Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Risto Linturin puhe Ilmastonmuutoksesta

Mielestäni tuo puhe pitää jakaa ihmisille sellaisenaan, ilman minun kommenttejani tai tiivistämistä. Pyysin Ristolta luvan facebookissa ja hän suostui.

 


HELSINGIN SEUDUN ILMASTOSEMINAARI

Pörssitalo, 12.2.2015, Helsinki

 

 

Mahdollisuuksien utopia vai vaarojen vuoristorata kohti tulevaisuutta?

Risto Linturi

 

 

Arvoisat kuulijat,

 

Yhdysvaltain senaatti päätti tammikuussa, että ilmasto muuttuu. Ihmisen vaikutusta ei saanut mainita. Republikaanit eivät taipuneet tieteen kannalle, vaikka demokraatit lahjoivat Keystonen öljyputkella. Meille useimmille tiede ei onneksi ole politiikkaa. 98% aihetta käsitelleistä tutkimuksista osoittaa ihmisen syypääksi. Minut herätti asian vakavuuteen eräs uusi ilmastomalli kymmenen vuotta sitten. Se selitti lämpenemisen historian lisäksi myös lämmön alueellisen jakauman. Väärä selitys vain harvoin sopii moniulotteisiin tosiasioihin yhtä hyvin. Heräämiseni jälkeen luin tiedemiesten keskustelua aiheesta parintuhannen tunnin verran. Se ei riitä tieteen tekemiseen, mutta sitä vähempi ei tunnu riittävän tieteellisen väittelyn ymmärtämiseen.

 

Kertaan lyhyesti ennakoinnin kannalta tärkeimmät kiinnekohdat. Edetään sen jälkeen tulevaisuuden uhkiin ja teknologisiin mahdollisuuksiin. Ilmastotieteessä pitäydyn IPCC:n konsensusarvioon ja siitä laskettuihin päätelmiin. Talouden ja teknologian osalta arvioni ovat omiani, mutta yhtyvät monien suurten konsulttien arvioihin.

 

Hiilidioksidipäästö kasvavat edelleen nopeasti. Kiinan päästöt ovat jo lähes yhtä suuret kuin EU:n, USAn ja Intian yhteensä. Sään ääri-ilmiöt sekä kuivuus ovat lisääntyneet. Ilmakehän lämpeneminen pysähtyi vuosikymmeneksi. Ylimääräinen lämpö varastoitui meriin. Tämä oli vain tilapäinen hengähdystauko. Vuosi 2014 oli mitatun historian lämpimin huolimatta siitä, ettei lämpötilaa nostavaa El Ninoa ollut.

 

Yhteiseksi tavoitteeksi on sovittu lämpenemisen estäminen yli kahden asteen, esiteolliseen aikaan verrattuna. Tätä pidetään vaarallisten muutosten todennäköisenä rajana. Raja ylitetään 33% todennäköisyydellä, jos ihmisten aiheuttamat hiilipäästöt yhteensä saavuttavat 800 gigatonnia. Tuosta kiintiöstä on 2014 loppuun mennessä käytetty 560 gigatonnia. Nykytasolla jäljellä on yhteensä 21 vuoden päästöt. Jos kasvu jatkuu, aikaa on vähemmän ja kiintiö täyttyy jo vuoden 2030 lopussa. Jokainen lähivuosi sen jälkeen nostaa vaarallisen ilmastonmuutoksen riskiä viidellä prosenttiyksiköllä. Tulevina vuosina päästöt eivät vähene. 2020 asti päästökasvu on jo sinetöity voimaloiden rakentamispäätöksissä. Jos haluamme pysyä kolmannesta pienemmässä riskissä, tulisi 2020 alkaen vähentää hiilidioksidipäästöjä globaalisti 7% vuositahdilla. Vaikka sietäisimme suuremman riskin pienenisi tavoite vain vähän.

Näin suuret vähennystavoitteet ovat hyvin vaikeita parhaillekin vähentäjille. EU on ainoa, joka on vähennyksissä oikeasti onnistunut. Vähennys on ollut vuositasolla 2%, josta taantuma selittää osan ja suuret ponnistukset toisen osan. Päästötonneina tämä on murto-osa pelkästä Kiinan päästöjen kasvusta.

 

Meidän on hyväksyttävä ikävä tosiasia: ilmasto tulee suurella todennäköisyydellä lämpenemään yli vaarallisen rajan. Käsiä ei silti pidä nostaa ylös, päin vastoin. Arktisilla alueilla ja Kalifornian rannikolla mitataan oireellisia metaanipurkauksia. Metaanin määrä ilmakehässä on kääntynyt jälleen nousuun. Brasilian sademetsä oireilee sekin kuivumisen merkkejä. Sekä arktisen alueen metaanin vapautuminen ilmakehään että Brasilian sademetsien kuivuminen savanneiksi johtaisi katastrofiin. Jokainen askel tästä vielä lämpimämpään suuntaan kasvattaa riskiä sellaisiin automaattisiin takaisinkytkentöihin, jotka nostavat lämpötilaa nopeasti ja paljon.

 

National Geographic kustansi joitakin vuosia sitten Mark Lynasin erinomaisen kirjan Six Degrees. Kirja kuvaa geologisen aineiston ja muun nykytieteen valossa, minkälainen maapallo oli, kun se viimeksi oli yhden, kaksi, kolme, neljä, viisi ja kuusi astetta lämpimämpi. Jos päästöjä ei saada lopetetuksi, päädymme nykytahdilla mahdollisesti viiteen asteeseen. Se maailma muistuttaa helvettiä, sivilisaation loppua.
Yritän nyt sanoa mahdollisimman selvästi. Teimme mitä tahansa, emme pysy riskirajan alla. Sen jälkeen panokset vain kasvavat, eli nyt on entistä suurempi syy yrittää sekä rajoittaa päästöjä että varautua elämään turbulentissa maailmassa. Riskiraja ylittyy vaikka vain jo pumpattavaksi löydetyt öljyvarat poltetaan. Raja ylittyisi vaikka uusia öljylähteitä ei löydettäisi eikä kaasuun ja hiileen koskettaisi.

 

Katsotaan välillä positiivisia näkymiä. Aurinkoenergia maksoi sata kertaa nykyistä enemmän Kekkosen ollessa Suomen presidenttinä. Asennetun aurinkoenergian hinta on laskenut siitä alkaen keskimäärin 7% vuodessa. Sillä tahdilla hinta puolittuu kymmenen vuoden välein. Tuore Deutsche Bankin arvio kuitenkin sanoo, että hinta laskisi jopa 40% jo seuraavan kahden vuoden kuluessa. Laboratorioissa on kehitteillä teknologioita, joiden avulla hinta voisi laskea 90%. Luvassa on lähes ilmaista sähköä.

 

Arvion mukaan 80% maailmasta on jo lähivuosina tilanteessa, jossa rakennusten oman aurinkoenergian kustannukset alittavat verkosta ladattavan sähkön hinnan. 2030-luvulla katto- ja seinäpinnotteisiin integroidun aurinkosähkön kustannus saattaa Suomessakin alittaa jopa sähkön siirtohinnan, kiinteistön omistajan näkökulmasta. On vain ajan kysymys, milloin halpa aurinkoenergia kannattaa varastoida polttoaineeksi ja tuottaa sen avulla pimeän ajan sähkö paikallisessa polttokennossa.
Tällä hetkellä suurin aurinkoenergian lisääjä on Kiina. 2014 lopussa Kiinassa aurinkoenergiateho oli 33 Gigawattia. Vuositasolla se vastaa karkeasti koko Suomen sähköntuotantoa. Vuonna 2017 Kiinan tavoite on kaksinkertainen, 70 Gigawattia. Pääosa uusista paneeleista asennetaan liikerakennusten katoille. Paneelien ja asennuskustannusten hinnan jatkuvasti laskiessa tahti luonnollisesti kiihtyy.

 

Tuulienergia kehittyy sekin. Googlen Makani - energialeija, tuottaa kokeissa perinteistä tuulivoimalaa enemmän energiaa. Materiaa kuluu 90% vähemmän. Mastoa ei tarvita, vain leija, vaijerit ja maa-asema. Yksikkökoko on nyt 600kW.

Muista hiilivapaista energiaratkaisuista lähiaikojen tärkeisiin seurattaviin kuuluvat sarjavalmisteiset pienet ydinvoimalat. Lockheed Martin on yksi globaaleista teollisuusjäteistä. Se ilmoitti suunnitelleensa rekkakonttiin mahtuvan sadan megawatin fuusiovoimalan, jonka toimivan prototyypin he aikovat saada rakennettua tänä vuonna. Hanke on epävarma, mutta suuren pörssiyhtiön on oltava vakavissaan.

 

Kehitys on nyt nopeaa - vuoteen 2030 mennessä kaiken tieteellisen tiedon määrä on kaksinkertaistunut. Lupaavia hankkeita nousee kuin sieniä sateella. Vaikuttaa siksi ilmeiseltä, että energiantuotannon kustannus tulevaisuudessa laskee. Uudet tuotantomuodot ajavat perinteiset energiantuotantotavat tieltään. Tähän kuitenkin kuluu aikaa, eikä lämpenemistä yli kahden celsiusasteen näillä keinoin voida estää.

 

Ilmastonmuutokseen on reagoitu vaatimalla ihmisiä säästämään. Monet ovat laskeneet asunnon lämpötilaa, siirtyneet välillä julkisiin kulkuvälineisiin ja vähentäneet kulutusta. Näillä asioilla saattaa rauhoittaa omatuntoaan. Näistä puhuminen kuitenkin estää todellisten ratkaisujen syntymistä. Tarmo ohjautuu sellaiseen, joka ei juurikaan auta. Joka vuosi jokaisen tulisi säästää keskimäärin 7% kaikesta energiankulutuksesta edellisen säästön lisäksi. Säästäminen johtaa varsin nopeasti kivikauteen ja vasta se taso riittää, jos muutos ei lähde systeemeistä.

 

Esimerkki systeemisestä muutoksesta on siirtyminen sähköautoihin ja autoiluun palveluna. Miljoona robottiautoa riittäisi kaiken nykyisen liikennetarpeen tyydyttämiseen. Autotallit ja parkkipaikat voisi jättää rakentamatta, kaupunkirakenne voisi olla paljon tiiviimpi ja liikkumistarve vähäisempi. Jos autot kulkisivat sähköllä, säästyisi energiaa niin paljon, että säästetyillä rahoilla rakentaisi yhden Olkiluodon ydinvoimalan viiden vuoden välein. Yksi riittäisi kaikkien autojen tarpeisiin.

 

Vain systeemisellä muutoksella on merkitystä. Haaste on niin suuri. Siirtymistä hiilivapaisiin energiamuotoihin on helpotettava. Energiavarastoja on kehitettävä ja käyttöä suunnattava siten, että energiaa käytetään eniten silloin, kun sitä on uusiutuvista lähteistä saatavilla. Jos kansalaisia johonkin kannustetaan, heitä tulee kannustaa tukemaan systeemistä muutosta energiataloudessa ja toimimaan sen puolesta. Aurinkolämmön keräimet ja lämmön varastointi maaperään yhdessä maalämpöpumppujen kanssa kannattaa ja lisääntyy suurissa kiinteistöissä jo nyt.

Bioenergian potentiaali on energiantuotannossa melko alhainen. Jokainen rikka on tietysti tärkeä rokassa ja siksi bioenergiasta kannattaa puhua, mutta sen tukeminen synnyttää helposti järjestelmän, joka kuluttaa energiaa enemmän kuin tuottaa sitä. Toisaalta, jos bioenergia käytetään vain pimeään tuulettomaan aikaan, antaa se tilaa moninkertaiselle määrälle aurinkoenergiaa. Vipuvaikutus on merkittävä.

 

Hiilidioksidin talteenotosta on puhuttu pitkään. On muistettava, että puhutaan valtavista määristä - 40 miljardia tonnia tulisi vuosittain kuljettaa putkistoissa tai laivoilla sopiviin varastointipaikkoihin. Vaikka uusi energialaitos rakennettaisiin suoraan öljynporausalueen viereen, nostaisi talteenotto energian hintaa arviolta viidelläkymmenellä prosentilla. Aurinko- ja tuulienergian hinnan nopean laskun vuoksi näyttää siltä, että näihin investointeihin ei laajamittaisesti ryhdytä.

 

Geoengineering eli ilmastonmuokkaus on aihe, joka on toistuvasti nostettu esiin viimeisenä keinona, jos hiilidioksidin määriä ei onnistuta rajaamaan. Keinoiksi on esitetty valtamerien lannoittamista rautajauholla, ilmakehän himmentämistä rikkihiukkasilla ja pilvien valkaisua suoloilla.

 

Ilmakehän himmentäminen rikkiyhdisteillä vaatisi laskelmien mukaan viisi sataa lentokonetta jatkuvasti ilmassa. Jos toiminta loppuisi esimerkiksi kriisitilanteessa, sen jälkeinen lämpeneminen olisi hyvin nopeaa. Merien lannoittamisen ja pilvien muokkaamisen vaikutukset ovat monella tavalla ennakoimattomia. Siksi niihin tuskin ryhdytään vielä edes kahden asteen lämpenemisen aiheuttamien haittojen vuoksi ellei esimerkiksi arktisen alueen metaanivarojen purkautumisriski kasva suureksi.

 

Joudumme siis hyvin suurella todennäköisyydellä sopeutumaan maailmaan, joka on jo pian nykyistä selvästi lämpimämpi. Katsotaan tilannetta vuosina 2030 ja 2050.

 

Hiilidioksidipäästöt kasvavat IPCC:n skenarion RCP8.5 mukaan. Tämä johtaa vuoden 2030 todennäköisen lämpötilan puoli astetta nykyistä korkeammaksi. Siihen lukuun ei enää juurikaan voi vaikuttaa. Tähänastiset ilmaston muutokset siis karkeasti kaksinkertaistuvat. Samaa polkua jatkamalla ylitämme vaarallisen lämpenemisen rajan todennäköisesti jo vuonna 2050. Hienosti onnistuneet rajoitustoimet siirtäisivät lämpenemistä sukupolven myöhemmäksi. Huomatkaa muuten IPCC:n papereita lukiessanne: niissä lämpötilaennusteiden nollakohta on 0.61C-astetta teollistumisen alkua korkeammalla. IPCC:n luvuilla siis jo +1.39C on sama kuin puhuttu kahden asteen riskiraja. Muistakaan myös: mantereilla lämpötila nousee valtameriä selvästi enemmän ja nousu arktisten alueiden lähellä on suurempi kuin lähellä päiväntasaajaa.

 

Suomessa siis lämpötilat saattavat nousta useilla asteilla jo lähivuosikymmeninä. Merenpintojen nousu sen sijaan on hidasta ja aiheuttanee suurempia ongelmia vasta vuosisadan loppupuolella. Lämpötila nousee suurella varmuudella niin paljon, että valtamerien pinta seuraavien satojen vuosien kuluessa tulee nousemaan useilla metreillä ja sitä aiemmin on suuri joukko muita huolenaiheita.

Lämpeneminen tulee lisäämään ilmastoon liittyviä anomalioita. Niistä olemme saaneet esimakua. Kuivuus leviää monille nyt viljaville alueille. Voimakkaat lämpöaallot vaivaavat lauhkeitakin vyöhykkeillä. Ilmastovyöhykkeet siirtyvät.

Tämä aiheuttaa suuria ongelmia sekä ruokatuotannolle että luonnolle.

Merien suuri ongelma tulee olemaan hiilidioksidin imeytymisestä johtuva happamoituminen, joka on todella suuri uhka esimerkiksi krilleille, simpukoille ja muille ravinkoketjujen kannalta olennaisille lajeille. Happamuus kasvaa vuosisadan loppuun mennessä 150%. Monet merien ravintoketjut voivat tuhoutua jo vuoteen 2050 mennessä. Meri on ollut yhtä hapan viimeksi 20 miljoonaa vuotta sitten.

 

Väestö kasvaa edelleen. Vuonna 2050 meitä on noin kymmenen miljardia, jos suuria väestötuhoja ei satu ennen sitä. Maailmantalous on nykyisestä kaksinkertaistunut jo 2030-luvulla ja nelinkertaistunut 2050-luvulla. Kiina on vuonna 2030 yhtä suuri kuin EU ja USA nyt yhteensä. Samaan yltää Intia vuonna 2050. Silloin Kiina on jo kaksi kertaa silloistakin USAta suurempi. Maailma tulee muuttumaan. Suomen suhteellinen ostovoima maailman rajallisista resursseista putoaa puoleen vuoteen 2030 mennessä ja kolmasosaan nykyisestä 2050 mennessä. Tähän on sopeuduttava.

 

Euroopan lämmetessä muuttuvat kesät Etelä-Euroopassa tuskaisiksi, kuten jo nykyiset kesät Yhdysvaltojen eteläosissa. Yhdysvalloissa kesäinen muuttoliike etelästä pohjoisiin osavaltioihin ja talveksi takaisin etelään onkin suurta. Samaan tulee johtamaan Euroopan yhdentyminen ja ilmaston lämpeneminen. Kuvitelkaa, jos vaikkapa vain pari prosenttia Euroopan Unionin väestöstä matkustaisi kesäisin lauhkeaan Suomeen. Kesämökkiläisten määrä lisääntyisi kymmenellä miljoonalla.

 

Mihin meidän siis tulee sopeutua? Rajallisista resursseista emme saa tulevaisuudessa olla näin riippuvaisia. Niiden sijaan meidän on opittava käyttämään tieteen hedelmiä, grafeenia, nanosellua ja aurinkoenergiaa sekä muita raaka-aineita, joista ei ole pulaa. Halpaa energiaa saamme jatkossa eniten kesäisin. Ylijäämä varastoidaan lämmöksi tai polttoaineiksi. Opimme käyttämään energiaa silloin, kun sitä halvalla saa.

 

Turbulentissa tulevaisuudessa viljely kannattaa siirtää maan alle, luoliin. Lämmityskustannuksia ei ole. Aurinkoenergiaa on helmikuusta marraskuuhun. Kasvit ymmärtävät pilviset päivät - säätövoimaa ei tarvita. Japanissa pimeä teollisuushalli tuottaa keinovalolla sata kertaa enemmän salaattia hehtaarilta kuin vastaava peltoala. Laitos käyttää salaattikiloa kohden sadasosan peltojen vedestä. Lannoitepäästöjä ei ole, tuholaiset tai huono sää eivät tuhoa satoja. Pellot voi jatkossa metsittää, se auttaa.

Etelä-Suomessa yhdelle neliömetrille osuva aurinkoenergia vastaa normaalin ihmisen ruoan energiamäärää. Vaikka hyötysuhde käytännössä on paljon heikompi, Helsinki voisi rajojensa sisällä kasvattaa kaiken kaupunkilaistensa tarvitseman ruoan ja tuottaa kaiken kaupungin vaatiman energian. Kerrosviljelyä tulisi testata jo nyt. Robottiautojen myötä autotalleja vapautuu kasvihuoneiksi jo vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä kaikki soveltuvat katto- ja seinäpinnat tulisi vuorata aurinkopaneeleilla. Ylimääräinen aurinkoenergia tulisi varastoida lämmöksi tai polttoaineiksi. Kriisialttiuden vuoksi Suomen tulisi olla ravinto-omavarainen.

 

Vuoteen 2030 mennessä kaikki tieteellinen tieto siis on kaksinkertaistunut. 2050 mennessä meillä voi olla jo kymmenen kertaa enemmän tieteellistä tietoa kuin nyt koko tähänastisen tieteen historian aikana on ehditty kehittämään. 3D-tulostimet ja robotit valmistavat lähipajassa lähes kaiken sen, joka ei kasva elatusmaljoissa ja kasvatusliemissä. Laajennettu todellisuus näyttää silmiimme kauneutta sielläkin, missä sitä oikeasti ei ole. Useimmat taudit on voitettu, uusia eläin- ja kasvilajeja luotu ja ihmisiä geneettisesti paranneltu. Robotit hoitavat apulaisten tehtävät, ihmiset lähinnä kokoontuvat päättämään, mitä koneilla teetetään seuraavaksi ja sitten seurustelemaan keskenään, kuten tehtaanjohtajat nyt. Maailma poikkeaa nykyisestä kuin 1800-luvun loppu tästä päivästä, mutta kaikki ei tietysti muutu.

 

Ilmaston muutos aiheuttaa konflikteja. Tulevaisuudessa robotit käyvät sotia. Autotalleissakin kehitetään itsekseen liikkuvia joukkotuhoaseita. Turbulenssi lisääntyy monella tavalla. Meidän tulee yhteiskuntana kehittää resilienssiä. Kaikki systeemiset ja keskitetyt riskit tulee eliminoida. Mielikuvitusta tarvitaan, etteivät riskit tule yllätyksinä. Muutoksen pelon vuoksi ei kuitenkaan saa jäykistyä.

 

Vaikka maailmasta tulee lämpimämpi paikka, selviämme kyllä, kunhan etenemme rohkeasti kohti uusia mahdollisuuksia. Emme saa takertua sortuviin rakenteisiin. Nykyisellä ajattelulla ja perinteisiä toimintamalleja kehittämällä emme tätä haastetta ratkaise. Tasapaino saavutetaan vain radikaalin kehittämisen kautta. Tieteen ja teknologian tasolla näyttää mahdolliselta saada aikaan maailma, jossa ei ole energiaongelmaa ja jossa ilmastonmuutos on saatu hallintaan, sairaudet on voitettu, köyhyys poistettu, luonto kokonaan rauhoitettu ja sotia ei tarvita. Uskon, että jo vuonna 2050 osaamme sen maailman rakentaa, jos nyt vain rohkaisemme itsemme riittävän radikaaleihin kehitysloikkiin. Sitä ennen - varautukaa kriiseihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Millähän tämän Riston tekstin saisi pysymään näkösällä jotta mahdollisimman moni sen lukisi. Harvoin olen ollut kenenkään kanssa niin samaa mieltä tulevaisuutemme suhteen.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen
Tapani Lahnakoski

Tämähän menisi Hesari sensuurista heittämällä läpi, vaikka Linturilla ei ole ilmastotieteen kanssa sen enmpää tekemistä kuin minullakaan. Ongelma olisi vain tekstin pituus mielipide-osastoon, mutta tällainen "huipputiede" varmaan kelpaisi jopa Hesarin pääkirjoitussivulle.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Linturille aihe tuntuu olevan politiikkaa jota ei rajoita tieteelle asetetut ehdot.

Käyttäjän VilleHeiskanen kuva
Ville Heiskanen

Onneksi kirjoitus on enemmän fantasia-tasoa kuin tieteellistä faktaa. En viitsi ottaa kaikkia kohtia esiin, mutta meillä ei ole teoriaa, joka olisi testattavissa ja joka kertoisi lämmön nousun ja hiilidioksiin määrän yhteydestä. IPCC raportti on ennustus, siinä missä TV:n ennustajaeukon. Tuo teoria, että lämpö on kymmenen vuoden ajan varastatoitunut meriin on kyllä älyttömän jännä. Eteenkin, kun teoria vaatii, että lämpö on varastoitunut pääasiassa alle 700m syvyyteen, kun pintalämpö ei ole merkittävästi noussut. Maapallon ilmakehästä on n. 0.04% hiilidioksiidia. Venuksessa lukema on 97%.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Koostumuksella ei ole juurikaan merkitystä, Venuksessa on sata kartaa tiheämpi ilmakehä ja siten 250 000 kertainen määrä hiilidioksidia, silti Venuksessa maan 1 ilmakehän painetta vastaavalla tasolla on aurinkoetäisyys kompensoituna sama lämpötila kuin maassa meren tasalla.

Marsissa kaasukehän co2 pitoisus on myös 97%, mutta sata kertaa ohuempi kaasukehä kuin maassa, näin ollen marsissa ei ole mainittavaa kasvihuoneilmiötä huolimatta siitä, että sen kaasukehän co2-pitoisuus on 25 kertainen maahan verrattuna.

co2 hypoteesi on hölynpölyä, kaasun tiheys X energialla määräytyy sen absorpiokyvyn mukaan, vakiopaineessa muuttuu kaasun mukana tiheys ja siten tilavuus, ei niinkään lämpötila (kts. yleiset kaasuvakiot),
koska maapallo ei ole sisällä tiiviissä pullossa kuten hypoteesin toteutuminen edellyttäisi.

lisäksi malleihin on tekaista oletetulle fysikaaliselle lämpeämisilmiölle täysin luonnottomia vahvistuskertoimia kaikilla mahdollisille vastasäteilijöille koska ilman niitä mitään hälyttävää lämpeämistä ei voisi olla tapahtumassa,
malleissa luontaiset feedbackit jollain selittämättömällä tavalla alkavatkin käyttäytyä epäloogisesti ja vahvistavat lämpeämistä ja edelleen vahvistavat toisiaan ilmiöille luontaisen tasapainoa kohti hakeutuvan säätelyn sijaan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"Arvion mukaan 80% maailmasta on jo lähivuosina tilanteessa, jossa rakennusten oman aurinkoenergian kustannukset alittavat verkosta ladattavan sähkön hinnan."

Alittavat jo nyt, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, koska sähkömaksut on maksettava joka tapauksessa.

Jos tuotat esimerkiksi 100W teholla 10h, syötät verkkoon yhden kWh:n ja saat siitä 3-4c (tuulivoimalla saisit 10.5c). Samana päivänä käytät yhden kilowattitunnin teen keittämiseen ja maksat siitä 13c, koska hetkellinen teho ylittää tuoton. Käytännössä siis maksat sähköstäsi 10c/kWh vaikka tuotat sitä päivän aikana saasteettomasti täsmälleen saman verran kuin käytät.

Jouni Nordman

Itse pohdin mielummin asioita pitämällä ihmisen vain yhtenäinen muiden joukossa, jolloin joutuu miettimään lajien enemmistöä. Eli sitä onko lämpeneminen hyvä vai huono, jolloin ihmisen elintilaa väheneminen on monelle lajille hyvä asia. Eli mitä enemmän lämpenee, sitä paremmin bakteerit ja virukset pärjäävät, joka kutistaa liikakansoituksen lajista kuin lajista.

Eli kun katsomme vain yksittäisiä lajeja, joiden vaikeuksia meille ilmastonmuutosta myydään. Eli tunne pohjoiset ihmiset käsittelevät asiat uhkien ainoasta yksilö muodossa, joita ihmiset jotka katsovat laajemmin ihmettelee.

Tapani Lahnakoski

Kirjoitus oli varsin ristiriitainen ja sisälsi runsaasti virheitä. IPCC:n ennusteet oli rinnastettu toteutuneiksi faktoiksi.

Ääri-ilmiöiden kasvusta ei ole näkynyt merkkiäkään, lämmön varastoitumisesta meriin ei ole näyttöä.

Entä tämä?:

"Happamuus kasvaa vuosisadan loppuun mennessä 150%"

Mitäköhän tuo tarkoittaa, kun meret ovat tällä hetkellä reilusti emäksisiä? Joka tietää pH:n määritelmän, voi vain ihmetellä, miten hiilidioksidi voi tuon aiheuttaa, kun merissä on jo hiilidioksidia n. 50-kertaa enemmän kuin ilmakehässä,

Konsenssuksenko täytyy olla oikeassa! Tuo kahden asteen rajakin on täysin hiasta ravistettu.

Miksi tällaista juttua kirjoitetaan meille suomalaisille, vaikka kirjoittaja sanoi, että emme asialle mitään voi?

Loppuosan skenaariot olivat kyllä mielenkiintoisia, mutta jos luotamme niiden edes hiukan toteutuvan, nykytoimet pitää lopettaa tuulimylly- yms. tukineen välittömästi. Miksi pitää tuhlata rahaa turhuuteen, jos on näköpiirissä paljon parempia tekniikoita, miksi emme panosta tutkimukseen, vaan syydämme rahaa turhuuteen?

Tämä lainaus on aika kuvaava tilanteesta:
"Näin suuret vähennystavoitteet ovat hyvin vaikeita parhaillekin vähentäjille. EU on ainoa, joka on vähennyksissä oikeasti onnistunut. Vähennys on ollut vuositasolla 2%, josta taantuma selittää osan ja suuret ponnistukset toisen osan."

Suuret ponnistukset selittävät Linturin mukaan siis jotain prosentin luokkaa olevat vähennykset. Jos näin olisikin, niin eikö touhu vaikuta entistä idioottimaisemmalta käyttää keinoja, jotka eivät toimi, mutta rahaa kuluu hurjia summia?

Toinen juttu on sitten, että niissä maissa, joissa on eniten satsattu näihin toimiin CO2-päästöt ovat kasvaneet.

Lopuksi voisin vielä ottaa esiin tuon lämpenemisen katastrofaalisuuden.

Liitukaudella ei tosin ollut ihmesestä tietoakaan, mutta lämpötilat olivat kymmynkunta astetta nykyisiä korkeampia, hiilidioksidipitoisuus oli luokkaa 2000 ppm, kaikki kasvu oli valtavaa, koralleja kasvoi 1500 km kauempana päiväntasaajasta kuin nyt, puolet löydetyistä öljyvaroista ovat liitukauden kerrostumissa, jne, jne.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

juu happamuuden kasvaminen 150% on irrationaalinen ja merkityksetön luku, se ei tarkoita oikeastaan mitään, mutta että meret sisältävät arviolta 40 000Gt hiiltä ja ihmisen vuotuiset päästöt ovat joitain Gigatonneja, ihmiskunnalla ei ola mitään mahdollisuuksia pudottaa merten Ph arvoa edes yhdellä vaikka siihen panostettaisiin kaikkemme, teoreettinen mahdollisuus on ehkä kymmenyksen, kun tavallinen ja tieteelle mekanismiltaan lähes tuntematon kausivaihtelu, puhumattakaan satunnaiskausivaihtelusta on vähintään kertaluokkaa suurempaa.

Minäkin laihduin 150%, kuinkahan paljon minä sitten laihduinkaan?

Siitä vaan poijjaat "laskeskelemaan".

Tapani Lahnakoski

Vetyioinien lisääntyminen 30%:lla vasta aiheuttaisi pH:n alenemisen 0,1:llä. Emme pysty tähän mitenkään, ainakaan hiilidioksidin avulla. Vaatisi siis 12 000 Gt hiiltä hiilidioksidista.

Linturin kannattaisi tarkentaa lähdekritiikkiään ja ottaa laput silmiltä.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #16

Tarvittaisiin vuosituhansien kuormitus ja kaikki tuotettu hiilidioksidi pitäisi saada meriin että tu kymmenyksen "happamoituminen" saataisiin aikaiseksi.

No can do.

happamoitumisalarmitkin perustuvat yksinomaan siihen, että satunnaisvaihtelusta poimitaan sellainen aikajakso jolla "trendi" saadaan aikaiseksi ja se extrapoloidaan hamaan tulevaisuuteen, mitään fysikaalistahan perustaa skenaarioille ei ole.

Jos mallinnoksissa käytettäisiin lähdemateriaalina vuoden aikasarjan vuoden 2005 jälkeen päivittynyttäkin osaa, meret olisivatkin jo muuttumassa emäksisemmäksi hirmuista vauhtia.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #22

Mistä tämän löysit?

"Jos mallinnoksissa käytettäisiin lähdemateriaalina vuoden aikasarjan vuoden 2005 jälkeen päivittynyttäkin osaa, meret olisivatkin jo muuttumassa emäksisemmäksi hirmuista vauhtia."

Merissä on todella reipasta pH:n vaihtelua ainakin paikallisesti, merivirtojen takia varmaan ajallisestkin. Saahan niistä trendin sopivalla valinnalla.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

"Näin suuret vähennystavoitteet ovat hyvin vaikeita parhaillekin vähentäjille. EU on ainoa, joka on vähennyksissä oikeasti onnistunut. Vähennys on ollut vuositasolla 2%, josta taantuma selittää osan ja suuret ponnistukset toisen osan. Päästötonneina tämä on murto-osa pelkästä Kiinan päästöjen kasvusta".

EU ei ole vähentänyt päästöjä, se on vain siirtänyt ne muualle ja kasvattanut niitä. Päästökaupan ansiosta teollisuus on siirtynyt Aasiaan ja me ostamme nyt velkarahalla Aasiassa tuotettuja tavaroita.

Olemme maksaneet tämän päästökaupan myös työpaikoilamme ja elintasollamme. Se että meidän kulutustavaramme tehdään muualla ja EU:n alueella päästöt ovat vähentyneet on vain hieno taikatemppu.

Kumotkaa seuraavat faktat jos uskotte EU:n vähentäneen päästöjä oikeasti:

1. Ilma ja ilmasto on koko maapallolle yhteinen ja ilma liikkuu vapaasti maiden rajojen yli.

2. On aivan sama missä päästöt on tuotettu ja vain kokonaispäästöt ratkaisevat.

3. Me olemme menettäneet valtavasti puhdasta teollisuutta Aasiaan päästökaupan takia ja nyt sama teollisuus saastuttaa paljon enemmän.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kirjoitus pönkittää tehokkaasti ilmastonmuutokseen kytkettyä bisnestä.
Jokainen yrittää keksiä hankkeisiinsa ilmastokytköksen ja osallistua rahanpesuun. (globaali tuulivoima puhallus) - Ei kauhua = ei rahaa eikä mainetta. Tiedeihmiset, järjestöt ja poliitikot ovat päästäneet tilanteen jo liian pitkälle joko huomaamattaan, hölmöyttään tai lyhytnäköistä etuaan tavoitellakseen.
Ilmasto on aina muuttunut, - ja muuttuu jatkossakin.
Yhden skenaarion mukaan ilmakehän korkea hiilidioksidipitoisuus aiheuttaa sen, ettei seuraavaa jääkautta tulisikaan arvioidusti. Tämä sopii hyvin minunkin torpan lämmityskustannusten nousun kurissa pitämiseen.

Tapani Lahnakoski

Tässähän tuon seminaarin ohjelma on.

Itse kukin voi miettiä kuinka paljon rahaa palaa ja paljonko ilmasto viilenee. Linturinkin vaikuttimia voi pohtia:

https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/tapahtumat/s...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoimaa on markkinoitu tällä ilmastokytkennällä, nyt kuitenkin jo harvemmin.
Syöttötariffiasetuksen perusteluina oli juuri tämä ilmaston lämpenemisen uhka joka pitää torjua, ja johon Suomikin on sitoutunut. Että sellainen oli tarkoitus, nyt näyttää siltä ettei rahat riitä tukeen jota vaaditaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Fuusioenergia on suuri kysymysmerkki edelleen. Suomi voisi kymmenellä venäläisellä ydinvoimalalla tuottaa Saksalle sähköä - mikä maa on niin ihanteellinen ydinvoimaloiden sijoituspaikka, ja olisihan se strategisestikin aika ovela veto.Vihreät tottakai vastustavat.

Petteri Hiienkoski

Neljännen sukupolven ydinreaktorit, joihin kai fuusioreaktoritkin luetaan, valmistunevat prototyyppeinä aikaisintaan 2020-2030-luvulla. Siitä mennee vielä arviolta 10-20 vuotta ennen kuin päästään teolliseen tuotantoon. Voihan kehitys nopeutua, koska tulevaisuutta on vaikea ennakoida.

Nykyiset fissioreaktorit taas ovat hirvittävän kalliita ja tehottomia polttoaineen käytössä. Ilman veronmaksajien subventiota yhtään ei rakennettaisi. Ne edustavat vanhaa teknologiaa. Kysehän on suoraan sanoen 'jätekasoista', joista tulee energiaa vain muutaman kymmenen vuotta, mutta mätänevät sitten ikuisesti.

Kun niitä nyt kuitenkin on rakennettu ja jätevuorta kasvatettu, pahin virhe on "loppusijoittaa" jätteitä kuparibetonikapseleissa kallioluolastoon. Jätteet pitäisi ehdottomasti ainoastaan välivarastoida myöhempää käyttöä varten.

Tapani Lahnakoski

Kuvastaa Linturin propagandistista touhua moni muukin asia tässä luennossa, mutta hän väittää: "Ilmastotieteessä pitäydyn IPCC:n konsensusarvioon ja siitä laskettuihin päätelmiin."

IPCC ei ole kuitenkaan ottanut kantaa tähän ennätykseen: "Ilmakehän lämpeneminen pysähtyi vuosikymmeneksi. Ylimääräinen lämpö varastoitui meriin. Tämä oli vain tilapäinen hengähdystauko. Vuosi 2014 oli mitatun historian lämpimin..."

Tämä yhden laitoksen (GISS) "ennätys" on asetettu kyseenalaiseksi jopa laitoksen itsensä toimesta, kun varmuusaste on vain 38%. Muista mittausdatoista tätä ennätystä ei ole havaittavissa.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2915061/Na...

Lämpenemistä ei ole edelleenkään tapahtunut tällä vuosituhannella.

Tapani Lahnakoski

Eniten noissa Linturin jorinoissa närästää lähteiden totaalinen puuttuminen.

Mistä löytyy esim. näyttöä Brasilian sademetsien kuivumisesta? 2,5 metriä vettä näkyy satavan edelleen vuodessa:

http://www.unique-southamerica-travel-experience.c...

Mikähän tähän voisi johtaakaan, kun samanaikaisesti Saharan eteläreuna vihertää entistä enemmän.

Petteri Hiienkoski

Olen pitkälti samaa mieltä huolesta, joka Linturilla on tulevaisuudesta. On totuudellisempaa puhua ilmastonmuutoksen hillitsemisestä kuin sen pysäyttämisestä.

Hänen huomionsa yksityisten ihmisten ja EU:n ratkaisujen merkityksestä kokonaispäästöihin ja ilmastoon on myös tärkeä. Kokonaispäästöt ovat kasvaneet ennennäkemättömällä vauhdilla huolimatta EU:n päästövähennyksistä. Onkin huomattava, että toimillaan EU ja muut teollisuusmaat ovat ajaneet päästöjä aiheuttavan teollisuuden Kiinaan ja muihin kehittyviin maihin, joissa vastaavaa sääntelyä ei ole! Tämä on osin järjettömän ilmastopolitiikan syytä.

Olisin kaivannut enemmän tietoa, mitä kirjoittaja tarkoittaa systeemisillä ratkaisuilla, joihin hän tuon tuostakin viittaa.

Linturi esittää ilmeisesti esimerkin omaisesti erilaisia teknologisia mahdollisuuksia, joilla hän uskoo olevan merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Esimerkkeihin on vaikea ottaa kantaa.

Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että teknologiset ratkaisut, joilla energiaa tuotetaan päästöttömästi tai vähäpäästöisesti nykyistä edullisemmin, tulevat lisääntymään. Lisäksi teknologinen kehitys mahdollistaa energiatehokkuuden lisääntymisen, jolloin energiaa tarvitaan vähemmän kuin aiemmin. Muutos voi tapahtua hyvinkin nopeasti kun päästään sarjatuotannon etuihin. Poliittisella ohjauksella on merkitystä.

Linturin kirjoituksessa mielenkiintoista on se, että siinä hän tuntui ennakoivan sitä, että energiantuotanto muuttuisi entistä paikallisemmaksi ja hajautetummaksi.

Kirjoittajalla on voimakas usko tieteelliseen tietoon ikään kuin sen määrää voisi mitata hänen esittämällään tavalla. Hänen taustansa takia ymmärrän teknologiaoptimismin, joka kirjoituksesta huokuu.

En ole varma onko Linturi vakavissaan maalatessaan utopiaa uudesta uljaasta maailmasta vai onko kysymys ironiasta:

"Tieteen ja teknologian tasolla näyttää mahdolliselta saada aikaan maailma, jossa ei ole energiaongelmaa ja jossa ilmastonmuutos on saatu hallintaan, sairaudet on voitettu, köyhyys poistettu, luonto kokonaan rauhoitettu ja sotia ei tarvita."

Kaipa hän on vakavissaan, koska jatkaa:

"Uskon, että jo vuonna 2050 osaamme sen maailman rakentaa, jos nyt vain rohkaisemme itsemme riittävän radikaaleihin kehitysloikkiin." Huh, mikä hybris!

Kirjoittajalla on yllättävän kapea ja idealistinen näkemys siitä, mitä tieteellinen tieto on. Hänen päätelmänsä eivät perustu todellisuuteen eivätkä näin ollen tieteelliseen tietoon. Hänen teknologiauskontonsa vaikuttaa suorastaan pelottavalta, jos sitä vaivautuu arvioimaa vähänkään enemmän:

"Useimmat taudit on voitettu, uusia eläin- ja kasvilajeja luotu ja ihmisiä geneettisesti paranneltu. Robotit hoitavat apulaisten tehtävät, ihmiset lähinnä kokoontuvat päättämään, mitä koneilla teetetään seuraavaksi ja sitten seurustelemaan keskenään, kuten tehtaanjohtajat nyt."

Vaikka lääketiede onkin kehittynyt niin että lapsikuolleisuus on vähentynyt ja keskimääräinen elinikä noussut, kehityssuunta on kuitenkin se, että sairauksien määrä kasvaa ja yhä uusia sairauksia ilmenee. Mitä enemmän yhteiskuntamme esim. kemikalisoituu kemikaaleista, lisä- ja lääkeaineista, ja mitä etäämmäs ihminen irtaantuu luonnosta, luonnollista tarpeistaan ja puhtaasta ravinnosta, sitä todennäköisemmin lisääntyy myös uusien sairauksien määrä.

Ajatus, jonka mukaan ihminen loisi uusi eliölajeja, kuulostaa sekin oudolta. Biotekniikan avulla voidaan keinotekoisesti "luoda" uusia "lajeja". Todellisuudessa kysymys on kuitenkin olemassa olevan luonnon manipuloimisesta, kloonaamisesta tms.

Sillä voidaan saavuttaa jokin rajattu hyöty, mutta seuraukset ovat arvaamattomia ja todennäköisesti myös vahingollisia laajemmassa mittakaavassa. Todellisuudessa eläin- ja kasvilajien määrä luonnossa kuitenkin vähenee vähemistään ja luonnon monimuotoisuus kaventuu.

Mitä taas tulee köyhyyden ja sotien poistamiseen, Linturi ei suinkaan ole ainoa, joka on esittänyt teorioita niiden poistamisesta. Heistä erään tunnetuimman yritykset konkretisoituivat viime vuosisadalla. Sen yhteiskunnallisen ihmiskokeilun seurauksista kärsitään edelleen.

Todellisuus ei anna mitään tukea moisille utopioille. Luonnonvastaisten utopioiden toteuttaminen edellyttää pakkokeinoja eli väkivaltaa, koska vapaaehtoisesti ihmisiä ei saada niihin suostumaan.

Karmaisevimmalta vaikuttaa ajatus ihmisen geneettisen perimän manipuloinnista. Silläkö tavalla heistä tehdään 'olioita', joita on helppo hallita, sellaisia, jotka eivät käytä energiaa, eivät kuluta luontoa, eivät sodi, eivätkä aiheuta ilmastonmuutosta?

Jos tämä todella on Linturin tarkoittama "radikaali kehitysloikka" ja lopullinen ratkaisu ilmastonmuutokseen olen samaa mieltä hänen ennustaessaan konflikteja. Hän tuntuu haaveilevan teknokraattisesta yhteiskunnasta, jollaisia tavataan varottavissa tieteisfantasioissa. Hänen käyttämänsä sanavalinnat, joissa puhutaan "eliminoimisesta", viestittävät jostain sellaisesta, jota olen oppinut kavahtamaan.

Lopuksi kiinnittäisin huomiota siihen, että Linturi käyttää teknokratiamanifestissaan monikon ensimmäistä muotoa "me". Ketä hän sillä tarkoittaa? - Koko ihmiskuntaa, länsimaalaisia, eurooppalaisia, suomalaisia vai insinöörejä, teknokraatteja vai mitä? Tarkoittaako se maailmanväestöstä sitä rikasta 1 % tai jotain sen murto-osaa?

Tarkoitus me-muodon käytöllä on tietenkin suostutella kuulijat ja lukijat omaksumaan Linturin esittämä "lopullinen ratkaisu" mahdollisuutena poistaa paitsi ilmastonmuutos myös maailman muut ongelmat ja ihmiskunnan vitsaukset.

Mitä tulee ilmastonmuutoksen hilllintään, Linturin kirjoituksessa ei esitetä paljoakaan. Siinä ei varsinkaan ole mitään sellaista, jolla asiassa todellisuudessa päästään eteenpäin.

Risto Linturi

Postataan nyt yksi koostekuva lähteeksi tänne kaikille niille, jotka vakaasti väittävät omaavansa tieteellisen tiedon, mutta eivät edes ole lukeneet IPCCn koostetta siitä, mitä tieteellisten aihetta käsittelevien dokumenttien valtaosa sanoo. Tässä on nyt vain yksi kuva merien happamoitumisesta, mutta merien lämpenemisestä on useita ja lisää tietysti löytyy IPCC:n sivuilta ja jopa suomenkielinen wikipediakin väittää yleiseksi käsitykseksi sitä, mikä täällä herättää hämmästystä. Wikipediaan ei toki tarvitse uskoa, mutta olisi toki kohtuullista edes lukea IPCC:n koosteet, jos väitetään, että siellä ei jotakin ole. Mitä sitten tulee Petteri Hiienkosken yksityiskohtaiseen olkiukkorakennelmaan - suosittelen hiukan kevyempää linjaa. Osa argumenteista perustui väärintulkintoihin, osa tietämättömyyteen ja osa siihen, ettei lopun tyylilajin vaihtoa tullut ymmärrettyä. Laajempi joukko viitteitä teknologiakehityksestä on Tulevaisuusvaliokunnan julkaisemassa raportissa "Suomen sata uutta mahdollisuutta", joka löytyy helposti netistä. Tähän linkkaan yhden IPCC:n dokumenteista kootun tiiviin posterin, joka kattaa pääosan ylläolevissa kritiikeissä olevat virheet. https://www.ipcc.ch/report/ar5/wg1/docs/WGI_AR5_20...

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

IPCC kooste on aktivistien luoma spekulaatioon perustuva poliittinen julistus,
eikä tiedettä, itse raportit eivät tue koosteessa luotavia mielikuvia.

merten lämpeämisestä ipcc raportissaan sanoo ettei merten lämpeämisestä ole tietoa, liittämääsi kuvaan liittyen, kyse on puhtaaseen arvailuun perustuvasta RCP8.5 pohjaisesta worst case-spekulaatiosta.

• Different global estimates of sub-surface ocean temperatures have
variations at different times and for different periods, suggesting
that sub-decadal variability in the temperature and upper heat
content (0 to to 700 m) is still poorly characterized in the historical
record. {3.2}
• Below ocean depths of 700 m the sampling in space and time is
too sparse to produce annual global ocean temperature and heat
content estimates prior to 2005. {3.2.4}
• Observational coverage of the ocean deeper than 2000 m is still
limited and hampers more robust estimates of changes in global
ocean heat content and carbon content. This also limits the quan-
tification of the contribution of deep ocean warming to sea level
rise. {3.2, 3.7, 3.8; Box 3.1}

Risto Linturi

RCP8.5 ei ole mikään worst case, vaan se juuri se co2-skenaario, jota nyt etenemme eikä se perustu arvailuun vaan mittauksiin ja ennusteisiin teollisuuden kehityksestä, jos radikaalia muutosta nykyiseen teolliseen rakenteeseen ei saada globaalisti aikaan. Käyttämäni luvut ovat olleet sen polun keskiarvoja, ei worst case -arvioita. Posterissa on eri RCP-polkuja ja todennäköisiä vaihteluvälejä ja mittausdataa, joten esittämäsi on senkin osalta täysin vääristelevä. Sen voi toki jokainen posteria ja IPCC:n AR5 WG1 -paperia kokonaisuudessaan vertaava nähdä. Nyt esittämäsi ovat kokonaisuuteen liittyen anekdootteja, jotka toki osoittavat, että meren lämpenemisessä on paljon tutkittavaa, mutta kokonaiskehitys on melko hyvin selvillä. Tärkeää olisi toki päästä pois tältä RCP8.5 -polulta ja siltä osin toistaiseksi on epäonnistuttu. Siksi RCP8.5 -polulla jatkaminen vaikuttaa ainakin lähivuosien todellisuudelta ja senkin jälkeen on vain harvoja talouden ja teollisuuden asiantuntijoita, jotka enää uskovat mahdolliseksi olennaisen poikkeaman RCP8.5-polusta ennen 2030-lukua eikä kaiketi ketään, joka enää perustellusti pitäisi mahdollisena 800GTC:n alle jäämistä.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #32

Kyllä se on melko puhdasta arvailua, emmekä etene, eikä myöskään perustu mittauksiin vaan on hypoteettisilla pakotteilla aikaansaatava hypoteettinen kehityspolku.

päästöt kyllä etenevät worst case RCP8.5 polulla, mutta empiirinen lämpeämiskehitys RCP2.6 skenaarionkin alapuolella,
eli heitto havaitun todellisuuden ja hypoteesin välillä on äkkiä luultuakin merkittävästi pahempi.

Se että mitä RCP polkua päästöt sitten kulkevatkaan ei poista sitä tosiasiaa, että havaittu lämpötilan kehitys eikä myöskään pakote seuraa niistä ainuttakaan.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Suosittelen unohtamaan Greenpeacen poliittisen päätöksenteon tueksi tekemän poliittisen koosteen ja lukemaan itse raporttia ja spekulaatio-osion sijaan faktasivuja, se luo aika erilaisen kuvan ja se kuva on sellainen, ettei edes ilmakehän lämpeämisestä olla varmoja.

• There is only medium to low confidence in the rate of change of
tropospheric warming and its vertical structure. Estimates of tro-
pospheric warming rates encompass surface temperature warm-
ing rate estimates. There is low confidence in the rate and vertical
structure of the stratospheric cooling. {2.4.4}

Risto Linturi

Väittämäsi on varsin outo, kun huomaa sen laajan vaihteluvälin, jota yhteenvedossa pidetään mahdollisena. Kuinka siis oltaisiin varmoja. Minusta tuntuu, että pyrit nyt vain samaan, johon muutoksen kieltäjät normaalistikin - asian hämärtämiseen. Epävarmuuksia tietenkin on ja ne on osoitettu sekä raporteissa, niiden lähteissä että yhteenvedossa. Mitä sitten tulee siihen, mitä käyrää lämpeneminen seuraa - se aiempi väitteesi on varsin tarkoitushakuinen ja mieltä vailla, kun eri käyrien ilmakehään kertyneessä hiilidioksidimäärässä ei vielä tässä vaiheessa kovin suurta eroa ole. Tendenssimäinen puheesi osoittaa minusta halun päätyä johonkin tulokseen sen sijaan, että aidosti koettaisit selvittää, missä ollaan ja mitä tulisi parhaan käytettävissä olevan tiedon valossa koettaa tehdä milläkin (kenellekin) hyväksyttävällä riskitasolla.

Susanna Kaukinen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset