Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Rahan määrä ja hintavakaus

Mietiskelin rahan kvantiteettiteoriaa. Teoria kuuluu, rahamäärän lisäys talouteen nostaa hintoja, rahan määrän vähentäminen laskee niitä. Joissakin oloissa tuo pitää paikkansa. Ei tosin aina.

Oletetaan kumminkin että se pitää paikkansa, tehdään kerrankin mieliksi monetaristeille ja unohdetaan keynesiläinen hömppä. Mitä siitä seuraa?

Ensinnäkin, kuinka raha syntyy? Raha syntyy pankissa sillä hetkellä kun pankki myöntää lainan. (Jätetään kaikki muut rahan syntymekanismit huomioimatta, vaikka minäkin niitä olen esittänyt blokissani.)

Kuinka raha tuhoutuu? Raha tuhoutuu kun asiakas maksaa velkansa pankille.

Milloin uutta rahaa syntyy? Lainoja myönnetään eniten nousukaudella. Kaikkialla vallitsee vahva usko tulevaisuuteen, palkat, asuntojen hinnat nousevat ja yritystoiminta kannattaa.

Laman aikana vastaavasti uusia lainoja ei anota eikä myönnetä. Vanhoja velkoja maksetaan pois.

Raha lisääntyy nousukaudella ja vähenee lamassa.

Kvantiteetti teorian mukaan rahamäärän pitäisi pysyä vakiona tai kasvaa hitaasti taatakseen vakaan hintatason. Jonkun pitää luoda lisää rahaa taatakseen asian. Se joku on valtio koska yksityinen sektori ei niin tee lamassa.

Kuinka se luo lisää rahaa? Ottamalla lainaa. Lainaa täytyy ottaa vähintäin niin paljon että se korvaa yksityisen sektorin velan maksun.

Raha pitää myös kuluttaa, muuten se ei vaikuta mitään. Miten se kulutetaan?

Jakamalla kapitalisteille? Ei toimi. Talous on lamassa, investoinnit eivät kannata ja rikkailla on riittävästi rahaa henkilökohtaiseen kulutukseen.

Jakamalla pankeille? Pankit eivät voi lisätä kierrossa olevaa rahaa koska kukaan ei ota lainaa.

Ainut keino on jakaa raha köyhille joko palkkana (työllistää) tai lahjana (sosiaalietuisuuksina).

Huvittavaa kyllä, jopa äärioikeistolainen rahateoria puolustaa elvytystä jos asiaa miettii hiukan. Ihme ettei Juhanna Vartiainen ole tuota miettinyt. Hän ei ehkä tunne rahan syntymekanismia? Siitä on kyllä Suomen pankin sivuilla selkeä kuvaus.

Suomen pankin rahan synty Eurokampus- raha on velkaa

Wiki: Rahan kvantiteettiteoria

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Milloin uutta rahaa syntyy? Lainoja myönnetään eniten nousukaudella."

Vai meneekö tämä toisinpäin,koska:

"Pankit eivät voi lisätä kierrossa olevaa rahaa koska kukaan ei ota lainaa."

Nousikausi = kun hanat aukeaa..pätee muuten pubissakin.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

pankki voi estää nousun eväämällä lainat mutta ei sitä yleensä tee jos asiakas on maksukykyinen. nousukaudella kaikki ovat maksukykyisiä ja jokainen liiketoiminta suunnitelma kannattava.

elikkä kyseessä on itseään vahvista kierre kumpaankin suuntaan. konkurssi aalto tekee pankit varovaisiksi, voittojen kasvu uhkarohkeaksi.

esim mä aikonaa tein talon ilman minkäänlaisia säästöjä, pankit kilpaa tarjosi rahaa.

nyt taas mulle tarjottiin sijoitusasuntoa joka maksaisi itsensä viidessä vuodessa, käteistä oli sen verran että olisin selvinnyt 50% lainalla. en viitsinyt ostaa koska ei kukaan tiedä kuinka kauan tämä lama jatkuu ja kuinka syvälle mennään. saattaahan olla että asuntojen hinnan kikyillään puoleen nykyisestä. (se ei muuten paljon vaadi. muutaman prosentin palkan alennus ja pieni korkojen nousu. alkaa pakkomyynnit. niistä seuraa hintaromahdus.)

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Ai oikein tarjottiin tuollaista asuntoa :) Taidan olla täysin väärillä markkinoilla. Kai siihen sa siivun Wincapitaa päälle?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"nyt taas mulle tarjottiin sijoitusasuntoa joka maksaisi itsensä viidessä vuodessa, käteistä oli sen verran että olisin selvinnyt 50% lainalla. en viitsinyt ostaa koska ei kukaan tiedä kuinka kauan tämä lama jatkuu ja kuinka syvälle mennään."

Kuulostaa liian hyvältä tarjoukselta ollakseen totta. Yleensä kuitenkin, jos on rahaa, kannattaa se sijoittaa johonkin kiinteään, siinä kuitenkin arvo jotenkuten säilyy. Vaikka Asunto-osakkeen arvo laskisi puoleen, yleensä se tarkoittaa sitä että kaikki muukin on laskenut. On paljon todennäköisempää että rahan arvo romahtaa, eli että siis kiinteän omaisuutesi arvo nousee, kuin että kävisi toisinpäin.

Toki välillä aina käy niinkin että kaiken omaisuuden arvo laskee, sehän on samaa kuin valuutan revalvoituminen.

Rahaa ei kuitenkaan kannata säilyttää rahana muuten kuin revalvaatiotilanteessa ja se on äärimmäisen harvinainen tilanne.

Rahalla ei muuten sinänsä ole mitään arvoa, vaikka muuta väitettäisiin. Raha on vain mittatikku jolla omaisuuden arvoa mitataan. Parempi olisi jos rahan arvoa ei muutettaisi, omaisuuksien arvot tietenkin muuttuvat toisiinsa nähden jolloin niiden arvot rahassa mitattuna muuttuvat.

Rahan kokonaismäärä ei kuitenkaan riipu lainan määrästä, kuten väitit, vaan siitä miten paljon maailmassa on sellaista omaisuutta ja palveluntarjontaa jonka arvo voidaan rahassa määrittää. Rahan määrä kasvaa vain jos myyntikelpoista omaisuutta tehdään lisää tai palveluiden tarjontaa kasvatetaan.

Velalla ei rahan määrään ole osuutta eikä arpaa. Vaikka pankki myöntäisi velkaa miten paljon tahansa, rahassa mitattava omaisuusmäärä ei siitä millään tavalla kasva, siinä vain jaetaan jo olemassolevia resursseja niille joille se tehty velkaraha annetaan. Kun rahaa tällä tavalla tehdään ja jaetaan, on selvää että olemassaolevat resurssit pitää jakaa useamman kesken ja se merkitsee sitä että sen rahan jonka pankki jakoi maksavat ne joilla ennen oli oikeus kyseisiin tavaroihin tavaroiden hinnan kallistumisena, eli rahan arvon alenemisena.

"saattaahan olla että asuntojen hinnan kikyillään puoleen nykyisestä. (se ei muuten paljon vaadi. muutaman prosentin palkan alennus ja pieni korkojen nousu. alkaa pakkomyynnit. niistä seuraa hintaromahdus.)"

Asunnon käyttöarvo sentään säilyy, kun rahan arvo pienenee se on sitten kaput, rahalla ei ole käyttöarvoa, ainoastaan ostoarvo.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Liikepankit eivät lainaa myöntäessään varsinaisesti luo rahaa, koska se raha häviää, kun laina maksetaan takaisin. Itse asiassa takaisinmaksussa häviää jopa hieman enemmän rahaa kuin mitä alkuperäinen lainasumma oli, koska pankki perii lainastaan korkoa, ja ne korot pitää myös maksaa takaisin pankille. Toki, jos tarkastellaan vain yhtä lainaustapahtumaa, niin siinä rahan määrä kasvaa lainasumman verran, mutta koska lainoja nostetaan ja maksetaan takaisin koko ajan, niin pitkällä tähtäimellä tämä ei luo lisää rahaa talouteen.

Varsinainen raha luodaan keskuspankeissa ja ne kontrolloivat kierrossa olevan rahan määrää. Keskuspankit painavat setelit, jotka ovat viime kädessä rahan määrän mitta. Jos kaikki lainaajat nostaisivat lainasummansa seteleinä, olisi liikepankkien lainojen myöntäminen rajoittunut siihen, paljonko niillä on seteleitä eli keskuspankkirahaa hallussaan. Käytännössä harva nostaa lainasummaansa seteleinä, mutta sen sijaan useinkin lainalla ostetaan jotain, ja raha siirretään myyjän tilille, joka usein sijaitsee toisessa liikepankissa. Tällainen pankkien välinen rahaliikenne hoidetaan myös keskuspankkirahalla, joten sen määrä todellinen talouteen vaikuttava rahan määrä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Mitä taas elvytykseen tulee, niin "äärioikeistolainen rahateoria" ei ota siihen kantaa suuntaan eikä toiseen. Totta on, että köyhimmille jaettuna raha menisi varmimmin kiertoon, mutta toisaalta elvytys sinänsä on kyseenalaista, koska siinä ei luoda mitään lisäarvoa. Pelkän setelin painaminen ja sen antaminen jonkun käyttöön ei kasvata reaalitaloutta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Mistäkö se raha oikein tulee?
Se onkin mielenkiintoinen kysymys.

Minulla onkin asiasta henkilökohtaista kokemusta.

Ensimmäiset rahani sain vanhemmiltani, sitä sai kun pyysi, ei tosin paljon, mutta vähän, se oli vanhempieni työllään ansaitsemaa rahaa.

Sitten tein joskus vähän jotain työtäkin, sukulaisille ja naapureille tuli käytyä hommissa, siitä sai aina jonkun markan. Se oli tavallaan harmaata rahaa, veroja ei tullut maksettua enon tai naapurin sedän kouraan painamasta vitosesta tai kympistä. Mutta se oli omalla työllä ansaittua rahaa, vaikka olikin ns. harmaata rahaa.
----------

Sitten sain opintolainaa, sekin oli rahaa, mutta se piti sittemmin maksaa takaisin.
----------

Sitten sain oikeaa työtä, josta piti maksaa veroja. Sillä palkalla piti sitten alkaa kustantamaan omaa elämistään, piti maksaa opintolainat ja verot. Veroilla ilmeisesti sitten hoidin yhteiskunnalliset velvoitteeni julkisen sektorin, valtiokoneiston, infrastruktuurin, yhteiskunnan sairaiden, vammaisten ja vanhusten ylläpidosta.
----------

Nyt sitten olen itse jo eläkkeellä ja kaikki rahani tulevat muiden tekemästä työstä. Valtiovalta kerää ne rahat puolestani työtä tekeviltä kansalaisilta ja antaa ne minulle sovitulla tavalla.
----------

Tästä kaikesta kokemastani minulle on jäänyt sellainen vaikutelma että työnteollahan sitä rahaa tehdään. Jotkut voivat tietenkin myös keplottelemalla hankkia rahaa, mutta minun heikoilla lahjoillani ja rehellisellä luonteellaini ei sellaista olisi kylläkään voinut tehdä.
-----------

Aina ei tasan käy onnen lahjat ja toiset pystyvät tekemään työtä enemmän kuin toiset. Sellaiset ihmiset maksavat enemmän muiden toimeentulosta kuin mitä itse saavat yhteiskunnan koneiston kautta muiden tekemällä työllä syntyneitä rahoja.

Mutta kyllä näille muita enemmän työtä tekeville yleensä kuitenkin jää enemmän rahaa käyttöön kuin niille jotka joutuvat elämään toisten töillä. Tavallaan näen että tämäkin on oikein, vaikka periaatteessa eivät he sen parempia ihmisiä ole, työkykyisempiä vain.

Ja pitäähän työnteolle toki olla kannusteita, muuten työtä ei lainkaan kannattaisi tehdä ja siitä kärsisi koko yhteiskunta, sekä ne jotka tekevät ne työt, että ne jotka ovat työelämän ulkopuolella ja elävät toisten työllä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset