtaisi yrityksen voittojen kasvuun mutta oletetaan täysin kilpaillut markkinat joilla voittoa ei voi muodostua.

  1. Oletetaan 100 työläistä, 80 töissä, 20 työttömänä. Yritys ei tuota voittoa eikä sillä ole pääomakuluja. Kulutus kasvaa 10%, tuottavuus pysy samana joten yritys joutuu palkkaamaan 8 työtöntä töihin. Tuotanto kasvaa 10%, nimellinen kansantulo kasvaa 21%, työttömyys alenee 8%. (Alkuun myyntihinta 80 rahaa, nyt 88 rahaa x 1,1 = 96,8 rahaa)

Toisaalta suuri kulutuksen lisääntyminen teollisuudessa luultavasti aikaansaa uuden tuotantolaitoksen perustamisen ja yksikkökustannuksen alenemisen. Tuottavuus nousee, ei työllisyys. Palvelujen tuottavuutta on hankalampi nostaa joten niissä työvoima kasvaa kysynnän kasvaessa.

Suomen 1990 luvun lamassa päästiin 20% työttömyyteen bruttokansantuotteen pudotessa 13% 1991-1993. jos talous olisi kasvanut 3% vuoteen, erotus lamaa edeltävän talouskasvun ja toteutuneen kasvun välillä on noin 20%. 20% kansantulon lasku aiheutti siis noin 15% lisäyksen työttömyydessä. Eli tuossa luvut menisi bkt: 100 → 80, työttömyys 5 → 20

Toisin päin jos kokeillaan: bkt 80 → 100 (25% kasvu), työttömyys 20 → 7,5 (20 – 12,5 = 7,5)

Jos oletetaan valtio jossa työttömyys on 10%, se voisi kasvattaa 20% - 30% bruttokansantuloaan helposti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Oletko tullut ajatelleksi, että nykyisessä nykyisessä järjestelmässä tuotantokustannukset ja tavaran hinta ovat eriytyneet. Niillä on yhteyttä toisiinsa vain siltä osin, mikä on yrityksen palkkakulu suhteessa muihin tuotantokustannuksiin. Tuotteen hinta määräytyy markkinoilla, eikä se ole sidoksissa mihinkään muuhun kuin siihen, että saman tuotteen pitää olla kilpailukykyinen verrattuna muiden yritysten samojen tuotteiden kanssa.

Eikä sen tarvitse olla sitäkään. Jos tuote osataan markkinoida muita tehokkaammin, se voi olla markkinajohtaja korkeammasta hinnastaan huolimatta. Esimerkkinä olkoot vaikka Applen tietokone. Se on tuotteena kautta linjan muita kalliimpi, mutta ei välttämättä käyttöarvoltaan yhtään parempi. Riittää, että käyttäjäkunta uskoo tuotteeseen ja on siitä valmis maksamaan.

Nykyjärjestelmässä, jossa pankin luovat rahaa tyhjästä, työ tai tuotanto eivät luo talouteen (työn tai) tuotannon arvoa vastaavaa tuloa. Pankista lainattu raha luo tuotannon arvoa vastaavan tulon. Peruskaava on yksinkertainen: Velka = Ostovoima = Työpaikka. Niin, kenellä onkaan monopoli rahaan, ja miten monopolin haltija rahaa tekee?

Työllä ei ole mahdollista tehdä tai luoda rahaa. Työllä tai tuotannolla ansaitaan rahaa, jota pankki luo tyhjästä tarpeen mukaan lainoja myöntämällä. Ilman velkaa ei ole rahaa. Ilman rahaa ei ole taloutta, verotuloja, työtä ja niin edelleen. On perinteistä harhaa olettaa Suomen talouskasvun paranevan työllä tai tuottavuudella. Kysymys on rahasta ja sen syntymekanismista.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

nin kyllähän jo marx huomasi että tavaralla on monta arvoa. kustannukset, käyttöarvo ja vaihtoarvo äkkipäätä tulee mieleen.

tuossa nyt käsittelin vaan työllisyyttä koska se on okunin lain sisältö. pankit ja raha pitää omissa jutuissaan käsitellä.

mut kyllähän se työ arvoa luo, raha on vaan keino sen työn aikaansaamiseen. ekp on 2000 miljardia pankeille jakanut mutta se ei ole luonut mitään reaalitalouden hyötyä koska ei ole työn kautta kulkenut. elikkä ne marxilaiset jotka väittää ettei raha edes ole syntynyt ellei se realisoidu työksi ovat jossakin määrin oikeassa reaalitalouden näkökulmasta.

en tuossa ota kumminkaan kantaa sen kummemmin työllistämisen keinoihin kuin rahan kiertoonkaan. ne vaatii omat juttunsa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Työllä luodaan arvoja, mutta ei rahaa, jota ansaitaan työllä. Rahaa luodaan tyhjästä siten, että pankki tekee lainaajan kanssa maksusuitoumussopimuksn, jossa lainaaja lupautuu maksamaan lainan takaisin korkoineen sovitussa ajassa. Jos ja kun lainaaja maksaa velkansa sovitusti, hän ei maksa pankilla takaisin ainoastaan pääomaa vaan sen lisäksi korot.

Kun pankki tekee lainasopimuksen, kirjaa se samanaikaiseasti saamisiinsa lainasumman ja pankin tase kohenee juuri sen lainan verran + laskennalliset korot laina-ajalta. Pankki saa siis esimerkiksi myöntämästään 100 000 euron lainasta taseeseensa tuon summan ja sen se voi ja ainakin yrittää lainata edelleen. Lainaketjulla ei ole ylärajaa, tai raja tulee vastaan siinä, etteivät lainat menekään kaupaksi, kun riittävän monella rahaa tarvitsevalla ei sittenkään ole varmuuta, miten selvitä velasta.

Tämä kauhun tasapaino pitää korot alhaalla, mutta pankki tienaa silti melkoisesti. Jos alkuperäisen lainan korko on ollut 2 % ja niin myös tästä alkupääomasta kymmenkertaistuneen lainasumman, on tosiasiallinen korko 20 %. On huomattava, ettei pankilla lähtötilanteessa ollut muuta kuin oikeus laatia maksusituoumussopimus. Tuota oikeuttaan käyttäen se voi ja myös kasvattaa saamisiaan niin paljon kuin suinkin pystyy.

Tämä pankin etuoikeus luoda rahavarallisuutta, vaikka se tyhjän päällä onkin, hämärtää työn merkityksen. Työllä luodaan arvoja, joita sitten markkinpoilla myydään markkinahintaan eli siihen hintaan, mitä maksukykyinen ostaja on valmis maksamaan. Tuotantokustannukset, tuotteen hinta ja tuotteen käyttöarvo ovat erillisiä asioita. Esimerkiksi vene voi olla toiselle välttämätön elinkeinon perusta ja toiselle vain vapaa-ajan kulu, jonka vastineeksi saa seilailunautintoa, mutta ei mitään myytävää.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitkä ovat perusteet tuon lain taustalla koskien esim. palkkojen määräytymistä?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

palkkojen määräytymiseen tuo ei sano mitään, siitä pitää eri juttu kirjoittaa. tosin tuossa yhdessä laskelmassa oletin, työllisyys kääntyy nousuun vasta kun hinnat ja palkat alkaa nousta.

se olettama pohjaa adam smithin näkemykseen. jos jollakin alalla on alitarjontaa ja alan voitot kääntyvät nousuun, muilta aloilta tulee yrittäjiä ja työvoimaa kunnes kysyntä ja tarjonta on tasapainossa, palkkat ja voitot ovat samaa tasoa kuin muilla aloilla.

sovelsin sitä niin että työttömät siirtyvät / otetaan töihin jos jonkin alan palkat lähtevät nousuun.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

60-luvulla tuo laskentamalli toimi suuntaa-antavasti. Nykyisin silläei ole tekoa.
Juuri nyt näyttäisi oleva tilanne jossa bkt voi kasvaa 2% tai jopa 3% ilman että työllisyys paranee juurikaan. Selittäviä tekijöitä ovat keskeisesti ensinnäkin se, että tuotanto kasvaa korkean tuottavuuden ja tehoonvestointien aloilla, kuten laiva- ja autoteollisuus, joilla ihmistyön osuus tuotannontekijänä on vähäinen ja palkkasimman osuus vähäinen. Tuotannon lisääntyminen ei merkittävästi paranna työllisyyttä eikä lisää valtakunnan ostovoimaa.
Toisin oli laskusuhdanteessa kun tuotanto ei juuri kasvanut vaan saattoi jopa supistus, mutta pikaista käännettä odottaneet työnantajat pitivät kiinni työvoimastaan ja toisaalta julkisen sektorin työllistämistoimet olivat (toisin kuin nyt)tapissa: työllistämistoimet kohdistuivat pääsääntöisesti matalan tuottavuuden aloille, ja näin työllisyysaste pysyi avustetusti ylempänä kuin tuotannon määrä markkinaehtoisesti olisi sinänsä edellyttänyt. Järkevä interventio sinänsä, mutta esittämäsi talouskasvu vs. työllisyys -suhteen määrittelyn kannalta hämäävä.
Kiitos kuitenkin mielenkiintoisesta avauksesta!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Eikös Marx aikanaan ennustanut, jotta rahatalous ja reaalitalous irtautuvat toisistaan?

Marxin käsitysten kanssa yhteen sopii myös nykyinen brasilifikaatio, ts. ainakin alempi keskiluokka katoaa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo vanhan pääoman kakkososassa sivulla 62 marx / engels toteaa. jossakin vaiheessa valtio joutuu hulluuden valtaan ja rahaa tehdään rahalla ilman tavaran tuotantoa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Oikein muistin. Monikohan meidän lisäksemme tässä blogisfäärissä on oikeasti lukenut Pääoman - ainakin monilla tuntuu olevan kovin niukasti henkistä pääomaa?

PS. tämä on sitä TERVETTÅ narsismia...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset