*

Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Kansantalouden alkeet: Sayn laki

Jean-Baptiste Say (5. tammikuuta 1767 Lyon - 15. marraskuuta 1832 Pariisi) oli ranskalainen klassinen taloustieteilijä. Hänen mukaansa tuotteiden tuottaminen luo tuottajille automaattisesti niiden hintaa vastaavan tulon, jonka he välittömästi syöttävät talouteen luoden tuotteille yhtä suuren kysynnän.

Laki ei pidä paikkaansa useimmissa tilanteissa. Jos joku tulonsaaja säästää tulonsa tai maksaa velkoja pois, kulutukseen käytettävä rahamäärä supistuu ja tuote jää ostamatta ellei hinta ole merkittävästi tuotantokustannuksia alempi. Mikäli koko talous säästää tai maksaa velkojaan, ollaan deflaation kierteessä. Laskevien hintojen oloissa mitään ei kannata ostaa koska huomenna tuote on halvempi. Kierteen katkaiseminen onnistuu vain lisäkysynnän avulla. Valtion tai jonkin muun toimijan täytyy puuttua peliin velkaantumalla reilusti jolloin ostovoima kasvaa ja hinnat kääntyvät nousuun.

Kyseinen laki onkin kumottu moneen kertaan mutta silti se pomppaa välillä keskusteluun.

Kaavat?

Tuotteiden myyntihinta = Palkat + muut kulut + voitto tai Marxilaisittain riisto

Sayn mukaan: Ostovoima = Tuotteiden myyntihinta

Todellisuudessa: Ostovoima = Tuotteiden myyntihinta – säästöt – lainan lyhennykset

Kannattaa huomioida, sekä säästöt että lainan lyhennykset voivat olla myös negatiivisia jolloin ostovoima on suurempi kuin tuotteiden myyntihinta. Näin käy tyypillisesti nousukaudella. Laskukaudella taas velkoja lyhennetään ja tuloista osa säästetään. Sayn laki saattaa kuvata pitkän aikavälin keskiarvoa täysin stabiilissa taloudessa mutta suhdannevaihtelussa se ei pidä paikkaansa. Tuo antaisi myös viitteitä, kasvavassa taloudessa inflaatio on väistämätön.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Tavallisten palkansaajien ja yrittäjien säästäminen ei ole itsessään ongelma, mutta sen vaihtelu on. Kai tuossa Sayn laissa on lähtökohtana äärettömän pitkä ajanjakso, jolloin suhdannevaihteluista ei tarvitse välittää.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Laskevien hintojen oloissa mitään ei kannata ostaa koska huomenna tuote on halvempi."

Tuolla logiikalla ei sitten deflaation aikana voisi ostaa koskaan mitään. Mutta eiväthän ihmiset (tai yritykset) oikeasti noin toimi.

Deflaatio on teknisen kehityksen seurauksena ollut todellisuutta esimerkiksi tietokoneissa ja kännyköissä jo monen vuoden ajan. Silti uusimmille malleille löytyy kysyntää, vaikka vuoden päästä niitä saisi reilusti halvemmalla.

Jatkuvasti esiintyy myös sesonkiluontoista deflaatiota, mutta eipä sekään kulutusta ole juuri estänyt. Kuinka moni esimerkiksi lykkää joulun viettoa tammikuulle, vaikka silloin saa suklaata ja kinkkua puoleen hintaan?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

totta, kaikki ihmiset eivät ole rationaalisia kuluttajia, kumosit klassisen teorian erään tärkeimmän aksiooma osoittamalla että joulua juhlitaan jouluna eikä tammikuussa.

tietotekniikassa vaikuttaa aika paljon tuotteiden vanhentuminen. tietokoneen käyttöikä jää alle 10 vuoden, kännykällä lyhempi. silti moni niihin kuluttaa enemmän kuin olisi järkevää. lähinnä köyhät. rikkaathan pysyy rikkaina siksi että ne kuluttaa järkevästi.

eli taloustiede ei toimi koska ihmiset on liian tyhmiä mutta voidaan olettaa ettei fiksu sijoittaja osta miljoonalla taloa jos tietää saavansa sen vuoden kuluttua puoleen hintaan.

eli fiksut tietää deflaation haitat sijoitukselle, tyhmät ei. valtaosa väestöstä on tyhmiä ja ne äänestää. siksi meillä jatkuvasti ajetaan inflaatiota alas ja suositaan deflaatiota.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

En se nyt välttämättä tyhmyyttä ole, että ostaa nyt vaikka myöhemmin saisi halvemmalla. En minulla ainakaan ole pokkaa sanoa kaikkia Samsung Galaxy S8:n ostajia tyhmiksi, vaikka itse olenkin päättänyt, etten ainakaan vielä sitä hanki. Esimerkkini tarkoitus oli osoittaa, että kyllä sitä tuotteita ja palveluita ostettaisiin deflaatiossakin.

Sitä paitsi, yhtä lailla tyhmää olisi ajatella, että en hanki vielä kun myöhemmin saa halvemmalla. Entäs jos tämä hintojen aleneminen jatkuu vaikka koko eliniän, kuten tietotekniikassa voi hyvinkin käydä? Sitten "järkevästi kuluttava" ei saa koskaan hankittua yhtään mitään.

Sijoitusasunnoissa nyt voi jonkinlaista aikajoustoa olla, mutta ensinnäkin, se, että nyt miljoonan maksavan talon saisi vuoden kuluttua puolella miljoonalla olisi todella erikoisen raju deflaatio. Toisekseen, ei tuo ostaja, olipa hän miten fiksu tahansa, voi kuitenkaan varmaksi tietää saavansa vuoden päästä taloa puoeen hintaan. Vähintäänkin voi käydä niin, että joku muu ehtii ostaa sen.

Eikä meillä mitään deflaatiota suosita, vaan sitä vastaan taistellaan jatkuvasti. EKP syytää uutta rahaa markkinoille "elvyttämisen" nimikkeellä tavoitteenaan luoda inflaatiota. Sen verran järkeä siellä tosin taitaa olla pelissä, että uutta rahaa ei syydetä aivan rajattomasti, koska siellä (toivottavasti) ymmärretään myös inflaation haitat.

Käyttäjän JukkaPaljarvi kuva
Jukka Paljarvi

Blogin analyysin perustavaa laatua oleva virhe: Kulutus = kokonaiskysynta.
Investoinnit tuntuvat unohtuneen. Ja mitenkas ne rahoitetaan?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

nin sayn alkuperäisessä sekä investointi et syöminen oli kulutusta. siinä osoitettiin että kulutus on aina yhtä suuri kuin tuotanto, riippumatta siitä mikä oli kulutuksen kohde.

mä nyt sen kumosin. käsittelen kyllä investoinnit omassa osiossaan.

Käyttäjän JukkaPaljarvi kuva
Jukka Paljarvi

Et kumonnut. Etkä vastannut kysymykseeni. Vihje: Säästöt.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #8

nin totas kyl mä sitä hiukan käsittelin:
Sayn mukaan: Ostovoima = Tuotteiden myyntihinta

Todellisuudessa: Ostovoima = Tuotteiden myyntihinta – säästöt – lainan lyhennykset

Elikkä koska tuossa kulutusta on myöskin investoinnit, nettosäästäminen vaikuttaa kulutukseen. Sayn virhe oli juuri siinä että ei huomioinut asiaa. siihen aikaan sen merkitys olikin pienempi koska kultakolikot kiersi kädestä käteen.

nykyisin nettosäästämisen merkitys on paljon suurempi johtuen rahan luonteesta. sitä syntyy ja tuhoutuu pankissa jatkuvasti. jos tuhoutuminen (lainan lyhennys) on suurempaa kuin syntyminen (lainan ottaminen), systeemi pysähtyy.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Kulutusta ovat ainakin julkiset tuottoa vaatimattomat investoinnit verovaroin esim. teihin. Teiden käyttö on sitä kulutusta.

Yksityisiin sijoituksiin sisältyvä tuottovaade tekee tilanteesta mutkikkaamman. Erityisesti varmistettuun tuottoon perustuva lainan antaminen rikkoo Sayn lain myös pitkällä aikavälillä. Pääomat kasautuvat, ja uusia luonnonresursseja tarvitaan vastaamaan loputtomaan kysyntään. Tietenkin myös tavalliset kansalaiset ovat hyötyjinä tässä ylikulutuksessa. Tasapainossa systeemi ei kuitenkaan ole, niinkuin Sayn laki näyttäisi olettavan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset