Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Valtion velkaantuminen ei lisää yksityisiä säästöjä

  • valtion bruttovelan historiallinen kehitys
    valtion bruttovelan historiallinen kehitys
  • Suomen ja Saksan bruttovelan kehitys. (saksan velka on myös nettovelkaa toisin kuin suomen)
    Suomen ja Saksan bruttovelan kehitys. (saksan velka on myös nettovelkaa toisin kuin suomen)
  • Saatavakello kertoo suomen rahoitusaseman.
    Saatavakello kertoo suomen rahoitusaseman.

Usein toisteltu ja perätön väittämä, valtion velkaantuminen lisää yksityisen sektorin säästöjä, pohjaa virheelliseen näkemykseen. Väittämän esittäjät perustelevat uskomuksensa. Kuluttajat ymmärtävät valtion velkaantumisen olevan vain lykättyä veronmaksua ja valmistautuvat maksamaan kohoavia veroja säästämällä verorahat.

Väite on lähinnä naurettava. Jos valtio ottaa velkaa ja rakennuttaa rahoilla koulun, sata työntekijää saa töitä ja heidän tulonsa kohoavat. Kohonneet tulot tarkoittavat pienituloisilla kohonneita menoja. Valtion kulutuksen kohteet siis tuhlaavat saamansa rahat ja valtion velkaantuminen menee suoraan kulutukseen.

Tuon kumoamattoman faktan kuultuaan monetaristit (eräs taikauskon muoto joka levittää tuota harhaväitettä valtionlainojen kulutusta pienentävästä vaikutuksesta) esittävät jatkoväitteen. No tietysti työläiset kuluttavat rahat mutta taloudesta hyvin perillä olevat rikkaat käyvät säästämään.

Väittämä sisältää pari virhettä. Ensinnäkin, jos duunareiden ostovoima kasvaa, rikas tietysti investoi johonkin jolla saa kerättyä duunareiden palkkarahat pois. Koska en tunne montaakaan kapitalistia, käytän esimerkkinä Laakkosen Yrjöä, monialan yrittäjää. Mikäli kiteeläiset raksaduunarit vaurastuvat, Yrjö avaa kiteelle autoliikkeen ja nappaa sen kautta kohonneet tulomme pois. (Kun jäin työttömäksi, Yrjö sulki Kiteen liikkeensä. Kerrannaisina kaksikymmentä autoalan duunaria jäi työttömäksi tai vaihtoi paikkakuntaa. Tämä toimii siis kumpaankin suuntaan.)

Toisekseen. Ne jotka jotakin taloudesta ymmärtävät, tietävät ettei valtio voi koskaan maksaa velkojaan. Se ottaa velkaa uutta ja maksaa sillä entisen joten velkamäärä pysyy ennallaan. Toinen vaihtoehto on painaa rahaa ja maksaa sillä valtion velat.

Elikkä valtion velkaantuminen on todellisuudessa setelirahoitusta joka toteutuu myöhemmin, ei suinkaan lykättyä veronkantoa. Koska holtiton setelipaino aiheuttaa inflaation, valtion velkaantuminen on merkki inflaation kohoamisesta jossakin vaiheessa. (Muuten, jos inflaatiolla tarkoitetaan rahamäärän paisumista eikä hintojen nousua, valtion velkaantuminen luo lisää rahaa luomalla pankeille lainoja. Eli rahamäärä inflaatio toteutuu heti kun valtio ottaa velkaa.)

Kohoava inflaatio pakottaa rikkaatkin kuluttamaan elleivät halua syöttää ropojaan inflaatiolla. Siispä jokainen taloudesta jotain ymmärtävä aloittaa tuhlaamisen, ei suinkaan säästämistä.

Anteeksi jaarituksen sekavuus, lämmitän uunia ja ajatus harhailee.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Kyllä se raha kuitenkin aina jossain on, joten liikkeellä olevan rahan näkökulmasta säästöt lisääntyvät.

Se toinen puoli, eli velka, on kuitenkin myös olemassa. Koska valtion velka on valtion kansalaisten velkaa, ei kukaan rahan jemmaajakaan voi olla varma, että säästöjen lisäys olisi lopulta kannattavaa. Kaikki riippuu siitä, miten velka lopulta maksetaan, tai ei makseta. Inflaation lisäksi, säästäjien uhkana on se, että isommat säästöt voidaan takavarikoida. Veroparatiisitkin ovat ehkä lopulta murrettavissa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Rahan määrä maailmassa kasvaa, mutta sitä ei kuluteta?

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Inflaation mittaamisessa on myö se ongelma, että se mitataan tavallisista kulutustavaroista, kuten ruokakorin hinnasta. Eihän rikkaan sijoittajan rahoja käytetä maidon ostamiseen Lidlistä. Erilaisten sijoituskohteiden hintojen nousu voidaan nähdä rahan arvon laskuna. Kuplaantuminen onkin siis inflaatiota. Kuitenkin sijoittaja tuijottaa virallisia inflaatiolukuja, ja kokee tiliensä arvon säilyvän hyvin.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Itse uskon tähän yhtälöön:

Yksityisen sektorin rahoitustase + julkisen sektorin rahoitustase + ulkomaansektorin rahoitustase = 0

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo se on totta. mä ton kirjoitin Ricardon ekvivalenssin kumoamiseksi ja kun olin kerennyt faces jakaa, tajusin et ois tarvinnut kirjoittaa, ei alenna yksityistä kulutusta. (en vaan kiukuspäissäni miettinyt muuta kuin tota ricardon väitettä.)

eli kyllä valtion velkaantuminen lisää ykstyisen sektorin säästöjä jos laina otetaan yksityiseltä sektorilta. jos taas pankista, se kasvattaa rahamäärää.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

En taida ihan ymmärtää mitä tarkoitat.

"eli kyllä valtion velkaantuminen lisää ykstyisen sektorin säästöjä jos laina otetaan yksityiseltä sektorilta. jos taas pankista, se kasvattaa rahamäärää."

Itse katson kyllä niin, että pankkikin on yksityistä sektoria. Mikäli velkaa otetaan tahoilta, jolla on ylimääräistä rahaa lainattavaksi (ei pankeilta), niin tulevat korot mahdollistavat lisäkulutuksen säästämisen vaihtoehdoksi (entinen säästö on nytkin säästössä julkisen puolen velkakirjassa, mutta tuloja on enemmän). Mikäli lainaa otetaan liikepankeista, niin rahamäärä kasvaa. Todellisuudessa tuokin rahamäärän lisäys menee kulutukseen, sillä juuri kulutustahan varten tarvittiin lainaa. Julkisen sektorin kulutettua lisäraha markkinoille se edelleen kulutetaan tai säästetään, mutta sille säästölle haetaan normaalisti edes jotain korkohyötyä ja kierto jatkuu. Mikäli julkisen tahon koko velkaraha menisi taholle, joka maksaisi koko summalla (+korot) vanhoja velkoja pois, niin silloin kulutus ei lisääntyisi vaan vähenisi.

"Kuluttajat ymmärtävät valtion velkaantumisen olevan vain lykättyä veronmaksua ja valmistautuvat maksamaan kohoavia veroja säästämällä verorahat."

Nykyinen pyramidirahajärjestelmä vaatii jatkuvaa lisävelkaantumista (korot eivät kierrä tarpeeksi nopeasti ja tasaisesti). Jonkun on otettava velkaa. Mikäli yksityinen puoli ei voi tai ei halua ottaa velkaa, niin kuka sen sitten ottaa, jotta järjestelmä toimisi? Oravanpyörä on valmis.

Haastan sinut pohtivana henkilönä tekemään blogin siitä, että voiko olla rahajärjestelmää (tai mitään järjestelmää), jossa ei tavoitella voittoja koron ym. muodossa. Itse suhtaudun alustavasti asiaan hyvin epäilevästi.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #7

talousdemokraateilla on malli. lueksin juuri ville iivarisen kirjaa
http://www.intokustannus.fi/kirja/raha/

jahka saan läpi kahlattua, kommentoin asiaa.

vas foorumi esitti keskuspankkitiliä kaikille ja mä sitä viel lavensin niin et keskuspankki rahoittas myös alkavia riskiyrityksiä. sen ei tarviis saada rahojaan koskaan pois, joten kyseessä olisi ostovoiman pumpaaminen talouteen.

eli kyllä malleja olisi, vaikeeta sanoa mikä ois toimiva ja paras. palaan kyllä asiaan jahka valaistun.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset