Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Omaisuusarvojen kehitys

  • asuntojen pitkän aikavälin reaalihinta 1989-2017
    asuntojen pitkän aikavälin reaalihinta 1989-2017
  • Vuokrat 1975 -2017
    Vuokrat 1975 -2017
  • Osakkeiden markkinaarvo ja ulkomaalaisomistus. (Suomen pankki)
    Osakkeiden markkinaarvo ja ulkomaalaisomistus. (Suomen pankki)
  • Hex Osakkeiden pitkä aikaväli.
    Hex Osakkeiden pitkä aikaväli.
  • Hex 25 Osakkeiden pitkä aikaväli.
    Hex 25 Osakkeiden pitkä aikaväli.
  • Hex, 10 vuotta.
    Hex, 10 vuotta.
  • Hex 25, 10 vuotta.
    Hex 25, 10 vuotta.
  • Verotus 1975 - 2016
    Verotus 1975 - 2016
  • dollarin kurssi.
    dollarin kurssi.
  • Kruunun kurssi.
    Kruunun kurssi.
  • Valtion velka ennen 2010. sota- ja eu aika näkyy.
    Valtion velka ennen 2010. sota- ja eu aika näkyy.
  • Kuluttajahinnat 1989-2016. n. 150%
    Kuluttajahinnat 1989-2016. n. 150%
  • Ansiotaso 1989-2016. n. 250%
    Ansiotaso 1989-2016. n. 250%
  • Konkurssit.
    Konkurssit.

Arvelin vaihteeksi tutkia miten omaisuuden arvo on käyttäytynyt viime aikoina, onhan meillä yleinen uskomus, uusliberalismi siirtää rahaa köyhiltä rikkaille. Osasyynä on myös se, että muutama tuntemani suhteellisen varakas ihminen on sadan asunnon loukussa. Heille on kertynyt kiinteistövarallisuutta jota on hankala realisoida elleivät palkat ala nousemaan. Pörssikehitys ehkä selittää miksi.

Tilastokeskuksen kuvion mukaan näyttää siltä että vuokrat nousevat aika tasaisesti, tapahtui mitä vaan. Asuntojen myyntihinnat taas huojuvat markkinoiden mukaan todella paljon kuten 1990 laman tarkastelu osoittaa.

Pörssistä viisaat sijoitusoppaiden kirjoittajat neuvovat, osta ja pidä. Kun seuraa pitkän aikavälin pörssin kehitystä, neuvo tuntuu hiukan heikolta. Ehkä kannattaisi ostaa pohjalla ja myydä huipulla. Kurssit eivät nimittäin ole kovinkaan kummoisesti nousseet, HEX on tippunut puoleen 2000 luvun huipustaan.

HEX 25 sentään pitänyt pintansa. Jos ostit 2000 luvulla, saat omaisi pois ja osingot jäävät tuotoksi. Tosin epäilen että tämän hetkinen kurssi on enemmän EKP tukiostojen ansiota kuin todellista hintaa.

Kymmenen viimeisen vuoden kehitys ei sekään ole kovinkaan ruusuista jos kurssinousuilla meinaa rikastua. Mikäli satuit ostamaan pohjalla, olet kyllä tuplannut pääomasi mutta huipulla ostaminen on sen vastaavasti miltei puolittanut. Takana on ne kultaiset ajat jolloin osake kasvoi tasaisesti arvoa ja osingoilla eli.

Euroonhan liityttiin koska haluttiin vakaa valuutta joka ei heittelehdi Suomen vientituotteiden hinnan mukaan. Maailmankauppaa käydään pitkälti taaloilla joten taalasidos olisi taannut suhteellisen vakaan kurssin vientituotteiden hinnoilla.

Suhteessa dollariin Euro näyttää pitemmällä aikavälillä horjuvan kuin känninen pimeässä. Tuollaiset lähes 60% kurssivaihtelut on äkkipäätä ajatelleen vientituotteiden hinnoittelussa varsin hankalia. Suoraan sanoen, ihmettelen miten meillä on yleensä minkäänlaista vientiteollisuutta.

Kokoomuksella on ollut 1980 luvulta asti kaksi tavoitetta. Alentaa verotusta ja valtion velkaa. Taulukoiden valossa kummassakaan ei ole niin loistokkaasti menestytty. Velka on samalla tasolla kuin kokoomuksen edellisellä hallituskaudella toisen maailmansodan aikaan. Verotus ei ole muuttunut 1970 luvun jälkeen ainakaan alaspäin. Tosin omaisuusvero on siirtynyt kiinteistöveroksi ja tuontitullit arvonlisäveroksi jotka rokottavat kaikkea kauppaa, ei vain tuontia.

Jos olisin sijoittaja, en riemusta kiljuisi. Onneksi olen pitänyt näppini irti pörssistä sen jälkeen kun Elop tuli Nokiaan töihin.

Surkeinta on tietysti piensijoittajalla joka maksaa jokaisesta myyntivoitosta ja osingosta verot. Suuret niistä pääsee eroon säätiöiden ja holding yhtiöiden kautta. Veroparatiisin kautta omistaessa saa sentään saman tuoton kuin suuret koska jää pääomatulovero pois.

Nordnet lanseerannut muutamia indeksirahastoja (superrahastot suomi, ruotsi, norja, tanska) joissa osingot voi jättää laillisesti verotta kasvattamaan pääomaa, joten välttyy ainakin siltä osinkojen verotukselta ja maksaa verot vasta sitten kun myy osuutensa. Tosin noilla kasvuluvuilla ei vaikuta sekään oikotieltä rikkauteen.


 

Tossa lukemista:

Vain piensijoittajat maksaa veroa?

Kauppalehti

"Eihän siinä ole mitään järkeä, että osa ei maksa lainkaan veroa ja osan verotusta kiristetään koko ajan”, sanoo Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja, Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius Arvopaperissa.

Keskuspankit luovat kuplaa?

Kauppalehti

QE:n viralliset tavoitteet, eli reaalitalouden indikaattorit, paranivat Yhdysvalloissa huomattavasti QE1:n aikana. Myöhemmissä toimenpiteissä elvytys näkyi sen sijaan lähinnä osakkeiden hinnoissa. Kuten huumeriippuvainen konsanaan, keskuspankki jatkoi pumppaamista, jotta osakemarkkinat eivät romahtaisi sekasortoisesti. Vuonna 2014 FED lopetti - nyt pumppausvuorossa on EKP, joka on vasta päättänyt painaa yksityistenkin yritysten lainakorot negatiivisiksi. Japanissa taas keskuspankki on jo siirtynyt suoraan tukemaan pörssiä osakesijoituksilla, ja siksi se kuuluukin jo suurimpiin omistajiin yhdeksässä kymmenestä Japanin pääindeksin yrityksestä.

Euroopan talous on heikoissa kantimissa. Epäselvää kuitenkin on, onko järkevin tapa edetä siten, että keskuspankki pumppaa rahoitusmarkkinoita ja tätä kautta pörssiä kuukausittain summalla joka vastaa 250 euroa jokaista euroalueen kansalaista kohden? Heräisikö talous paremmin ”helikopterirahalla”? Lähettämällä jokaiselle euroalueen kansalaiselle ”touhutonnin” käteistä, jolla voisi vuoden aikana ostaa tavaroita ja palveluita parhaaksi näkemältään yritykseltä?

Keskuspankin vastaus on ollut, että fiskaalipolitiikka kuuluu valtioille. Karkeasti sanoen, keskuspankin tehtävä on säädellä rahan määrää, valtiot ottakoon halpaa lainaa ja päättäköön mitä sillä tehdään. Valtiot eivät kuitenkaan tähän asti ole olleet halukkaita ryhtymään pumppausta vastaaviin elvytystoimiin, osin poliittisista syistä.”

Taloussanomien vanha juttu:

Tänään on h-hetki – Suomen Pankki katkaisee velkakierteen

”Suomen Pankki teki puolessa vuodessa sen, mihin hallitukset eivät ole kyenneet kuuteen vuoteen: katkaisi valtion velkakierteen. Toki valtio velkaantuu yhä, mutta ei ulkopuolisille vaan keskuspankille. SP on ostanut valtion velkakirjoja enemmän kuin valtion koko tämän vuoden alijäämän verran, ja siksi valtion velka ulkopuolisille rahoittajille taittuu laskuun. Taite koittaa suunnilleen tänään. ”

” Mikään ei ole Suomen Pankille helpompaa kuin pitää ostetut velkakirjat hallussa niiden eräpäivään asti ja erääntymisen jälkeen ostaa samalla summalla uusia samanlaisia velkakirjoja tilalle.

Kun SP vielä tilittää kyseisistä velkakirjoista saamansa korkotulot voitonjakona takaisin korot maksaneelle valtiolle, on tämä osa valtion velasta yhtä tyhjän kanssa.

Tämä tarkoittaisi käytännössä kyseisten velkojen mitätöimistä.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat