Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Oliko Hitler talousnero?

  • Myytti.
    Myytti.
  • Todellisuus.
    Todellisuus.
  • Saksan henkeä kohden talouskasvu oli noin 7%.
    Saksan henkeä kohden talouskasvu oli noin 7%.
  • USA 1933-1944. 9% kasvu.
    USA 1933-1944. 9% kasvu.
  • Kanadan kehitys.
    Kanadan kehitys.
  • Saksa, 1900 - 2008.
    Saksa, 1900 - 2008.
  • USA pitkä aikaväli.
    USA pitkä aikaväli.
  • Oliko Hitler talousnero?
  • Hitlerin valtakunnan eteneminen. Kuten näemme, toisen ms jälkeen valtakunta oli pienimillään, ei suurimmillaan.
    Hitlerin valtakunnan eteneminen. Kuten näemme, toisen ms jälkeen valtakunta oli pienimillään, ei suurimmillaan.

Kuten kuvasta näkyy, Hitler kykeni luomaan noi 7% talouskasvun. Menetelmät olivat nykyisestä näkövinkkelistä nerokkaita. Lopetti ulkomaan velan (sotakorvaukset) maksamisen, lyhensi työaikaa, palkkasi työttömät valtion hommiin. (Asevelvollisuus, moottoriteiden rakentaminen, aseteollisuus) käynnisti setelipainon luomalla uusia maksuvälineitä, esim mefo vekselit. Ainoa uusliberalistinen uudistus jonka nykypoliitikot tajuavat oli eutanasia ohjelma. Hitler tappoi työkyvyttömät kansalaiset.

Monet nykypolitikot pitävätkin aiheesta Hitleriä nerona. Heidän kykyihinsä verrattuna hän olikin nero.

Hitlerin nerous on kuitenkin myytti. Saksa ei missään vaiheessa saavuttanut edes välttävänä pidettävää 2% pitkän aikavälin kasvua. Lyhyt kasvupyrähdys pysyi reilusti alle optimaalisen bkt. Kasvupyrähdyksen aikaansaamiseen auttoi edeltäjien lähes syyntakeettomuuteen edennyt typeryys. He noudattivat uusliberalistien politiikkaa säästäen, leikaten palkkoja ja sosiaalietuuksia. Mistä tietysti seuraa talouden romahdus ja natsien valtaan nousu. (Samaa politiikkaa mitä nämä meidän älypäät noudattavat.)

Jos vertaamme Rooseveltin USA kehitystä, lyhyen ajan kasvu (1933 – 1944) oli suurempaa ja mikä merkittävintä, Roosevelt kykeni kasvattamaan USA taloutta sen pitkän ajan optimitason yläpuolelle kun taas Hitler jäi koko aika sen alle.

Eli Hitler näyttää nerolta jos sitä vertaa Weimarin tasavallan palkanalennus politiikkaan ja meidän nykyisiin talousidiootteihin mutta jos vertailuun otetaan Roosevelt taikka kuka hyvänsä edes jotakuinkin täysjärkinen talouden pitäjä, Hitler on luuseri. Jopa Stalin kykeni parempaan tulokseen ja häntä tuskin kukaan nerona pitää. (Stalin pystyi noin 130 milj asukkaan tuotanolla hakkaamaan EU:n, Valkovenäjän ja Ukrainan tuotantokapasiteetin koska NL kykeni organisoimaan työn tehokkaammin.)

Hitlerin keinoista voidaan toki ottaa oppia. Työajan lyhennyt, julkiset työt ja setelipaino ovat peruskauraa joilla työttömyys alenee. Ne eivät kuitenkaan riitä. Vaaditaan Rooseveltin 94% maksimiveroaste, kultavarojen sosialisointi ja valtion voimakkaasti ohjaama talous mikäli meinataan menestyä. Eutanasiaa, leipäjonoja taikka pakkotöitä ei sen sijaan tarvita.

Historiasta voidaan oppia, oppi vaan ei ole monellekaan mieleen. Ja aika harva nykyisin muistaa edes eilisen tapahtumia, vuosikymmenistä puhumattakaan. Lukutaidon ja aivojen katoaminen vaikuttaa politiikkaan.

 

 

Hitleriä edeltänyt idiootti https://fi.wikipedia.org/wiki/Weimarin_tasavalta

”Vuosien 1930 ja 1932 välillä Brüning yritti hallita ja vakauttaa valtiota ilman parlamentin enemmistöä käyttäen apunaan presidentti Hindenburgin hätätilaoikeuksia. Samaan aikaan suuri lama saavutti huippukohtansa. Liberalistista talousteoriaa seuraten Brüning leikkasi valtion menoja, mukaan lukien sosiaalisektoria. Hän oletti, että taloudellinen lama pahentuisi entisestään, ennen kuin talous kääntyisi taas nousuun. Valtio lakkasi muun muassa tukemasta pakollista työttömyys­vakuutusta, mikä tarkoitti enemmän menoja työtä tekeville ja vähemmän etuja työttömille. Tämä johti kasvavaan tyytymättömyyteen hallitusta kohtaan.”

