Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Talouskasvusta

  • Talouskasvusta
  • Nykyinen ja optimaalinen talouskasvu. ero mun laskema.
    Nykyinen ja optimaalinen talouskasvu. ero mun laskema.
  • Marx vai Smith? Keynesin vaikutus siirsi talouden kapitalistin helvettiin.
    Marx vai Smith? Keynesin vaikutus siirsi talouden kapitalistin helvettiin.
  • Talouskasvusta
  • Valtion velka, Suomen pankin kuva
    Valtion velka, Suomen pankin kuva
  • Tilastokeskuksen kasvuluvut ja trendiviivat
    Tilastokeskuksen kasvuluvut ja trendiviivat

Talouskasvulla tarkoitetaan bruttokansantuotteen rahamääräistä kasvua. Eli siis palkkojen ja voittojen määrää. Meillä riemuitaan ellei talous romahda alaspäin kuten Euro-oloissa on totuttu. Tällöin jopa 1% kasvua pidetään hyvänä tuloksena. Sitähän se ei tietenkään ole.

Tuottavuus kasvaa teknologian kehittymisen seurauksena noin 2-3% vuoteen. Se siirtyvätkö tekniset keksinnöt tuotantoon riippuu investoinneista. Jos yritys ostaa uuden teknologian koneita, korvaa vaikkapa ruuvimeisselin akkuruuvinvääntimellä, tuottavuus kasvaa. Ellei investoi akku koneeseen, tuottavuus ei kasva. Kilpailijat kuitenkin investoivat joten aikaa myöten säästeliäs yritys menee konkurssiin vaikka palkkoja alennettaisiin kuinka paljon. Ruuvimeisselillä pärjää ehkä akkuvääntimelle mutta ruuvausrobotille sillä ei pärjää. Tuottavuuden kasvuun on siis kilpailun luoma pakko. Ellei halua olla täysin eristäytynyt talous jossa kaikki ulkomaankauppa on kielletty. Näinkin tietysti pärjää mutta aikaa myöten se voi johtaa väestökatoon.

Tuottavuus siis kasvaa väistämättä vähintäin 2% vuoteen. Mikäli halutaan säilyttää työpaikat, on kansantulon kasvettava myös sen 2% vuoteen. Eli 2% kasvu tarkoittaa sitä ettei talous kasva yhtään, on juostava 2% pysyäkseen paikallaan.

Entäs sitten kiinniottajan etu?

Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous kasvoi 1975 – 1989 noin 11% vuoteen. Tätä perustellaan kiinniottajanedulla. Matalan tuottavuuden maataloudesta siirryttiin teolliseen työhön jolloin työ tehostui ja ansiotaso kasvoi. Teknologia oli valmiina, alkuun sitä voitiin kopioida ja myöhemmin kehittää myös itse.

Kiinniottajan etu on todellinen ja toimiva. Jokainen kehitysmaa voisi helposti nostaa henkeä kohden tuotetun varallisuuden noin 30 000 e tasoon. Kyse on politiikasta. Oikealla politiikalla saadaan se 10% talouskasvu joka on auttanut Suomen, Japanin, Eteläkorean, Taiwanin .. kohtuulliseen elintasoon.

Jos nyt mietitään Suomen tilannetta. Meillä on suhteellisen hyvin koulutettu väestö josta reilu 20% on työttömänä. Eli kärsimme vuosittain vähintäin 20% hyvinvointi tappion. Siitä eivät kärsi vain työttömät kuten moni luulee. Koko kansantalous kärsii siitä ainakin kolmesta syystä.

Ensinnäkin töissä käyville syntyy kasvanut verotaakka koska maksajia on vähemmän kuin optimitilanteessa.

Toisaalta työttömyys alentaa palkkatasoa koska työpaikan epävarmuus estää palkankorotusvaatimuksia.

Kolmanneksi se hidastaa tuottavuuden kasvua. Matala palkka ja työvoiman ylitarjonta tekee investoinneista kannattamattomia jolloin uusi teknologia jää kaupan hyllylle.

Mikä olisi nykytilanteessa optimikasvu?

Miellä on reilu 20% väestöstä työttömien vara armeijassa kuten Marx sanoisi. Tai ylikattavan sosiaaliturvan piirissä kuten Kokoomuspoliitikot kertovat. Jos haluamme ohjata taloutemme täystyöllisyyteen, vaaditaan reilua kasvua. Siihen ei riitä edes kaksi vuotta ja 10%.

Okunin lain mukaan

Työttömyysasteen muutos = 0,5 x (bruttokansantuotteen kasvu – tuottavuuden kasvu)

Laki pitää paikkansa sekä historiallisesta kokemuksesta että yritystalouden kautta laskien. (Mulla on jossakin laskelmat, en viitsi etsiä. Jätän lukijalle harjoitustehtäväksi asian todistamisen.)

Okunin lakia soveltaen ja olettaen.

1. tuottavuuden kasvu on 3% kasvavassa taloudessa.

2. 10% vuosikasvu on maksimi joka toimii ilman suuria ongelmia. (siitä on kokemusta kymmenistä valtioista, viimeisenä Kiina.)

vuosittain:

1 vuosi, 10% kasvu, tuottavuus 3%, seuraa siis 7 / 2 = 3,5. eli työttömyys laskee 16,5% tasoon.

2 vuosi, 10% kasvu, tuottavuus 3%, seuraa siis 7 / 2 = 3,5. eli työttömyys laskee 13% tasoon.

3 vuosi, 10% kasvu, tuottavuus 3%, seuraa siis 7 / 2 = 3,5. eli työttömyys laskee 9,5% tasoon.

4 vuosi, 10% kasvu, tuottavuus 3%, seuraa siis 7 / 2 = 3,5. eli työttömyys laskee 6% tasoon.

5 vuosi, 10% kasvu, tuottavuus 3%, seuraa siis 7 / 2 = 3,5. eli työttömyys laskee 2,5% tasoon.

Vastaavasti 5% vuotuisella talouskasvulla 2,5% työttömyyteen pääseminen vie noin 9 vuotta.

On hiukan kiistanalaista vastaako 2,3% vai 5% työttömyys täysyöllisyyttä. Reilun sosiaaliturvan oloissa voinemme tyytyä 5% työttömyyteen vaikka se muutoin onkin katastrofaalinen.

Jos teemme tuon tuottavuusloikan täystyöllisyyteen, bkt kasvaa viidessä vuodessa 61%. eli jos nyt tienaat satasen tunnille, viiden vuoden kuluttua tienaat 161 euroa. Veroasteesi tietenkin laskee nykyisestä 60% tasosta arviolta 40% tasoon.

Todellisuudessa palkan korotus on todennäköisesti suurempi koska riistoaste laskee työvoimapulan oloissa. Talouskasvu taas saa aina väistämättä aikaan työvoimapulaa joillakin aloilla. (Mekanismin löydät Adam Smithin kansojen varallisuudesta.)

Ellei mikään noista edellä mainituista saa sinua vakuuttumaan talouskasvun pakosta niin voin kertoa että kapitalismin toimiminen vaatii sitä, Adam Smithin näkymätön käsi nimittäin toimii vain täystyöllisyyden oloissa. Kilpailua esiintyy vain kapitalistin helvetissä jossa luova tuho hoitaa tehottomat yritykset ja kilpailu työvoimasta pakottaa maksaan tuottavuutta vastaavaa palkkaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse asiassa tuottavuus ei kasva väistämättä 2-3% vuosivauhtia. Vuoden 2008 jälkeen tuottavuuden kasvu on jäänyt koko läntisessä maailmassa toivottua matalammaksi, mikä on iso ongelma, sillä talouskasvu tulee lopultakin pitkällä aikavälillä tuottavuuden kasvun kautta.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

nin se jäi 100 ekr - 1700 jkr aika matalaksi. silloin työvoimasta oli ylitarjontaa joten ei tarvittu koneita. riitti kun pakotti muut töihin. eli sipilöi.

kiinassa reilun 2000 vuotta oli kans täysin pysähtynyt tilanne.

klassisen kapitalimsin kasvu oli vajaa 2%. keynesiläisyys nosti sen kolmeen. ny taas ollaan siin klassises mallis joten jäädään jälkeen.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Keynesläisyys lainasi talouskasvua tulevilta vuosilta. Luonnollisessa tilanteessa rahan määrä kasvaa tuotannon (reaalitalouden) kasvun seurauksena, mutta jonkin verran tuotannon kasvua saadaan aikaan myös toimimalla käänteisesti eli kasvattamalla rahan määrää ensin. Tätä ei kuitenkaan voida jatkaa kovin pitkään. Keynesläisyys toimi näin aikansa, ja nyt on tullut maksun aika.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #5

Mikä sanelee että nykyinen reaalitalous on liikaa? Eivätkö ihmiset halua asioita ja korkeampaa hyvinvointia, täytyykö teknologisessä kehityksessä mielestäsi mennä taaksepäin välillä, vai saneleeko jokin yliluonnollinen voima mikä on liikaa?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #6

En oikein ymmärrä kysymystä, mutta vastaan, että ei. En missään ottanut kantaa siihen, mikä on liikaa tai, onko nykyinen reaalitalous liikaa. Puhuin vain markkinoilla olevan rahan määrästä. Luonnollisessa tilanteessa se kasvaa reaalitalouden mukaan. Keynesläiset yrittävät luoda reaalitaloutta kasvattamalla rahan määrää. Ikävä kyllä se toimii jonkin aikaa, mutta kuten sanottu, on loppujen lopuksi vain lainaa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #7

No nyt ehkä pääsin ajattelustasi jyvälle. Tarkoitatko siis että Keynesiläisyys ei ole koskaan kasvattanut reaalitaloutta?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #8

En, mutta se ei pysty kasvattamaan sitä pysyvästi, koska (nykyisellä) rahalla ei ole mitään itseisarvoa. Jos ihmisille antaa rahaa, he kuluttavat hetken enemmän, mutta jos eivät itse tuota vastaavaa lisäarvoa, niin heille myytävien tuotteiden hinnat nousevat, ja kohta ollaan samassa tilanteessa. Sitten voidaan antaa lisää rahaa, ja taas kulutus kasvaa hetkeksi. Tätä voidaan jatkaa jonkin aikaa, mutta ei loputtomiin, koska rahan arvo pienenee joka kierroksella.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #10

"En, mutta se ei pysty kasvattamaan sitä pysyvästi, ..."

Sittenhän ensimmäinen kysymykseni oli relevantti. Jos Keynesiläisyys on kerran kasvattanut myös reaalitaloutta, miksi sen on väistämätöntä taantua? Eivätkö ihmiset haluat tuotettuja asioita, täytyykö teknologisessa kehityksessä jostain syystä ottaa välillä takapakkia, vai saneleeko joku yliluonnollinen mikä on "liikaa"?

"Jos ihmisille antaa rahaa, he kuluttavat hetken enemmän, mutta jos eivät itse tuota vastaavaa lisäarvoa, niin heille myytävien tuotteiden hinnat nousevat, ja kohta ollaan samassa tilanteessa."

Tarkoitat ilmeisesti lisäarvolla konkreettista tuotantoa, asioita joita voi ostaa. Et siis Marxilaista lisäarvoa, tai edes rahallisesti mitattavaa arvonlisää?

Eivät välttämättä tuota vastaavaa määrää, mutta enemmän kuin tuottaisivat ilman tuota rahainjektiota. Senhän kerroit itsekin myöntäessäsi Keynesiläisyyden kasvattaneen reaalitaloutta. Miksi siis olisi parempi ilman?

"Tätä voidaan jatkaa jonkin aikaa, mutta ei loputtomiin, koska rahan arvo pienenee joka kierroksella."

Mikä estää ettei rahan nimellisarvoa voida laskea pitkiä aikavälejä, kunhan laskutahti on hallittu? Eihän sillä ole mitään merkitystä onko sinulla tuhat dinaaria, joiden jokaisen arvo on euro, vai kymmenen tuhatta dinaaria, joiden jokaisen arvo on kymmenen senttiä. Ja sekin on pelkkä sopimusasia - ja milloin tahansa muutettavissa - montako niitä nollia siinä setelissä konkreettisesti näkyy.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #5

"Keynesläisyys lainasi talouskasvua tulevilta vuosilta"

Tai sitten käytti olemassaolevaa potentiaalia..eikä mitään tai vaan käytti.

Jyrki Paldán

Kun tuottavuus on BKT/työtunneilla ja Suomessa 2008 lähtien BKT on laskenut ja työtunnit kasvaneet Sipilöinnin seurauksena, on tuottavuuden lasku hyvin pitkälti mittaustavan syytä. Itse työntekijöiden kyky, tai potentiaali, tuottaa asioita(se porakone vs. käsinruuvaus) tuskin on laskenut.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Nythän tuottavuuden kehitys on laahannut jotain 8 vuotta. 90-luvun alkuvuosina työn tuottavuuden kasvu jatkui kuten ennen lamaakin.
Nokia ja mikähän muu selittäisi sen?

Euromaista joku Italia on jatkanut ainakin kaksi vuosikymmentä tuota pysähtyneisyyttä.

Toimituksen poiminnat