Tunnetko kevenneen verotuksesi?
Monesti on aika isotöistä laskea paljonko maksaa veroja. Onneksi siihen on laiskureita. Verottaja sivuilla on suhteellisen helppokäyttöiset laskurit joilla voi tuloveronsa laskea. EVA on julkaisut laskurin jolla voi laskea kokonaisveroasteensa. Sillä on helppoa laskea omalla kulutus profiilillaan ja tuloillaan kokonaisveroaste. Laskin itselleni muutaman esimerkin. Oletin tulojeni pysyvän välillä 1500 € kk – 5000 € kk. Veroaste vaihteli välillä 55% – 59%. Kuluni ovat suhteellisen vakaat, velaton omakotitalo ja vanha auto. Ei mainittavia pääomatuloja.
Työtulo 1500
Verot 738€
Työnantaja maksut 341€
Ostovoima 762€
vero pros 58.59
Työtulo 3000
Verot 1366€
TA maksut 682€
Ostovoima 1634€
vero pros 55.62
Työtulo 5000
Verot 2366€
TA maksut 1137€
Ostovoima 2634€
vero pros 57.08
Kuten luvuista ilmenee, minä maksaisin melkoisen saman prosentin tuloista riippumatta. Todellisuudessa verotukseni olisi hiukan regressiivisempää koska kiinteistövero, sähkövero ja auton käyttömaksut ovat tuloista riippumattomia ja kulutusmenoni eivät kasva kovinkaan paljoa 2000 € kk tulojen jälkeen. Eivät myöskään laske tulojen pudotessa sen alle jos jostakin saan velkaa tai tilillä on katetta.
Laske omat verosi EVA laskurilla: http://www.totuusveroistasi.fi/
Verotuksen alentaminen on ollut jokaisen hallituksen tärkein tavoite siitä alkaen kun Erkki Liikanen valtionvarain ministerinä lanseerasi tunnuksen ”Verotus kevenee”. Liikasesta tuli ministeri 1987. Kokonaisveroaste oli 38,7% bruttokansantuotteesta. 2015 veroaste oli 43,1%.
Joku voi ihmetellä miksi minä maksan tuloista riippumatta noin 60% jos kerran kokonaisveroaste on miltei 20% matalampi. Syynä on pääomatulojen ja työtulojen verotuksen eriyttäminen sekä ikävä tapani tuhlata saamani rahat kulutusverojen rasittamiin tuotteisiin ja palveluihin. Säästäminen kannattaa jos veroja pelkää. Luulet että tienaat satasen kun ostat tarjouksesta tonnilla 1100 euron siivouksen kotiisi. Todellisuudessa maksat miltei 200€ arvonlisäveroa. (Onneksi en sotke joten en tarvitse siivousta.)
Kokeilin varmuuden vuoksi kuinka kävisi jos ottaisin tulot pääomatulona:
työtulo 10
pääomatulo 18000
Verot 991€
TA maksut 93€
Ostovoima 925€
vero pros 53.96
työtulo 10
pääomatulo 36000
Verot 1461€
TA maksut 93€
Ostovoima 1955€
vero pros 44.29
työtulo 10
pääomatulo 60000
Verot 2141€
TA maksut 93€
Ostovoima 3275€
vero pros 40.56
Elikkä pääomasijoittajana pääsisin keskimääräiseen veroasteeseen. Jokin mättää vieläkin, eihän voi olla niin että joku maksaa reilusti yli keskiarvon ja toinen keskiarvon. Jonkun täytyy maksaa reilusti vähemmän? Näin on. Osa pääomatulonsaajista ei maksa ollenkaan tuloveroa. Sen pystyy kiertämään aivan laillisesti jos rahaa on riittävästi. Omistaa riittävän suuren osan yrityksestä jne. Pääomatulojen verottomuus on niin yleistä että keskimääräinen veroaste on alle 5%.
Jos tuota verotusta haluaisi alentaa, täytyisi tehdä hiukan toisenlaista politiikkaa. Esim. kaupungissa on asuntopula ja 100 työtöntä rakentajaa. Mikä on edullisin tapa toimia?
-
Nopea ratkaisu on ampua työttömät, eivätpähän maleksi leipäjonoissa. Tätä käytettiin 1918 kuten perutun juhlakolikon kuvasta näkyi. Euroopan sosiaalinen peruskirja sen kummiskin kieltää joten EU jäsenyys vaarantuu jos ampumaan ryhtyy.
-
Toinen ja laajalti käytetty keino on rahdata työttömät ulkomaille töihin. Itä-Euroopan maat näin tekevät ja saamme viikoittain lukea lehdistä Viron, Puolan, Tsekin … talousihmeistä. (Ihme ettei Hesari ole vielä keksinyt laskea Viron työllistymistä. Saisi juhlavat luvut kun laskisi jokaisen Suomeen lähtevän laivan matkustajamäärät yhteen ja kirjoittaisi. Viron työttömyys alentunut kuukauden aikana 640 000 henkilöllä.)
-
Suomessa yleisin tapa on maksaa työttömille pienehkö korvaus jolla he pysyvät hengissä. Korvauksia on monta erilaista. Ansiosidonnainen on melko kevyt, hallintokuluja ei juuri ole, se ei myöskään rasita valtiota koska maksu tulee yksityisiltä työttömyyskassoilta. (Ansiosidonnainen on peruspäivärahan päälle tuleva osuus. Peruspäiväraha osuuden maksaa valtio eli veronmaksajat.)
-
Peruspäiväraha on kevyt maksaa, hallintokulut vain hiukan suuremmat kuin ansiosidonnaisessa.
-
Työmarkkinatuki on hiukan byrokraattisempi.
-
Toimeentulotuki on melko tehokas. Lähes 90% valtion maksamasta rahasta menee uhrien elättämiseen, vain 12,5% byrokratian pyörittämiseen.
-
Eräs utopistinen ajatus on pistää ne työttömät rakentamaan asuntoja. Tällöin tonnin kululla saataisiin parin tonnin asunto ja asuntopula poistuisi. Valtiot tienaisi säästämällä toimeentulotuki menot, saisi asunnon ja rosentin voiton. (vanhan kansan liikemiehet tekivät rosentin voiton, ostivat markalla, myivät kahdelle. Siihen matemaattiseen viisauteen pohjautuu monen nykyisin rikkaan peritty omaisuus.)
Noita vaihtoehtoja kun tutkii, hiukan näyttää, heikoin vaihtoehto verotuksen alentamiseen on toimeentulotuki, toisena tulee työmarkkinatuki. Tehokkain keino on työllistää ja siten muuttaa kulu tuloksi. Ellei työllistäminen kiinnosta, kouluttaa kaikki lääkäreiksi ja rahtaa ulkomaille töihin. Tuon tietäen olemme päätynyt nopeisiin ratkaisuihin.
-
Ei työllistetä.
-
Lakkautetaan koulutus.
-
Lyhennetään ansiosidonnaista.
-
Pyritään pudottamaan työttömät toimeentulotuelle.
-
Siirretään toimeentulotuki Kelalle joka tunnettuna byrokratian kehtona kykenee nostamaan maksatuskulut 100% läpikulkevasta rahasta. (Ylipalkattu johto imee kuormasta setelirahat, ammattitaidoton työvoima ei kykene hoitamaan kolikoitakaan perille.)
-
Ostetaan pommittajia niin paljon kuin velkaa saadaan.
-
Korvataan kotimainen työvoima ”edullisella” ulkomaisella.
Näyttää siltä että ”Verotus kevenee” saadaan odottaa. Leipäjonoissa sentään on odotettavissa kasvua. Leipäjonojahan ei rahoita valtio vaan yksityiset lahjoittajat eli tämä on kustannusneutraali tapa käsitellä ylijäämä väestöä. Kuten Mikael Jungner totesi, se on myöskin ihanteellinen.
Lähteet:
-
EVA verolaskuri http://www.totuusveroistasi.fi/
-
Veroprosenttilaskuri http://prosentti.vero.fi/VPL2017/Sivut/Aloitus.aspx?kieli=fi-FI
-
Veroasteet : https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/
-
Maistuisiko 3% osinkovero: http://www.talouselama.fi/uutiset/maistuisiko-kolmen-prosentin-osinkovero-3437074
-
Toimeentulotuen kustannustehokkuus. Juho Saaren kirja. Sosiaaliturvariippuvuus sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa. s.67 http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/100775/Saari_Sosiaaliturvariippuvuus.pdf?sequence=1
-
Leipäjonot ekologinen tapa jakaa ruokaa. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/485189-mikael-jungner-haluaa-suomeen-lisaa-leipajonoja-ekologisesti-kestava-tapa-jakaa
Kommentit (0)