Lisää luettavaa: http://www.poliittinentalous.fi/saksan-hyperinflaation-opetukset/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Mika Waltari kirjoitti sota-aikana tuotannon rationalisoinnin klassikon HYVIN HARKITTU - PUOLEKSI TEHTY Rationalisointi aseena tuotantotaistelussa. Julkaisija Valtion tuotantokomitea.

Kirjassa Waltari kertoo miten Amerikan rationalisointi näytti olevan pisimmällä mutta maailmanpula paljasti tämän lumeeksi. Tavoitteena on vain voiton maksimointi, työläiset ovat turvattomia.

Saksassa jo 1920-luvulla käynnistettiin kansantalouden rationalisointi RKW. Siinä valtion, työnantajien ja työntekijöiden kanssa yhteistyöllä rationalisoitiin tuotannonala kerralla. Tehtaat jotka eivät pystyneen tuottamaan riittävän edullisesti päästettiin konkurssiin. Ennen sotia Saksa oli kilpailukykyisin maa maailmassa. Vaikka sodassa maa pommitettiin maan tasalle, se on silti noussut Euroopan tehokkaimmaksi ja rikkaimmaksi maaksi. Ahkeruuden ja rationalisoinnin eli järjenkäytön avulla!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Saksan sodanjälkeisen nousun keskeinen moottori oli nk. Marshall-apu, joka oli niin massiivista, että Saksa ei vieläkään pystyisi sitä korkoineen maksamaan takaisin.

Käyttäjän PetriSutinen11 kuva
Petri Sutinen

Hitler otti uutta velkaa huimalla tavalla. Vuonna 1938 oli jo tehtävä ratkaisu - lisävelanotto ja ryöstötalous 1939 tai suuren valtionbudjetin leikkaus ja markkinatalous. Valinta tapahtui vasta harkinnan jälkeen.
Suuret valtionohjelmat yhdessä korkeiden puolustusmenojen kanssa olivat jo silloin umpikujassa velankasvun takia.
Weimarin ajan lopun ongelmat olivat juurikin paljon myös sotakorvausvelvotteiden syytä. Bruningin vaihtoehtona ei ollut sellaisen velan ottaminen, jota sillä hetkellä kukaan ei olisi millään hinnalla Saksalle enää myöntänyt. Weimarin hyperinflaatio vei valtion maksukyvyttömään tilaan.
Uusliberalismi on asialle aika väärä sana. Tsipraskin sopii paremmin.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

hyperinflaatio oli 1918-1923. loppui (wiki) : "Saksassa toteutettiin 1. joulukuuta 1923 valuuttauudistus jossa 1 000 000 000 000 vanhalla markalla sai yhden uuden Rentenmarkin (vaihtosuhde 1012)."

aatu nousi 10 vuotta myöhemmin ton säästöpolitiikan seurauksena.

meilä vaan ei ihmiset osaa edes blokista lukea syytä ja seurausta. saati kirjoista, ne on paljon pidempiä.

Käyttäjän PetriSutinen11 kuva
Petri Sutinen

Noh noh. Ei ne sotakorvausten maksut loppuneet suinkaan D-markkaan, eikä Saksan talous noussut suinkaan hyperinflaatiosta suihkuna kukoistukseensa. Jatkuva neuvottelu tarvittiin ahnaiden velkojien kanssa.
On tämä nykysäästöjen vertailu WW 1 -sotakorvausvelvotteisen Saksan rämpimiseen
täysin hakemalla haettua.
https://en.wikipedia.org/wiki/World_War_I_reparations

Velanotto oli tärkeimpiä pakotteita myöskin WW-2:n alkuun. Aatu oli huikea velkaelvyttäjä.
Vuonna 1939 puolet valtion menoista katettiin velalla.
http://www.historylearningsite.co.uk/nazi-germany/...

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

"
- wikipedia
Kansallissosialismi
Talouspolitiikka

Tullessaan valtaan kansallissosialistit olivat osin luopuneet puolueohjelman tavoitteistaan sosialisoida tuotantovälineitä, ja sosialisointi rajoittui lähinnä vainottujen ryhmien sekä valloitettujen alueiden omaisuuteen. Osittainen suunnitelmatalous ”nelivuotissuunnitelma” toteutettiinkin ilman de jure sosialisointia: nähtiin tehokkaammaksi antaa osaavien suuromistajien hoitaa yrityksiään jatkossakin, mutta valtion komentojen mukaan, valtion takavarikoidessa yritysten tuotot itselleen.

Tässä mielessä kansallissosialismi eroaa valtion suoraan omistukseen pyrkivistä kommunisteista, jotka pyrkivät sosialismin kautta kommunismiin ja valtion kuoleentumiseen, mutta muistuttaa sosialidemokratiaa, jossa verotuksella ja sääntelyllä ohjataan muodollisesti yksityisen tuotannollisen omaisuuden tuottoa ja käyttötarkoituksia.

Kansallisella tasolla kansallissosialistien tärkeimmät tavoitteet taloudessa olivat työttömyyden ja hyperinflaation poistaminen ja keski- ja alaluokkien käytössä olevien kulutushyödykkeiden tuotannon laajentaminen.

Nämä olivat keskeisiä poliittisen suosion lisäämiseen pyrkiviä tavoitteita ja vastasivat omalta osaltaan Weimarin tasavallan puutteisiin. Kansallissosialistinen puolue oli toimissaan tuloksekas ja talous kasvoikin huippuvauhtia vuosina 1933–1936 (keskimäärin 9,5 prosenttia vuodessa ja teollisuuden kasvoi 17,2 prosenttia).

Kansallissosialismiin kuuluu valtion hallinnassa oleva sijoitusmaailma, rahamarkkinat, teollisuus ja maanviljely. Talousmallissa on kuitenkin myös yksityisiä yrityksiä ja osittain markkinatalouteen perustuva hinnanmääräytyminen
"

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Ehkä Kreikankin olisi pitänyt aloittaa sota. Ei sen tuhoisampaa jälkeä pommit olisi saaneet aikaan mitä troikka.

"government income had been 10 billion Reichsmarks in 1928. In 1939, it stood at 15 billion. However, government spending had increased from 12 billion Reichsmarks in 1928 to over 30 billion in 1939 – a difference of 15 billion Reichsmarks. From 1933 to 1939, the Nazi government always spent more than it earned so that by 1939, government debt stood at over 40 billion Resichsmarks." Lähde: http://www.historylearningsite.co.uk/nazi-germany/...

Käyttäjän kirstityoton kuva
Kirsti Era

Hitlerin talousihme:
ryösti pitkin 30-lukua ja 9.11.1938 lähtien systemaattisesti juutalaisten omaisuudet puolueensa ja lähipiirinsä firmojen ja valtion taskuun, siellä oli isojakin omaisuuksia, sekä tehtailijoiden että yksityisten keskiluokkaisten ihmisten. Ei se kultahampaiden, silmälasien, hiusten ja ihon kiskominen ollut homman alkua vaan loppusilaus.
Opettavainen kohde on esim tekstiiliteollisuuden keskuksen Lodzin (Puola) juutalainen hautausmaa valtavine mausoleumeineen, siis 2. maailmansotaa edeltävältä ajalta. 1939 alkaen nekin omaisuudet meni suihin eikä turpiin.

Toinen olennainen seikka on Länsi-Euroopan, Ukrainan ja Valkovenäjän maatalous- ja muun tuotannon ryöstäminen sodan aikana. Suomen jatkosodan nälkätalvea 1941-42 muistellaan ja tarinan onnellinen päätös kuuluu: "kunnes saatiin Saksasta viljaa". Vai että Saksasta. Se oli Ranskasta, Hollannista, Ukrainasta, Tanskasta, Baltiasta varastettua tavaraa. Mutta hyvin maistui eikä totuutta välitetä muistella vielä nykyisinkään, saati kertoa näille Odinin soltuille ym. valopäille.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vaikka tämä ei kuulu asiaan, kunnioitettu presidentti Roosevelt kävi 1930-luvulla Afrikassa pienellä metsästysreissulla kavereidensa kanssa. Tällä kolmen kuukauden reissullaan ampuivat yli 11.000 villieläintä mukavasti autoilla ajellen pitkin safareita. Hemingway taisi olla myös mukana hauskanpidossa.

Hitler oli tiettävästi varsin eläinrakas.

Käyttäjän kirstityoton kuva
Kirsti Era

eläimiä sääli, mutta juutalaisia, romaneja, homoja, vammaisia, vasemmistolaisia murhasi systemaattisesti. Tosi humaani kaveri?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Melkoisia kusipäitä tuppaavat olemaan useimmat suuret johtajat - Intian Mahatma tästä poislukien.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Melkoisia kusipäitä tuppaavat olemaan useimmat suuret johtajat - Intian Mahatma tästä poislukien.

Käyttäjän MikaSaarela kuva
Mika Saarela

Nyt tuli kyllä väärä Roosevelt ja väärä vuosikymmen. Metsästäjäpresidentti oli Theodore Roosevelt ja aika 1909-10. Polioinvalidi Franklin D. ei oikein safarille istuisi.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Smithsonian–Roosevelt_African_Expedition

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg

-- Ellen Brown, Web of Debt, 2008, Google-käännös

Weimarin Hyperinflaatio, Hjalmar Schacht

Mitä näkyvät modernissa oppikirjoissa on katastrofaalinen karannut inflaatio kärsinyt vuonna 1923 Weimarin tasavalta (yleinen nimi tasavallassa jotka säätelevät Saksa 1919-1933). Radikaali devalvoituminen saksalaisen valuutan mainittu kouluesimerkkinä mikä voi mennä pieleen, kun hallitukset saavat rajattomat valtuudet painaa rahaa. Juuri se mainittiin; mutta taloustieteen monimutkaisessa maailmassa, asiat eivät ole aina niin ne näyttävät. Weimar finanssikriisi alkoi mahdoton sotakorvaukset maksut määrätty Versailles'ssa. Hjalmar Schacht, joka oli valuuttakomissaari tasavallassa, valitti:

Versaillesin on malli nerokas toimenpiteiden taloudellisista tuhoaminen Saksa. . . . Reich ei löytänyt tavan tilan päätään vedenpinnan yläpuolelle muutoin kuin inflaatiota luovalla tulostuksella seteleitä.

Niin hän sanoi ensin. Mutta Zarlenga kirjoittaa, että Schacht 1967 kirjassaan Magic of Money "päästää kissan ulos pussista". Schacht paljasti, että se oli yksityisomisteinen Valtionpankki, ei Saksan hallitus, joka oli pumppasi uusi valuutta talouteen. Kuten Yhdysvaltain Federal Reserve, Valtionpankin valvoi virkamiehet mutta operoitiin henkilökohtaista etua. Mikä johti hyperinflaatioon oli spekulaatio ulkomaisia ​​sijoittajia, jotka myyvät markka lyhyt, vedonlyönti sen pienenee arvosta. Vuonna manipuloiva laitetta kutsutaan lyhyeksi myyntiä, keinottelijat lainata jotain he eivät omista, myydä se, niin "kansi" ostamalla sen takaisin halvemmalla. Keinottelu oli mahdollista, koska Valtionpankin tehty valtavia määriä valuuttaa saatavilla lainanotto, jotka on luotu kirjauksia pankin kirjoja ja lainasi kannattavalla kiinnostusta. Kun Reichsbank ei voinut tyydyttää kyltymätön kysyntä markkoja, muut yksityiset pankit saivat luoda niitä tyhjästä ja lainata niitä lisää

Schacht mukaan siten ei hallitus aiheuttanut Weimar hyperinflaatio, mutta se oli hallitus, joka sai ne kuriin. Valtionpankin pantiin tiukkaan valtion sääntely, ja nopea korvaavat toimenpiteet, joilla pyritään poistamaan ulkomaiset keinottelu, poistamalla helposti lainaa pankki-luotu rahaa. Hitler sitten sai maan jaloilleen hänen Treasury todistuksilla Abraham Lincolnin Greenback-tyyliin.

Schacht oikeastaan ​​hylkäsi tämän valtion fiat rahan, ja sai potkut johtajaksi Valtionpankin kun hän kieltäytyi painamasta sitä (mikä on saattanut pelastaa hänet Nürnbergin oikeudenkäynnissä). Mutta hän myönsi myöhemmin muistelmissaan, että antamalla hallituksen antaa rahaa mitä se tarvitsi, ei syntynyt ennustama klassisen talousteorian hintainflaatiota. Hän arveli, että tämä johtui siitä, tehtaat istuivat tyhjäkäynnillä ja ihmiset olivat työttömiä. Tässä hän yhtyi John Maynard Keynesiin: kun resurssit ovat käytettävissä lisätä tuottavuutta, lisäämällä uutta rahaa talouteen ei nostaa hintoja; se nousi tavaroita ja palveluja. Tarjonta ja kysyntä kasvoi yhdessä, jättäen hinnat ennallaan.

Käyttäjän PetriSutinen11 kuva
Petri Sutinen

Bruning ei tuhonnut Saksan taloutta. Lama ja kiivaasti vaaditut sotakorvaukset yhdessä antoi aika vähän vaihtoehtoja. Pohja jäi valmiiksi uudelle nousulle.

Bruningin politiikka kylläkin sai seuraavissa vaaleissa aikaan uudet hallitsijat.
He sitten pidemmän päälle tuhosivat sen Saksan talouden. Kylläkin vain väliaikaisesti.

Historiasta saa todella hakemalla hakea tapausta, missä jatkuva velanotto veisi onnelliseen lopputulokseen. Rakenteellisen vajeen korjaaminen ikuisella velalla on aina tiennyt tuhoa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset