Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Talouskasvu riippuu työvoiman määrästä?

Olemme kuulleet usein: Pitkän aikavälin talouskasvu riippuu työvoiman määrästä. Katsokaa esim Yhdysvaltoja. Jos työvoiman tarjonta ei aikaansaa talouskasvua, USA työttömyys olisi 100%.

Helppohan se on hyvä esimerkki löytää jos hiukan faktoja valkkaa. Tuon esimerkin esittäjät unohtavat autuaallisesti muutaman pikkuseikan. USA väestö ja työllisyys kyllä kasvoi 1940-1970 varsin ripeästi. 1930 – 1940 hitaasti. 30 luvun lama hidasti selvästi väestönkasvua koska usa työmarkkinoilla ei ollut imua. 1940 Keynesiläinen talouspolitiikka ja sota ajan suunnitelmatalous imi työvoimaa. Eli USA väestön työllistyminen ei todista Juhanna Vartiaisen teoriaa, työvoiman lisääntyminen tuo talouskasvua. Paremminkin se todistaa Kenesiläis tyyppisen väittämän. Kysyntä luo oman tarjontansa.

Entäs vanhin teollisuusmaa, UK? Kuten tunnettua, 1800 luvulla britannia kasvoi nopeasti ja kehitti teollisuuden. Varmaan tämä johtui väestön kasvusta ja lisääntyvä työvoima potki teollisuuden vauhtiin? No briteillä oli maailman tehokkain lainsäädäntö. Työttömät hirtettiin joten työttömyys ongelmaa ei varmaa ollut? Hups, entäs kuka asutti Australian, USA, osan Intiaa? Ne olivat niitä brittien hirtettäväksi määrättyjä. Teollisuus ei kyennyt tuottamaan tarpeeksi hirsipuita, liikaväestö oli pakko rahdata siirtomaihin. UK ei siis tue väittämää, työvoiman tarjonnan lisäämien tuo talouskasvua ja täystyöllisyyden. Eikä se edes tue väittämää, mikäli työttömät hirtetään, kaikki työllistyvät. Se tukee väittämää, ellei kysyntä riitä, edes hirttämien ei saa työttömiä kiinnostumaan työstä.

 

Ruotsin väestönkasvua ja työllisyyttä voin muistin mukaan arvioida. Kuten tunnettua, ruotsin teollisuus kasvoi nopeasti. Kun teollisuus oli oman työvoiman kokonaan orjuuttanut sorvin ääreen, alkoi palkkataso nousta ja köyhästä suomesta muutti puolen miljoonaa elintasopakolaista maahan töihin. Ruotsin työllisyyden kasvu lienee varsin välttävä esimerkki tilanteesta jossa kysyntä luo oman tarjontansa.

Onko näiden esimerkkien valossa epäiltävä, työvoiman määrä, oli se kuinka suuri hyvänsä, ellei sille ole töitä, ei luo talouskasvua? Minä väittäisin että on. Tärkeintä on työllisten määrä, ei työvoiman. Työvoimaa näyttäisi kokemuksen mukaan saavan naapurimaistakin jos töitä on.


 

Näyttää siltä ettei työttömien ruoskiminen, hirttäminen, kuntouttavaan työtoimintaan pakottaminen auta ellei ole työpaikkoja.

Päätän tämän vitsiin niiltä ajoilta kun Sauli ja Paavo olivat ministereitä, silloinhan työttömyyttä puolitettiin erilaisin sanktioin:

Lipponen pieksää hevosta, Niinistö pureksii porkkanaa.

Ohikulkija kysyy, mitä pojat tekevät?

Niinistö. Puolitamme hevosta.

Kuis?

Sama juttu kuin työttömyyden puolituksessa, kun uhria pieksää tarpeeksi, se repii itsensä kappaleiksi.


 

Ei toiminut silloin eikä toimi nyt. Ainut keino vähentää työttömyyttä on Englannin kokeilema ja hyväksi havaitsema. Hirtetään työttömät. (meillä ei ole siirtomaita johon ne voi laivata.)

Ellei sitten hyväksytä joitakin Keynesin oppeja kysynnän lisäämisestä.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Onko kirjoittajalle Solowin kasvumalli tuttu?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

en o ainakaan tuolla nimellä kuullut. millanen lienee?

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Jos taloustiede on intohimosi niin solow-swan kasvukausi pitäisi olla jo tuttu.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

oisit sanonut, klassisen taloustieteen kasvumalli, en ois tarvinnut kattoo wikistä.

tuohon se vartiainen uskoo. se ei pidä paikkaansa. palkkatason nousu eli työvoimapula aikaansaa suurempia investointeja jolloin tuottavuus nousee nopeammin. jos palkat laskee, investoinnit vähenee ja tuottavuus laskee.

elikkä olennaista on kysynnän, ei työvoiman lisääminen. toi mun teoria on lähempänä keynesiläistä ja pohjaa kokemukseen raksalla. jos duunia on, mä pyydän reilun korotuksen, sen jälkeen pomo hankkii lapioon varren, ei kannata kalliilla miehellä varretonta lapiota pitää.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Hetkinen palkkatason nousu johtuu myös työvoiman kasvuun jolloin työntekijöillä on mahdollisuus kysyä korkeampaa hintaa työstään. Keynesin malli olettaa virheellisesti että ihmisten irtisanoutunut indikoi huonoa työmarkkinoiden tilaa. Yhdysvalloissa suuri irtisanoutumis % tarkoittaa tyotarjonnan kasvua. Mm Federal Reserve käyttää tätä variaabelia yhtena mittarina.

Unohdat myös etta investointituottavuus per tyontekija laskee kriittisen pisteen jalkeen. Mielestäni Vartiainen on täysin oikeassä sillä vain työvoiman kasvu ei millään takaa talouskasvua . Solow-swan malli havainnollistaa argumentin todella hyvin.

Jouni Peltoniemi

Jos valitaan netistä tarkoitukseen sopivat teesit, niin toki työvoiman kasvu kasvattaa taloutta, esim.
*raha on velkaa
= uusi työvoima ottaa asuntolainaa -> kysyntää -> talouskasvu

Paitsi jos riistetty työläisemme on liian pienipalkkainen, saamaton tai epävarma edes velkaa ottamaan ja asuukin vain pientä tukivuokrakämppää.
Joka tapauksessa työtön ilahtuu paljon nopeammin keynesiläisestä pikaelvytyksestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset