Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Rahan luominen pankissa ja pörssissä

  • Target maksujärjestelmä Suomen pankin sivuilta.
    Target maksujärjestelmä Suomen pankin sivuilta.
  • Pankin luoma paha musta kultaharkko, velkaa.
    Pankin luoma paha musta kultaharkko, velkaa.
  • Pankin luoma hyvä kultaharkko, talletus.
    Pankin luoma hyvä kultaharkko, talletus.

Nykyisin on yleistä tietoa missä raha syntyy. Se syntyy pankissa kun pankki myöntää luottoa. Luottoa myöntäessä syntyy kaksi pankkitiliä. Lainan ottajan tili jossa on positiivinen saldo ja velkatili jonka saldo on negatiivinen. Ville Iivarinen kirjassaan Raha tuo asiaa esiin.

Toinen tapa luoda rahaa on pörssi. Pörssissä raha syntyy yksinkertaisella mekanismilla. Sinulla on 1000 osaketta joiden arvo on 1 e kappale. Sinulla on siis tuhat euroa likvidiä varallisuutta. Myyt yhden osakkeen hintaan 2 e. Sen jälkeen sinun varallisuutesi on 2 euroa rahaa ja 1998 euroa osakkeina. Kahden euron pörssikauppa poiki siis 1000 euroa virtuaalivarallisuutta koska osakkeiden arvo kohosi tuhannella eurolla.

Elikkä raha syntyy sekä pörssissä että pankissa. Esko Seppäsen väite, pörssikauppa on nollasumma peliä sijoittajien kesken, ei pidä paikkaansa nykyisin. Todellisuudessa pörssikauppa luo rahaa nopeammin kuin painokone.

Vastaväitteet.

  1. Et voi maksaa lähikaupassa pörssiosakkeille, ne eivät ole rahaa.

  2. Et voi maksaa veroja pörssiosakkeilla.

Vastaus:

Et sinä voi maksaa pankkirahallakaan. Jos tarjoat kaupassa Kiteen OP painamia seteleitä ne eivät toimi sen paremmin kuin toimii Nokian osakekirjat. (Luulisin että kummatkin toimivat esim. Laakkosen autokaupassa, Yrjö osaa laskea papereille arvon vaikka automyyjä ei osaisikaan.)

Kun menet ruokakauppaan ja maksat, sinä et maksa pankkirahalla vaan keskuspankkirahalla. RahanTransmutaatio toimii seuraavasti:

  1. Otat pankista lainaa tonnin.

  2. Menet ulos ja nostat automaatista 1000 e keskuspankkirahaa.

  3. Maksat kaupassa keskuspankkirahalla. (Euron seteleillä.)

Samaten on verojen maksun kanssa. Kun maksat kiinteistöveron Kiteen OP tililtä verottajan luxenburgilaisen veroparatiisi pankin tilille, rahanvaihto tapahtuu sähköisesti Target 2 järjestelmän sisällä. Kiteen OP velkaantuu 500 e keskuspankkirahaa, ulkoistettu veroparatiisi pankki saa vastaavan tilityksen. (Oletan että veronkantokin on siirretty veroparatiisiin muiden valtion yhtiöiden pankkitilien mukana. Sieltä rahat on helpompi varastaa kuin kotimaasta.)

Entä kun maksat ostoksesi pörssin luomalla rahalla?

  1. Vaihdat osakekirjat keskuspankkirahaksi. (myyt osakkeet ja nostat saamasi pankkieurot pankin seinästä.)

  2. Maksat kaupassa keskuspankkirahalla. (Euron seteleillä.)

Kuten havaitsemme, sekä pankki että pörssiraha on samanlaista. Kumpikin toimii laillisena maksuvälineenä sen jälkeen kun se on muuttanut muotoaan keskuspankkirahaksi.

Puhdasoppiset Monetaristit pitävät rahan määrää inflaation mittarina. Siksi heidän mielestään rahan määrän säätely on ainut keskuspankin tehtävä. Kuten jokainen pörssejä seurannut tietää, osakkeiden arvo on turvonnut huomattavasti nopeammin kuin reaalitalous. Jos keskuspankki ymmärtää tehtävänsä rahan määrän säätelijänä, sen täytyy nostaa korkoja reilusti palauttaakseen rahan määrän kohtuulliseksi. Ei taida tajuta missään.

Toivoisin että ainakin FED tekisi kokeen. Nostaisi korkoja niin että pörssien yhteenlaskettu arvo olisi sama kuin 1970 jolloin pörssi vastaisi jenkki duunarin elintasoa. Luulisin että muutama suhteellisen varakas hiukan köyhtyisi. No, Euroalue on paljon sitoutuneempi sekopäisiin rahateorioihin, ehkä tämä blokini innoittaa sen kokeilemaan asiaa.


 

Mitä tästä pörssiraha väittämästäni seuraa?

No luonnollinen seuraus on jonkin pörssivälittäjän luoma kultainen maksukortti. Kortti joka vastaa osaketiliä ja on maksuväline. Kortin toiminta:

  1. Asiakas määrittää osakkeet joita tilillä säilytetään. (esim Enron, Fortum, Indeksirahasto jne)

  2. Tilipäivänä asiakkaan tilille menee 500 e.

  3. Pankin robotti ostaa osakkeita.

  4. Asiakas maksaa kaupan kassalla 100 e.

  5. Pankin robotti myy 100 e edestä osakkeita ja toimittaa kaupan tilille 100e.

Kortin edut

  1. Köyhäkin voi omistaa osakkeita ja hyötyy kurssinoususta.

  2. Inflaatio ei syö säästöjä vaan osingot kasvattavat tiliä.

  3. Raha ei ”makaa” pankkitilillä.


 

Siis vielä kertauksena:

Pankissa: Kun menet pankkiin ja otot tonnin velkaa, syntyy tonnin velka ja tonnin talletus. Sen velan joudut joskus maksamaan.

Pörssissä (perustat pörssiyhtiön):

  1. Sijoitat 1000 € vaikkapa lapioon niin että saat 5% tuoton.

  2. Onnistut alentamaan työntekijöiden palkkoja sen verran että tuotto nousee 10% tasoon.

  3. Synnytät 1000 € edestä pörssirahaa jonka työntekijät joutuvat tulevaisuudessa maksamaan tekemällä edelleen tuolla matalammalla palkalla.

  4. Et siis velkaannu itse mutta onnistuit luomaan tonnin velkaa muille. (Ellei ay liike aja palkkoja ylös, velka maksetaan.)


 

Kun katsoo maailman top 100 rikkaiden listaa, aika harva niistä on vaurastunut rehellisellä työllä, esim. kaivamalla lapiolla ojaa. Aika moni on kyennyt hyödyntämään tuota pörssin luomaa rahaa.


 

Niille jotka eivät tiedä kuinka pankki luo rahaa. Suomen pankin sivuilla:

http://www.euro.fi/fi/ylakoulut/mita-raha-on/raha-on-velkaa/

Villen kirja:

http://intokustannus.fi/kirja/raha/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Vaikka olet lukenut kirjan rahasta, kannattanee varmaan lukea myös kirja osakemarkkinoista.

Lähtökohtaisesti osakkeen hinta on firman taseen arvo jaettuna osakkeiden määrällä - jos firma tuottaa voittoa, sitä on diskontattu nostavasti mukaan osakkeen hintaan, ja tappiota taas osakkeen hintaa alentavasti.

Näiden lisäksi osakkeen hintaan vaikuttaa taseen ja tuloslaskelman ulkopuoliset seikat, kuten brändi, mainetappiot, henkilöstö jne.

Paradoksaalisesti kyllä, osakkeen hintaan ei vaikuta yksittäisten ostajien toiminta.

Ts. Jos ostan yhden (tai useamman) osakkeen markkinahintaan nähden kaksinkertaiseen hintaan, osakekurssi (ja sitä kautta muiden omistamiesi osakkeiden arvo) ei nouse tuolle tasolle, koska kukaan muu ei ole valmis ostamaan tuolla hinnalla.

Näin ainakin pörssilistatuissa yrityksissä, jos satut omistamaan kolme osakeyhtiötä sataprosenttisesti, ja myyt yhden niistä osakkeita toiselta kolmannelle mielivaltaiseen hintaan, niin sopii odotella soittoa verottajalta.

---

Tällä kommentilla en kuitenkaan halua puolustaa pörssiä sellaisena se kun nykyään on - historiallisesti pörssi on ollut keino kerätä rahoitusta, sekä jakaa riskiä, mutta nykyisellään kyse on kasinosta, jossa talo vetää välistä, ja paljon.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

ei ole minun kirjoittama tuo raha kirja. suosittelen sitä ihmisille siksi ettei pankkitoiminta ole kovinkaan tuttua ihmisille.

bill gatesin, facebookin ja googlen arvo pitkälti menee tuolla myyt yhden osakkeen systeemillä. varmaan monen muunkin firman, en ole viitsinyt tutkia.

tietysti jos meinaat nokian hintaa peukaloida, vaaditaan isoa ostosta.

mutta silloin kun osakkeen kurssi kaksinkertaistuu, se nyt vaan kaksinkertaistuu. ostipa niitä osakkeita kuka vaan. ja koko potin arvon määrittää kallein ostos.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Rahasta mahdollisesti kansantajuisemmin:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207699-p...

Minkään yrityksen arvo ei mene yhden osakkeen periaatteella - voit kokeilla tuota perustamalla osakeyhtiön ja arvostamalla sen itse miljardiin. Tuon jälkeen kävele pankkiin ja pyydä lainaa tuota miljardia vastaan ja katso miten käy.

Osakkeiden hinta ei niin vain kaksinkertaistu, kyllä siihen aina jotkut syyt ovat. Jos huonoja syitä osakkeen arvonnousulle ruvetaan etsimään, niin yksi niistä on yrityksien omien osakkeiden ostaminen - mutta siihenkin tarvitaan käypää rahaa, ei tämäkään vain "tapahdu". Merkittävin huono syy voi toki olla (liian) halpa lainaraha, kuten taitaa olla nykyisten korkeiden (p/e:llä mitattuna) kurssien kohdalla.

Ja potin arvoa ei määrää kallein ostos, vaan markkinahinta, joka elää koko ajan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #3

markkinahinta on kallein ostos.

mä oon muutaman blokin aikoinaan kirjoittanut siitä kuinka sitä manipuloidaan.

mutta systeemin idea on. ei tarvitse manipuloida. hinnat nousee 99.9% ajasta, romahtaa 0.1%.

eli pörssi luo koko aika rahaa kunnes yhden hetken hävittää. sillä on kyky voimistaa suhdannevaihteluita jopa enemmän kuin pankeilla.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Auvoooo, ostit osakkeita liikepankkirahalla joltakin. Jos myyjän tili on toisessa pankissa selvitetään se pankkien välillä keskuspankkirahalla.

Joku ostaa sinulta osakkeen kaksinkertaiseen hintaa, senkin liikepankkirahalla jne...
Et kuitenkaan voi ostaa käytännössä mitään osakkeilla.

Ostat kissanpentuja kympillä. Joku ostaa sinulta yhden pennun hintaan 20 euroa. Lisäksi kissat lisääntyy rajusti. Et voi maksaa mitään kissanpennuillakaan.

Rahan määrän kasvu ei tosiaankaan mene hintoihin koska suurin osa rahasta pyörii niiden ihmisten välillä, ja korporaatioiden, jotka eivät lisää kulutustaan tulojen kasvaesssa.

Vaikka pörssiosakkeiden arvo on huipussaan ei sillä ole vaikutusta koska se ei lisää likviditeettiä, raha ei valu niille jotka lisäisivät kulutustaan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

maksan myäs pankinjohtajan palkan lainapaperin allekirjoituksesta liikepankkirahalla jos sattuu tili siinä pankissa olemaan.

eläkkä luule että myyn osakkeitani liikepankkirahalla. vaadin keskuspankkirahaa. (vai luuletko että hyväksyn tilinsiirron zimbavelaiseen pankkiin?) ostajan ongelma mistä sen kaivaa. yleensä joko realisoimalla omia osakkeitaan taikka vaihtamalla liikepankkirahaa keskuspankkirahaksi.

rotukissoilla voi. yksi duunikaveri koiranpentuja myy reiluun tonniin kipale. viimeksi oli kuusi myynyt hintaan 1500 e kpl. nyt on uusi satsi tulossa.

jokainen ymmärtää että reaalitalous luo reaaliarvoa (koira koiria, kissa kissoja, lapio hiekkakasoja jne). harva ymmärtää että pankki ja pörssi luovat rahaa. samoin kuin muuten kiinteistötkin. tiesitkö että usa "keskiluokka" eli 1970 - 2008 syömällä asuntojensa arvonnousua. aina kun kämpän markkina arvo kohosi, otettiin vastaava määrä lisävelkaa ja vaihdettiin autoa tai syötiin lämmin ruoka. 2008 viimein paljastui ettei pelkkä arvonnousu riitä, tarvitaan myös reaalitaloutta, vaikka niitä rotukissoja.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Toiset sannoo "raha tuled seinästä" mutta moni tietää että raha tulee lainasta. Ikävää on kuitenkin se että jos kaikki maailman velat päätettäisiin maksaa kerralla se vaatisi kolmen maapallon luonnonvarat. Toinen vaihtoehto olisi nollata velkalaskuri, mutta liikepankit eivät siihen suostu. Muistutuksesksi muuten miksi valtion velka on hyvä mutta huono asia niin nykyään rahaa luovat liikepankit eivätkä valtiot.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

No ei vaatisi. Jos kaikki maailman velat päätettäisiin maksaa samalla kertaa, se nollaisi kaikki saatavat, ei muuta. Lähinnä tarvittaisiin mustekyniä ja kirjanpitäjiä. Raha ei ole sidoksissa luonnonvaroihin. Liikkeessä oleva raha ylittää nykyisellä yhteiskuntarakenteella noin 10 %:lla kaiken myytavänä olevan, palvelut, tavarat jne. Jos kaikki realisoituu, rahan arvo laskee tasapainotasolle ja lakkaa lopulta olemasta - kunnes taas joku lupaa jotain jollekin...

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Islannin pääministeri Sigmundum Gunnlaugson teetätti vuosi sitten esityksen rahan luomisen uudistamisesta. Sen mukaan Islanti kieltäisi rahan luonnin pankeilta ja se tulisi valtion yksinoikeudeksi. Asia meni parlamenttiin keskusteltavaksi, seurasi kiivasta mielipiteiden vaihtoa pitkin maailmaa, mutta sen jälkeen olen kadottanut jäljet. Auvo tai muut, onko tietoa?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tuo on kaunis idea, joka ei käytännössä ole mahdollinen. Auvo on ollut melko konservatiivinen esityksessään. Todellisuudessa raha on lupaus, lupaus siitä, että sillä ehkä saa joskus ehkä jotain, ehkä johonkin hintaan, ehkä. Tuosta lupauksesta tekee rahaa se, että sillä on yhteisöllinen takaus. Kun takaus lakkaa, lakkaa "raha" olemasta rahaa. Näin kävi esimerkiksi Suomen markoille tässä taannoin. Se, että pankkirahalla ei voisi kaupassa maksaa, ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa; kansalainen voi ottaa pankista lainaa, kuten Auvo sanoo, ja käyttää sitä maksamalla Visallaan. Setelit ja kolikot ovat vain rahan merkintä, eivät rahaa sinänsä. Raha on mielikuva, lupaus, ei muuta. "Todellista" rahaa ei ole.

Koska raha on vain lupaus, kkuten edellä totesin, mikä tahansa siirtokelpoinen lupaus, joka täyttää tuon "saamisen, ehkä" ehdon, on rahaa. Tällaisia ovat "pankkirahan" ja "keskuspankkirahan" lisäksi myös mm. vekselit, lainvoimaiset, siirtokelpoiset, velkakirjat, yritysten saatavat, jopa pelivelat - jos ne hyväksytään maksuksi. SIKSI tuota rahanluontioikeutta ei voi rajoittaa muutoin kuin tekemällä lainojen ja saatavien yleinen siirtokelpoisuus lainsuojattomaksi. Tämä lopettaisi luottokaupan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo visalla tai minun tapauksessani s pankin kortilla voi maksaa kaupassa. ainut kauppa joka hyväksyy s pankin rahan on s kauppa. kaikki muut vaativat että niiden tiliä hyvitetään s pankin tililtä keskuspankkirahalla.

en viittinyt tuota s pankki esimerkkiä ottaa mukaan, ihmiset kun niin vähän tuosta rahasta ymmärtää että talousdemokraattien kanssa olen monta yötä kinannut siitä voinko minä tehdä rahaa. ne eivät usko että nuoruudessani maksoin kaiken omalla rahallani. kirjoitin vaan laskut alle ja kauppa oletti että minä joskus toimitan niille suomen markkoja. (niissä laskuissa ei ollut eräpäivää) tein siis omat rahani kuten pankki.

joskus jouduin myös laittamaan kiertoon omia seteleitä. niissä luki: auvo rouvinen maksaa tästä paperista 50 mk päivä.kuukausi.vuosi
allekirjoitus

yleensä tuo setelinanto tapahtui keskiviikko iltana kun piti pubiin mennä eikä sattunut virallisia maksuvälineitä olemaan. (mun nuoruudessa 50 mk riitti kapakkailtaan. tuntipalkat oli jotain 20 mk)

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Tekstissä on nähdäkseni joitain väärinkäsityksiä.

Pankin lainatessa rahaa ei luoda kahta pankkitiliä. Luodaan kaksi tilikirjausta pankin kirjanpitoon (lainan summa velkaa pankilta sinulle ja sinun vastakkainen velkasi pankille). Lisäksi sinun pankkitilillesi kirjataan lainaa vastaava, summa. Pankkitilisi saldo on siis pankin velkaa sinulle.

Teoria pörssiosakkeista rahana klikkaa muutamassa kohdassa. Kuten tuossa joku aikaisemmin esitti samalla perusteilla voitaisiin väittää kissanpentujen olevan rahaa.

Liikepankkirahan tärkein ominaisuus on sen vaihdettavuus yksi yhteen keskuspankkirahaan ja se, että keskuspankki pankkijärjestelmässä takaa tämän. Se on koko pankkijärjestelmän toiminnan ydin. Ilman tätä ominaisuutta liikepankkiraha olisi vain kuin mikä tahansa velkakirja.

Pörssiosakkeet taas eivät ole mihinkään taattuun hintaan vaihdettavissa keskupankkirahaan, eikä mikään rahoitusjärjestelmän toimija takaa niitten vaihdettavuutta ylipäätään. Voit myydä ne keskuspankkirahaa vastaan vain jos löydät niille halukkaan ostajan ja hinnan määrää tuolloin aina viime kädessä ostaja (aivan samoin kuin vaikka sen kissapennun myyminen). Toki osakkeet ovat esineiksi hyvin likvidejä.

Ja Esko Seppänen muuten on kyllä tuossa oikeassa. Yleinen väärinkäsitys myös liikepankkirahasta on, että sen luominen luottolaajennuksella olisi jotenkin vaurauden ts. velattoman rahan luomista. Näin ei kuitenkaan ole. Sekä pörssi, että liikepankin "rahanluonti" ovat nollasummapeliä. Osakkeen arvonnousua ei voi realisoida ilman, että joku toinen luopuu sitä vastaavasta määrästä keskuspankkirahaa. Osakkeen arvonnousu on vain uskomus, siihen asti kunnes joku siitä oikeasti tuon summan maksaa. Ja toisaalta liikepankki ei voi luoda velantonta rahaa, vaan jokaista tilillesi lainannossa "syntyvää" euroa vastaa sinun samansuuruinen velkasi pankille (+ korko).

Lähempänä rahaa kuin osakkeet ovat hyvin turvalliset joukkovelkakirjat. Mutta määritelmällisesti nekään eivät ole rahaa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

"Liikepankkirahan tärkein ominaisuus on sen vaihdettavuus yksi yhteen keskuspankkirahaan ja se, että keskuspankki pankkijärjestelmässä takaa tämän."

EKP ei takaa. kato vaikka kreikan pankkien sulkemista syrizan painostamiseksi. pitäsi kyllä taata, se on koko keskuspankin alunperäinen tehtävä.

"Pörssiosakkeet taas eivät ole mihinkään taattuun hintaan vaihdettavissa keskupankkirahaan, eikä mikään rahoitusjärjestelmän toimija takaa niitten vaihdettavuutta ylipäätään. "

ei muuten ole minkään pankin tilitkään kuin 100 000 e asti. aikaisemmin raja oli 20 000. se jo haittasi raha asioita.

eikä ole dollarilla, jenillä, kruunulla, eurolla mitään sidottua kurssia muiden suhteen. enemmän minä luotin nokian osakkeeseen kuin zimbaven dollariin. (osuin oikeaan)

toi määritelmällisyys on selvä. rahaa on vain keskuspankkiraha erimuodoissaan. (seteli, kolikko, keskuspankkitalletus)

se että pankit eivät luo rahaa vaan velkasuhteen on selvää. ei pörssikään luo rahaa vaan velkasuhteen. yrityksen työntekijät joutuvat maksamaan osakkeen omistajalle sen tyhjästä luodun arvon osinkoina aikaa myöten.

kuten kaikki velat, tuokin on epävarma saatava.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Pankki voi mennä konkurssiin ja/tai rahajärjestelmä romahtaa, jolloin tietenkin liikepankkiraha lakkaa talletussuojan ylittävältä osalta olemasta vaihdettavissa. Mutta häiriötilanne on eri asia kuin se, että pörssiosake ei normaalitilanteessakaan ole automaattisesti vaihdettavissa keskuspankkirahaan.

Jos pankki ei vaihda (tilin ehtojen mukaisesti) liikenpakkirahaansa keskuspankkirahaansa keskuspankkirahaan, tuota voi vaatia oikeusteitse ja jos pankki ei pysty, se joutu selvitystilaan. Jos taas pörssissä kukaan ei ei halua ostaa osakettasi siihen hintaan, mitä pidät sen arvona, niin se on ns. oma ongelma.

Vertaus ulkomaanvaluuttaan (toisen keskupankkijärjestelmän keskupankkirahaan) on siinä mielessä onnistuneempi, että sekään ei ole automaattisesti Suomessa vaihdettavissa keskuspankkirahaan. Toki se virallinen maksuväline toisessa valtiossa ja siten eroaa osakkeista.

Pörssi ei luo velkasuhdetta samassa tavalla kuin liikepankkirahan luominen. (Toki pörssikaupassa, samoin kuin kaikessa sähköisessä kaupankäynnissä, syntyy tilapäisiä velkasuhteita, jotka selvitetään kaupan yhteydessä). Mutta pörssiosakkeen arvon nousu ei luo velkasuhdetta. Velkasuhteen välttämätön osapuoli on velallinen. Ja ei ole ketään, joka olisi velvollinen suorittamaan tuon velan, siis lunastamaan tuon osakkeen sen korkeampaan arvoon tai muuten suorittamaan tuota arvonnousua vastaavan summan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #14

no syntyyhän velkasuhde. sen omistamasi firman duunarit ovat velvollisia maksamaan sulle sen korkeamman arvon mukaisen hinnan. tosin sitä ei ole lakiin kirjoitettu vaan toimitusjohtajan tehtävä on se duunareiden nahkasta kyniä.

ja markkinataloudessa ei ole mitään varmaa saatavaa. ei edes neuvostoliiton rupla ole ikuinen. eli vertailu siihen mikä on varma ja mikä epävarma on melko turhaa. sen näkee vasta jälkeenpäin. (esim mun näkemys on että osakkeiden hinnassa on ilmaa 70%. saas nähdä koska se poistuu.)

mut mennääs noihin mekanismeihin.
mä siirrän nordeasta nordnettiin 1000 e. ostan osakkeita. pidän vuoden ja myyn hintaan 2000 e.

loin tyhjästä 1000 e ja en jäänyt euroakaan velkaa. duunarit jäi. niiden pitää tuottaa 100% enemmän kuin ostovuotena.

entäs sitten pankissa.
otan 1000 e lainaa. vaihdan sen keskuspankkirahaan. juon rahat. vuoden kuluttua pankki vaatii minua maksamaan velkani takaisin.

eli kannattaa ennen antaa pörssikuplan pullistua kuin itse ottaa velkaa.

Toimituksen poiminnat