Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Vapaakaupan edut

  • Investoinnit
    Investoinnit
  • Suomen bkt ja IMF arvio tulevasta.
    Suomen bkt ja IMF arvio tulevasta.
  • Punaisella kuvattuna optimikasvu joka oli 1967 - 1990.
    Punaisella kuvattuna optimikasvu joka oli 1967 - 1990.
  • Tuon verran on menetetty.
    Tuon verran on menetetty.
  • Onko syynä palkkamaltti?
    Onko syynä palkkamaltti?
  • Kiinassa palkat nousee ja talous toimii. Sielä vallassa onkin Kommunistinen puole. Ne ymmärtää taloutta.
    Kiinassa palkat nousee ja talous toimii. Sielä vallassa onkin Kommunistinen puole. Ne ymmärtää taloutta.
  • Vapaakaupan edut

Vapaakauppa puolustetaan usein työllisyydellä. Se väite on soopaa jopa kaikkein innokkaimpien vapaakaupan puolustajien mielestä. Vapaakauppaa puolustavat näkevät edun näin. Wiki ”Hyötyjen syynä nähdään kilpailun ja taloudellisen tehokkuuden lisääntyminen, skaalaedut (kustannukset yhtä tuotettua hyödykettä kohden laskevat monilla tuotannonaloilla tuotannon määrän kasvaessa) ja ennen kaikkea erilaiset suhteelliset edut. ”

Eli tuotanto tehostuu kilpailun kiristyessä ja tuotantosarjojen kasvaessa. Tuotantosarjojen kasvaminen taas tarkoittaa luovan tuhon käyttöä. Jos meillä on viisi kauppa aluetta joissa jokaisessa on traktoritehdas joka valmistaa sata traktoria, vapaakaupan vaikutuksesta neljä tehdasta tekee konkurssin ja voittaja valmistaa viisisataa traktoria.

Koska traktoritehdas ei nykyisin tarvitse sen enempää työvoimaa, tekipä se sata tai yhden traktorin, voimme helposti päätellä työvoiman tarpeen laskevan. Henkilö joka kertoo vapaakaupan tuovan työpaikkoja joko valehtelee tai ei ymmärrä asiaa. Työpaikkojen määrä riippuu ensisijaisesti keskuspankin politiikasta väittää Paul  Krugman kirjassaan Satunnainen teoreetikko ja mielestäni hän on siinä oikeassa.

Toinen perustelu vapaakaupalle on suhteellinen etu. Wiki ”Suhteellisen edun teorian mukaan valtion kannattaa erikoistua siihen tuotannonalaan, missä se on tehokkain ja ostaa ulkomailta ne tuotteet, mitä muut tekevät tehokkaammin. Näin kokonaistehokkuus kasvaisi ja tuotantokustannukset pienenisivät. Teorian oppi-isä on 1800-luvulla elänyt David Ricardo. Monet taloustieteilijät näkevät, että valtioiden välisen vapaakaupan hyödyt ovat samat kuin kaupan hyödyt yleensäkin, ja rajoille asetetut kaupan esteet haittaavat siinä missä maan sisäisetkin kaupan esteet.

Teoria on kaunis mutta väärä kuten blokissani Suhteellinen etu, vaarallista soopaa osoitin.

Vastustanko sitten vapaakauppaa. En. Haluan vaan jokaisen ymmärtävän mistä siinä on kysymys. Tuotannon tehostumisesta ja tehostuminen tarkoittaa luovaa tuhoa.

Suomen kasvun romahdus ei kuitenkaan johdu vapaakaupasta vaan EU harjoittamasta talouspolitiikasta joka on kopio kultakantaisesta merkantilismista. (Euro antaa kultakannan, EU säännökset pakottavat merkantilismiin.)

TTIP sopimusta myydään vapaakaupan varjolla. Mikä on vale. Kyseessä on investointisuoja sopimus joka ei siis helpota kaupankäyntiä vaan antaa yrityksille oikeuden sanella lait ja käytännöt. Muinoin asiat hoidettiin suoraviivaisemmin esim Ooppiumisodalla. Nyt vaan lahjotaan politikot.

 

Merkantilismi wikissä : "Merkantilismi eli merkantiilijärjestelmä oli itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa, jota toteutettiin 1500-luvulta 1800-luvulle. Tavoitteena oli ylijäämäinen kauppatase, eli viennin oli oltava tuontia suurempi. Tämä saavutettiin monopoleilla, tulleilla ja kauppakielloilla, jotka estävät merkantilismin mielestä haitallista kilpailua. Lisäksi pyrittiin voimakkaasti edistämään teollisuutta, erityisesti tuonnin korvaamiseksi kotimaisella tuotannolla. Merkantilismin taustalla oli käsitys, jonka mukaan maailman varallisuus (ennen kaikkea jalometallivarat) on vakio, ja jokainen itseään kunnioittava valtio pyrkii haalimaan siitä itselleen mahdollisimman suuren osan."

Kuulostaako tutulta? Vientiä on edistettävä, saadaan euroja.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Taitaa amerikkalaislla olla valmetia isommat traktoritehtaat, vielä kun dollari on euroa halvempi, ei ole vaikeaa arvata kuka ne traktorit sitten valmistaisi.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Tuotteen valintaan vaikuttavat hinnan lisäksi laatu. Traktorien osalta lisäksi korjaus- ja ylläpitokustannukset. Näistä huolehtiminen on paras keino taata työpaikat jatkossakin.
Jos taas tuotteen ainoa edellytys säilyä markkinoilla on keinotekoiset rajoitukset ja kiusatullit niin sellainen tuote joutaakin jäädä ostamatta.

Jo nyt sekä unionilla että USA:lla on merkittävästi toisistaan poikkeavia laatustandardeja jotka toisaalta estävät täältä myynnin sinne ja vastaavasti tekevät jenkeissä tuotetun tavaran käyttämisestä hieman kyseenalaista. Sellaiset muurit on syytä purkaa ja pian.

Itsekin tulee maksettua tulleja aina jenkeistä tilatessani ja ne tullit ovat ikäänkuin ylimääräinen haittasakko. Vastaavalla osuudella rahaa jää vähemmän kotimaassa tuiotettujen tuotteiden hankintaan ja se on suoraan näiltä omilta yrityksiltä pois.

Niin tai näin. Eipä vasemmistoliitollakaan ole tarjota kuin perinteisiä kieltoja ja rajoituksia joilla rankaistaan eniten juuri omia kansalaisiamme. Ihan mitä tahansa kunhan asiakkaalta eli yksityiseltä tai yritykseltä saadaan varastettua valinnanvapaus.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tyäpaikat turvataan tekemällä niin heikkoa laatua että tuote hajoaa mahdollisimman nopeasti takuuajan umpeuduttua. Hehkulamppuhuijauksesta lähti ja nykyään harva kodinkone kestää pitkään takuun loputtua.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #4

Hyvälaatuiset ledit hakkaavat hehkulamput mennen tullen ja kestävät moninverroin pidempään. Hyvälaatuisia ledejä valmistetaan mm Suomessa ja Kiinassa. Saa Kiinasta huonoakin laatua, halvalla, hyvä maksaa sielläkin enemmän.
Jostain syystä verottaja tekee kaikkensa ettei se valmistus Suomessakaan kannattaisi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #5

"Hyvälaatuiset ledit"

Harvinaisen älykästä löytää ledit kuvaamaan taloudellista kestävyttä esittämässäni kontekstissa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #7

Förlåt,

Kontekstistasi oletin että oma taloudellinen kestävyytesi meni hehkulamppujen myötä.
Mutta pointtina tosiaan että laitteet kestävät ja hajoavat eikä valmistusmaalla ole merkitystä. Kyllä Suomessakin on osattu huonolaatuista tehdä.

Jos tosiaan kodinkoneiden kestävyys hankintatilanteessa pistää aprikoimaan niin kannattaa kysyä esim alan asentajilta minkä merkkiset laitteet kestävät.
Myös Kiinassa osataan tehdä laatua ja se toki myös maksaa. Siellä tehdään ihan niin hyvää tai huonoa kuin asiakas haluaa maksaa.

Asiakkaan tehtävä on suorittaa valinta. Sellaista tehtävää ei sovi ulkoistaa rajoituksia kaipaaville poliitikoille. Muuten pettyy jatkossakin.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tosta TTIP sopimuksesta.

http://www.vapaakauppa.fi/ttip-sopimus-10-uhkaa/

1. Vallansiirto valtioilta suuryrityksille. TTIP uhkaa rajoittaa merkittävästi valtioiden vapautta päättää lainsäädännöstään. Sopimukseen sisältyvä sijoittajansuoja antaisi yrityksille mahdollisuuden vaatia valtioilta miljoona-, jopa miljardikorvauksia lainsäädäntönsä muuttamisesta yritykselle epäsuotuisaan suuntaan. Uusien sääntely-yhteistyöelimien kautta yritysten etuoikeutetusta asemasta sääntelyn ”neuvonantajana” uhkaa tulla virallinen.

2. Epädemokraattinen sopimusprosessi. TTIP-neuvotteluita on pyritty käymään suljetuin ovin ilman julkista keskustelua. Suuryritysten lobbarit ovat saaneet vaikuttaa TTIP:n sisältöön jo ennen neuvottelujen aloittamista, mutta kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten mielipiteitä ei ole otettu huomioon.

3. Uhka ympäristölle. Hiilidioksidipäästöjä lisätessään TTIP tekisi tyhjiksi EU:n omat ilmastotavoitteet. Muita ympäristöä koskevia uhkia sopimuksessa ovat muun muassa ns. vesisärötyksen (fracking) käytön laajentaminen ja näin tuotettujen polttoaineiden käytön lisääntyminen.

4. Terveydenhoidon ja lääkkeiden kallistuminen. TTIP uhkaa julkisten palveluiden järjestämistä muun muassa terveydenhuollossa. Kohtuuhintaisten terveyspalvelujen ohella vaakalaudalla ovat myös kohtuuhintaiset lääkkeet, mikäli TTIP vahvistaa lääkkeiden patenttisuojaa.

5. Ruokaturvallisuus vaarassa. TTIP loisi paineita heikentää eurooppalaista, ennaltaehkäisyyn perustuvaa elintarvikkeiden valvontaa. Koska ruokaturvallisuutta ja kuluttajansuojaa korostava ruoantuotanto on verrattain kallista, näitä arvoja kunnioittavien ruoantuottajien olisi vastaisuudessa hyvin vaikea pärjätä markkinoilla kilpailevien tuottajien kanssa. Vaikka ruokaturvallisuuden kannalta kiistanalaisimpia tuotteita ja tuotantotapoja saatetaan jättää aluksi TTIP:n ulkopuolelle, niitä on mahdollista tuoda sopimuksen piiriin myös myöhemmin.

6. Eläinoikeuksien heikentyminen. TTIP uhkaa heikentää myös eläinten hyvinvointia: yritykset lobbaavat voimakkaasti muun muassa kasvunedistäjä raktopamiinin käytön sallimiseksi. Tuotanto-eläinten olot ovat nykyisellään USA:ssa EU-standardeja huonommat, ja vaarana on, että eurooppalaiset tuottajat joutuisivat TTIP:n myötä kilpailukykysyistä heikentämään standardejaan.

7. Vaarallisten kemikaalien paluu. Kemikaalien sääntely on tällä hetkellä Euroopassa huomattavasti tiukempaa kuin Yhdysvalloissa. Yksi TTIP-sopimukseen liitetty pelko on, että TTIP:n myötä EU:ssa luovuttaisiin nykyisestä REACH-kemikaaliasetuksesta ja tuhannet Euroopassa myrkyllisinä kielletyt kemikaalit palaisivat takaisin käyttöön.

8. Uhka työehdoille ja työpaikoille. Yhdysvalloissa työmarkkinajärjestöjen toiminta on rajattua, joten on hyvin luultavaa, että TTIP heikentäisi ammattiyhdistysliikkeen asemaa myös Euroopassa. Tämä vaikeuttaisi neuvottelua palkoista ja työehdoista. Sopimus siirtäisi monien alojen työpaikkoja pois Euroopasta. Työpaikkoja on arvioitu katoavan TTIP:n myötä erityisen paljon Pohjois-Euroopan maista.

9. Lahja finanssikeinottelijoille. Sääntelyn purkaminen TTIP:n myötä vähentäisi myös rahoitusalan juuri tiukennettua valvontaa. Finanssimarkkinoiden puuttellinen sääntely oli merkittävä syy viimeisimpään talouskriisiin.

10. ACTA:n paluu takaportin kautta. TTIP-sopimus uhkaa heikentää yksityisyyden suojaa ja rajoittaa internetin vapautta. TTIP:n pelätään sisältävän samoja tavoitteita kuin vuonna 2012 kaatunut ACTA-sopimus.

Päivitys 22.1.2015:

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Tottahan se on, että "Sopimukseen sisältyvä sijoittajansuoja antaisi yrityksille mahdollisuuden vaatia valtioilta miljoona-, jopa miljardikorvauksia lainsäädäntönsä muuttamisesta yritykselle epäsuotuisaan suuntaan." Mutta katsopa nyt tätä Suomen sote-uudistusta: vasemmisto haluaisi, että julkinen sektori huolehtisi sotesta. Olen samaa mieltä, mutta millä rahalla?

Varmaankin Kiteellä (ja meillä Uudessakaupungissa) julkisen sektorin osuus on perusterveydenhuollossa 90% luokkaa, mutta pääkaupunkiseudulla (jossa markkinat ovat paljon suuremmat) julkisen sektorin osuus on alle 50%. Jos nyt halutaan (niikuin halutaan, minäkin haluaisin), että julkinen sektori huolehtii, niin millä rahalla se pääkaupunkiseudun julkinen sektori nostetaan sille tasolle, mitä se meillä on? Ei millään. Ei siinä tarvita TTIP-sopimusta eikä neuvotteluja yksityisten toimijoiden ostamisesta julkiselle sektorille, koska rahaa ei ole. Päinvastoin, pitäisi saada 3 miljardin säästöt (ei tule!).

Siis jos lainsäädännöllä muutetaan koko perusterveydenhuolto julkiseksi, niin se on selvä, että korvausvelvollisuus tulee, TTIP:stä riippumatta, mutta tämän vaihtoehdon perustuslakikin tyrmää. Jos nostetaan julkisen puolen palvelutasoa niin, että yksityistä ei tarvita, mitään korvausvelvollisuutta ei tule, oli TTIP tai ei, mutta mistä rahat?

Ja millä muulla sektorilla TTIP:llä voisi olla vaikutusta? Ei millään.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Pelkkä investointisuoja on riittävä syy torpata koko juttu. Edes eri variaatioista ei kantsi neuvotella. Maanosassamme lakimiesarmeija on liian alivoimainen verrattun Samuli sedän joukkoihin ja koulutukseen.

Joo ooppiumisota on hyvä vertaus. Brittien piti saada teetä. Kiinalaiset kyllä myivät, mutta pirunmoiseen hintaan. Ooppiumista tuli kätevä vaihdannainen. Sillä sai lahjottua myös keisarin tullilaitoksen.

Kesti muuten vuosikausia ennenkuin pöhlöt tajusivat, että ei me mitään teetä tarvita. Muutama säkki tee pensaan siemeniä, on kovempi juttu.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Investointisuoja on jo olemassa eli perustuslaillinen omaisuudensuoja. TTIP:ssä on laajennettu eli rajoittaa viranomaisen toimivaltaa.
En kannata TTIP:tä, mutta ei sen vaikutuksia pidä liioitellakaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo traktoritehdasesimerkki on aika tyhjän päällä. Työllisyyden kohenemisen ei ole tarkoituskaan välttämättä tapahtua juuri siinä teollisuudessa, jonka vientiedellytykset paranevat vapaakaupan johdosta, vaan työllisyys tulee paranemaan (ainakin suhteessa tilanteeseen, jossa ei ole vapaakauppaa) sitä kautta, että koko kansantalouden vientitulot kasvavat, mikä on edellytyksenä vaurauden yleiselle kasvulle.

Mitä enemmän maa on riippuvainen viennistä sitä tärkeämpää sellaiselle maalle on vapaakauppa. Eivät norjalaisetkaan vauraita ole siksi, että siellä työskentelisi lukumääräisesti valtava määrä ihmisiä öljynporauksen piirissä, vaan siksi, että öljyn myynnistä virtaa rahaa kansantalouteen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset