Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Devalvaatiosta

  • Suomi euro kalliolla, Ruotsi kelluu meren armoilla.
    Suomi euro kalliolla, Ruotsi kelluu meren armoilla.
  • Suomi euro kalliolla, Ruotsi kelluu meren armoilla.
    Suomi euro kalliolla, Ruotsi kelluu meren armoilla.
  • Devalvaatiosta

Aina kun puhutaan markasta tai euroerosta, tulee joukoittain ”asiantuntijoita” jotka kertovat kuinka pieni valuutta on markkinoiden armoilla ja devalvaatiot ovat ainainen riesa. Markkaa kuvataan roskavaluutaksi. Samat ”asiantuntijat” eivät käytä dollarista, jenistä kruunusta taikka eurosta nimitystä roskavaluutta.

Tuohon on syynsä. Ellei ymmärrä mitä tarkoittaa kelluva valuutta, ei ymmärrä myöskään miksi devalvaatiota ei dollarissa tarvita. Syyhän on sama kuin eurolla. Kelluva valuutta etsii arvonsa markkinoilla niin että sen kurssi määräytyy valtion taloudellisen tilan mukaan, mikään keinotekoinen kurssimuutos ei ole tarpeen.

Suuri sisämarkkinoihin suuntautunut valuutta alue, euro tai dollarialue kyllä voi säilyttää suhteellisen vakaan kurssin, sille ei haittaa vaikka vienti loppuisi kuin seinään. Pienelle valtiolle joka tahtoo leikkiä vientikaupalla, kiinteä valuutta on melkoinen taakka.

Viinasen aikana me kokeilimme kiinteää kurssia ilman devalvaation mahdollisuutta. 700 000 työtöntä myöhemmin markkinat pakottivat hyväksymään kelluvan kurssin. Sen jälkeen alkoi talouden elpyminen.

Nyt kilpailemme kiinalaisten kanssa siitä kuka tekee halvimmalla. Kelluvalla kurssilla ei tarvitsisi kilpailla. Jos kiinan kilpailukyky olisi parempi, markka kelluisi alaspäin aivan kuten nyt euro. Tai jos kilpailukyky korjaantuisi, markka kohoaisi. Aivan kuten eurokin.

Eli me kyllä olemme nytkin kelluvassa valuutassa, ainut ero on että se kelluu saksan, ei suomen etujen mukaan.

Kelluvassa rahassa oleminen muuttaa kilpailuasetelmaa. Nyt jokainen euromaa kilpailee saksan kanssa siitä kuka vie eniten. Jos vie vähemmän, joutuu kuseen. Euroalueen sisäiset tulonsiirrot eivät toimi. Hyvä niin. Muuten suomi saisi rahdata etelään satakunta miljardia pikaisena kehitysalue tukena. Olemme liian rikkaita tähän juoppoporukkaan jossa juodaan sen viinat jolla niitä sattuu olemaan.

Omassa rahassa suomalaiset firmat kilpailisivat keskenään ja valuuttakurssi hoitaisi ulkomaankaupan tasapainoa. Ilman että kukaan tekisi mitään. Automaattisesti. Markkinataloudessa on joitakin hyviä ideoita joita minä kunnioitan. Nyt olemme kuitenkin luopuneet tuosta tärkeimmästä edusta, automaattisesta ulkomaankaupan tasapainosta. Mistä seuraa aikaa myöten suomen autioituminen. Ensin katoaa teollisuus, sen jälkeen asukkaat.

On totta että kelluvaa kurssia voi manipuloida ja kaikki valuutta alueet niin tekevät. Jokainen alentaa oman rahansa arvoa setelipainolla ja matalilla koroilla. Ruotsin kaltaiset suurvallat voivat keinotella itselleen kilpailuetua pieniin euromaihin verrattuna. Se on suurvaltojen etuoikeus. Heillä riittää äly siihen joten he pysyvätkin suurina.


 

Koska joku kiljaisee, säästöt, niin se viinanenkin teki, pistän tuohon vanhan linkin. (En pahemmin Korkamania arvosta mutta tuossa se nyt sattuu olemaan oikeassa.)

Suomi ei noussut Viinasen leikkauksilla” – Korkman tylyttää suomalaisia talouspäätöksiä

Professori Sixten Korkmanin torstaina julkaistu teos Väärää talouspolitiikkaa käy läpi merkittävimpiä talouskriisejä sekä Suomessa että maailmalla. Korkmanin mukaan usein kriisit olisi voinut välttää tai niiden vaikutuksia olisi voinut lieventää oikealla talouspolitiikalla, mutta monesti talouspäättäjät ovat vain pahentaneet tilannetta.

23.10.2015 klo 06:48päivitetty 23.10.2015 klo 15:50


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Riksbank joutuu seuraamaan EKP:tä lähes pakkomielteisesti, koska ilman koronlaskuja ja muita kevennystoimia Ruotsin kruunun eurokurssi vahvistuisi merkittävästi ja tuontihintojen lasku vaimentaisi jo ennestään vaisuja inflaatiopaineita.

Euroalueen rahapolitiikka on siis käytännössä merkittävä osa Ruotsin rahapolitiikkaa. Kun EKP keventää, kruunun vahvistumisen pelossa Riksbank joutuu keventämään perässä.

Lopputulos on ongelmallinen, koska Ruotsin historiallisen matalalle laskettu korkotaso ja hyvä talouskasvu lisäävät ylikuumentumisen riskiä jo ennestään kuumilla asuntomarkkinoilla. Tilanne ruokkii jo voimakkaasti velkaantuneita kotitalouksia velkaantumaan lisää; tämän vuoden syyskuussa kotitalouksilla oli velkaa reilut 176 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Suhde on ennätyksellinen suuri, ja sen nousu jatkuu yhä.

EKP-vetoisuuden vuoksi Riksbank ei ole itsenäinen siinä mielessä, että keskuspankin korkopolitiikka perustuisi laajamittaisemmin Ruotsin talouden kehitykseen. EKP:n toiminta määrää Ruotsin rahapolitiikan jatkossakin.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tietty kaikki on naimisissa. euro joutuu taalaa vastaan sotimaa, taala kiinaa. toi ny vaan markkinatalouden ominaisuus. jos siirrytäs kommunsimiin, kilpailu loppus. lammas tiikerin kans heinää söis.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Eikö tuo rahan arvolla kilpailemin nyt kuitenkin oo enemmän sellaista hölmöläisten hommaa.

Vaikka sanotaan että euron liian korkea arvo tekee Suomesta kilpailukyvyttömän, niin silti tänne rakennetaan biojalostamoja, tulee laivatilauksia ja muutenkin kauppa käy.

Suomi tarvitsee juuri sellaisia yrityksiä jotka pärjää olemassaolevan valuutan arvolla. Sellaisia yrityksiä ei tarvita jotka ei pärjää muuten kuin rahan arvoa alentamalla.

Jos yritys ei pärjää markkinoilla, niin kyllä se vika pitää löytyä jostain muusta kuin valuutasta. Liian suuret palkkakustannukset voi olla yksi osatekijä.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Mitä veikkaat olisiko sen 10v sitten Nokian kulta-aikoina kauppatase ollut yli vai alle sen 10mrd euron ylijäämän, jos olisi ollut markka?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

empä osaa heittää tuohon mitään, en ole sitä kellutuksen jälkeistä nousua miettinyt, oon keskittänyt raivoni siihen 1990 romahdukseen.

silloin kun suomi ensin kellutti ja markka luiskahti aliarvostetuksi, sit kiinnitettiin euroon, talous kasvoi n. 5% vuoteen ja oltiin samassa tilanteessa kuin saksa nyt. eli silloin hyödyttiin kiinteästä kurssista joka auttoi paikkaamaan entisen ylikorkean kurssin luomia tuhoja.

kelluva markka todennäköisesti ois alentanut ylijäämää.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Euron kelluminen alaspäin on palauttanut merkittävästi viennin ylijäämää yhdysvaltoihin. Nousu alkoi vuoden 2011 jälkeen, kun ylijäämä oli pudonnut 2,3 miljardista 700 miljoonaan. Ylijäämä taitaa olla lähellä 2 miljardia. Tätä ei ole auttanut kiky, eikä rakenneongelmat ole tilannetta pahentanut, vaan kurssivaihtelu sitä on korjannut.

Nykyisessä eduskunnassa kaikki puolueet ovat europuolueita, eikä niistä asian ajamiseen ole. Tarviaan asianajajapuolue.

Pekka Iiskonmaki

Minulle devalvaatio sopii todella hyvin. Säälin köyhiä ja siksi en sitä toivo.

Toimituksen poiminnat