Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Suomen pankin rahateoria

Viime yönä satuin suomenpankin nettisivuille, siellä on sekä keskuspankin historia että opetussivut peruskoululaisille ja lukiolaisille rahan synnystä. Sivut ovat mielestäni suhteellisen selkeät. Tosin kuvia on käytetty vähemmän ja velhoja ei ole kuten minun pankkitoimintaa esittelevissä sivuissa mutta takana on keskuspankin auktoriteetti joten kopioin tekstit sellaisenaan tänne. Varoitan lukijaa. Raha ei ole kultaharkko (kuten eräät 1700 lukulaiset virallisen linjan taloustieteilijät uskovat) eikä pankkilainan myöntäminen tarkoita tavaran luomista työläisen riistolla (kuten marxin aikaan tapahtui). Eli kaava Kultaharkko = Raha = Tavara, ei aina pidä paikkaansa.


 

Raha on velkaa

Jokainen euro, punta, kruunu, rupla, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa. Seteliä lompakossaan kantava kuluttaja tuskin kokee olevansa velkoja, mutta seteli on kuitenkin keskuspankin velkaa setelinhaltijalle. Pankkitalletus puolestaan on pankin velkaa asiakkaalle.

 

Rahaa syntyy lainatessa

 

Rahaa syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainan. Suurin osa rahasta on pankkien velkoja yleisölle. Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen. Mutta laina on nostettu vasta, kun sitä vastaava talletus on kirjattu asiakkaan tilille, joten myös pankin velat kasvavat.


 

Näiden velkojen lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä. Asiakas havaitsee pankkitilinsä saldon kasvaneen ja hänellä on enemmän rahaa kuin hetkeä aikaisemmin. Kun asiakas maksaa lainansa pois, hänen on järjestettävä jostain tililleen tarvittava summa. Takaisinmaksuhetkellä sekä velat että saamiset pyyhitään pois pankin kirjanpidosta. Käytännössä asiakkaan talletustililtä kirjataan pois hiukan enemmän pankin velkoja kuin alkuperäisen lainasumman edestä, sillä pankki perii myöntämistään lainoista korkoa ja usein joitain palkkioitakin.


 

Lainan myöntämisvaiheessa siis muodostui lisää rahaa. Lainan tullessa kuoletetuksi rahaa lakkasi olemasta, ja perittyjen korkojen vuoksi vieläpä hiukan enemmän kuin mitä lainaa myönnettäessä muodostui. Miksi rahan määrä taloudessa ei vähitellen supistu nollaan? Yksi keskeisin syy on, että rahaa muodostuu antolainauksen lisäksi myös pankkisektorin maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan. Pankkivirkailijat ja pankkien osakkaat saavat tileilleen säännöllisesti lisää saldoa, mutta pankki ei saa henkilöstökulujensa ja voitonjakonsa vastineeksi mitään saamaoikeuksia.


 

Keskuspankkiraha syntyy, kun pankki lainaa keskuspankista

 

Vaikka suurin osa rahasta muodostuu tavallisissa talletuspankeissa, nykyisen kaltainen rahajärjestelmä edellyttää keskuspankin olemassaoloa. Pankkijärjestelmä ei voi maksaa velkojaan tallettajille juuri muuten kuin käteisellä, jota nykyään vain keskuspankit laskevat liikkeeseen.


 

Keskuspankkiraha koostuu setelistöstä ja pankkien talletuksista pankkien pankissa, siis keskuspankissa. Keskuspankkitalletusten kanssa tavallinen kotitalous ei joudu tekemisiin, mutta pankeille ne ovat tärkeitä.

Keskuspankkirahan luonne velkana on hankalammin miellettävissä kuin pankkitalletusten. Kun keskuspankki on velkaa seteleitä hallussaan pitävälle yleisölle, on melko vaikea sanoa, mihin yleisöllä on saamaoikeus. Setelillä velkakirjana ei ole edes eräpäivää.


 

Keskuspankit eivät ole pelkästään passiivisia velallisia, vaan ne harjoittavat rahapolitiikkaa. Muuttamalla ohjauskorkoa, jolla ne luotottavat liikepankkeja, tai käymällä kauppaa arvopaperimarkkinoilla, keskuspankit voivat vaikuttaa pankkijärjestelmässä muodostuvan rahan määrään.


 


 

Setelit


 

Suomen Pankki laskee liikkeeseen Suomessa tarvittavat setelit Euroopan keskuspankin luvalla. Euroseteleitä on seitsemän erisuuruista, arvoltaan 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa. Ne ovat laillisia maksuvälineitä kaikkialla euroalueella, ja niissä kuvataan arkkitehtonisia tyylisuuntia Euroopan historian eri aikakausilta.


 

Mitä on inflaatio ja hyperinflaatio?


 

Jos yleinen hintataso jossakin maassa nousee huomattavasti, tämän maan rahan ostovoima pienenee. Tätä kutsutaan inflaatioksi. Inflaatiosta seuraa, että kuluttajat voivat ostaa tietyllä rahamäärällä aiempaa vähemmän tuotteita ja palveluja. Myös säästöt menettävät arvoaan.


 

Jos hintataso nousee hyvin nopeasti lyhyellä aikavälillä, on kyse hyperinflaatiosta. Virossa, Puolassa ja Venäjällä oli hyperinflaatio 1990-luvulla.


 

Mitä on deflaatio?


 

Jos yleinen hintataso laskee jatkuvasti, on kyse deflaatiosta. Ensi silmäyksellä deflaatio – eli aiempaa halvemmat tavarat ja palvelut – saattaa tuntua hyvältä asialta, mutta sen seuraukset voivat olla erittäin kielteisiä. Kun ihmiset odottavat hintojen laskevan lähiaikoina edelleen, he lykkäävät ostopäätöksiään. Jos kaikki tekevät näin, kokonaiskysyntä vähenee, sillä talouteen syntyy alenevien hintojen ja hidastuvan talouskasvun kierre. Yritykset eivät enää voi myydä tuotteitaan ja palvelujaan ja joutuvat lomauttamaan työntekijöitään. Tällöin ihmisillä on vähemmän rahaa kulutettavanaan, minkä seurauksena deflaatiokierre vauhdittuu entisestään. Historiallisia esimerkkejä ovat Yhdysvaltain 1930-luvun suuri lama ja Japanin 1990-luvun deflaatio.


 

Miten rahapolitiikkaa tehdään?

 

Kun rahapolitiikasta on sovittu, se on pantava täytäntöön. Mutta miten se tehdään? Tavallisesti keskuspankki toteuttaa rahapolitiikan strategiaansa tarjoamalla pankeille rahaa turvallisia arvopapereita vastaan ja asettamalla rahalle hinnan eli lyhyen aikavälin korot. Näitä korkoja kutsutaan usein rahapolitiikan ohjauskoroiksi.

 

Jos keskuspankki nostaa ohjauskorkoja, talouskehitys rauhoittuu ja inflaatio hidastuu. Jos keskuspankki laskee ohjauskorkoja, talouskehitys voimistuu ja inflaatio nopeutuu.

 

Keskuspankin ylin johto kokoontuu säännöllisesti päättämään rahapolitiikan koroista. Nämä päätökset perustuvat kattaviin analyyseihin maan senhetkisestä ja odotetusta tulevasta talouskehityksestä.

 

Suurena haasteena on kuitenkin se, että rahapolitiikka ei aina ala vaikuttaa heti, päätöksenteon kannalta ratkaisevan tärkeät taloustiedot ovat käytettävissä vasta tietyn ajan kuluttua ja että taloudessa voi ilmetä ennalta arvaamattomia sokkeja, jotka muuttavat tulevaa talouskehitystä (inflaatiota ja kasvua).

 

Euroopan keskuspankki (EKP) ja kaikkien niiden 18 maan kansalliset keskuspankit, jotka tällä hetkellä kuuluvat euroalueeseen, päättävät yhdessä koko eurojärjestelmän rahapolitiikasta.


Varsinainen päätöksentekoelin on EKP:n neuvosto. Sen muodostavat EKP:n johtokunta ja kaikkien euroalueen kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, joten myös Suomen Pankin pääjohtaja kuuluu EKP:n neuvostoon. EKP:n neuvosto päättää koko euroalueen rahapolitiikasta. Se kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Yleensä kokoukset ovat EKP:n pääkonttorissa Frankfurtissa Saksassa, mutta kaksi kertaa vuodessa kokous pidetään jossakin euroalueen kansallisessa keskuspankissa. Päätökset tehdään noudattamalla periaatetta ”yksi jäsen, yksi ääni”.

http://www.euro.fi/fi/lukiot-ja-ammattiopistot/mita-raha-on/raha-on-velkaa/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

eräs varsin mielenkiintoinen seikka tuossa joka joissakin oloissa pitää paikkansa.

Jos keskuspankki nostaa ohjauskorkoja, talouskehitys rauhoittuu ja inflaatio hidastuu. Jos keskuspankki laskee ohjauskorkoja, talouskehitys voimistuu ja inflaatio nopeutuu.

Inflaatio ja talouskasvu (mikä meinaa työttömyyden alenemista) ovat rinnakkaisia ilmiöitä. Suomeksi, me voimme saada joko matalan inflaation taikka korkean talouskasvun. Sinun täytyy valita, oletko työtön vai hyväksytkö minun säästöjeni arvon alenemisen. (Mikäli satut olemaan töissä, joudut valisemaan. Rahan arvon lasku taikka maksat minulle kotiin ylikattavan työttömyysturvan.)

Nykyisin ei edes nollakorko luo kasvua. Syynä on valtioiden säästöt. Jos valtio kuristaa, ei siinä ykstyisen ihmisen tuhlaaminen suuntaa käännä.

Tai sinun pitäisi tuhlata 20 000 000 000 € vuoteen.

Anna-Leena Nieminen

Valtioiden säästöt? Tarkoitatko veronkorotuksia?...

1. Inflaatiotarkistusten tekemättä jättäminen 2013 ja 2014
2. Solidaarisuusvero yli 100 000 euron ansiotuloille
3. Yle-vero 2013
4. Keskimääräinen kunnallisvero kiristys min 0,1 prosenttiyksikköä 2013
5. Kaikkien arvonlisäverokantojen sekä vakuutusmaksuveron korotus yhdellä (=kahdella) prosenttiyksiköllä 2013
6. Asunto-osakkeiden ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoveron verokanta 1,6 %:sta 2 %:iin v. 2013.
7. Kiinteistöyhtiöiden velkaosuus lisätään varainsiirtoveron veropohjaan eli varainsiirtoveron kiristys 2013
8. Liikennepolttoaineverojen korotukset 2012 ja 2014
9. Jäteveron korotus 2013 sekä
10. Turpeen veron korotus 2013 ja 2015
11. Makeis- ja virvoitusjuomaveron pohjan laajennus ja korotukset 2011–2012
12. Alkoholi- ja tupakkaverotuksen kiristys 2012
13. Eräiden palveluiden alennetun ALV-kokeilun päättyminen, eli ALV:n kiristäminen
14. Auto- ja ajoneuvoverotuksen korotukset 2012–2013
15. Pankkivero 2013
16. Windfall-vero 2014
17. Kotitalousvähennyksen tason alentaminen
18. Lukuisia välillisten verojen korotuksia, mm. lähes kaikkien virkakyöstimaksujen korotukset 2013
19. Energiamääräysten, ajolupien, metsästyslupien, aselupien, nuohousmaksujen jne jne korotukset 2013
20. Rikkiveron voimaansaattaminen (aiheuttaa teollisuudelle kustannuksia välittömästi) 2015
21. Eläketulon lisävero
22. Sähköveron nosto
23. Pääomaverojen tuplakorotus
24. Vakuutusmaksuveron korotus
25. Arvonlisäpohjan laajennukset, mm. omaishoito
26. Sairausvakuutuskorvausten alentaminen
27. Kaukolämmön (käytännössä pakollinen kaava-alueilla) jatkuva nousu
28. Ulkomaisten nettiostosten rajoittaminen
29. Km-korvausten vähennysoikeuden rajoitukset
30. Kuntien tuloverotuksen kiristykset valtionosuuksia leikkaamalla 2014
31. Kiinteistöverotuksen yleinen kiristys
32. Kiinteistöverojen kiristys 5-10 % kiinteistöjen arvopohjan laskentatavan muutoksilla
33. Makeis- ja virvoitusjuomaveron korotukset 2014
34. Alkoholi- ja tupakkaverotuksen kiristys 2014
35. Polttoaineveron korotus 2014
36. Sähköveron kiristys 2014
37. Perintöveron korotus 2013
38. Lahjaveron korotus 2013
39. Lukuisat viranomaismaksujen kiristykset vv. 2014-15.
40. Maahantuonnin rajoitukset vuonna 2014.
41. Talkootyön verotuskyttäys alkaen 2014.
42. Rakennustyön valvonnan lisääminen: eli jokaisen rakennuksella työskentelevän veronumeron aiheuttamien viranomaisvalvonnan maksujen kiristykset 2014
43. Pullonpalautustulojen verotus http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/pullonpala...
44. Kunnallisverojen kiristys keskimäärin 0,2 % vuoden 2014 alusta
45. Tulevat kunnallisveron kiristykset vuoden 2015 alusta.
46. Ajoneuvoveron lisäkiristykset vuoden 2015 alusta.
47. Makeisveron lisäkiristykset vuoden 2015 alusta.
48. Sähköveron lisäkiristykset vuoden 2015 alusta.
49. Polttoaineveron lisäkiristykset vuoden 2015 alusta.
50. Pääomaveron lisäkiristys vuoden 2015 alusta.
51. Lahja- ja perintöverotuksen korotukset vuoden 2015 alusta.
52. Solidaarisuusveron kiristys vuoden 2015 alusta.
53. Jäteveron korotus vuoden 2015 alusta.
54. Asuntolainan verovähennysoikeuden osittainen poistaminen 2015.

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/th...

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

kun valtio säästää euron, se pudottaa bkt:ta kahdella eurolla. siitä seuraa velkaantumiskierre koska velan bkt osuus nousee.

jos euroalueella haluttas kasvua, pitäs hiukka elvyttää.
BKT vuonna 2012: 12 945 402 miljoonaa euroa. jos tohon haluaisi kasvua, sellanen 10% eli 1 294 540,2 miljoonaa euroa pistää jakoon joko investointeina tai sosiaalietuuksina. ei muutes iso summa kun miettii tota alueen kokoa.

suomessa jo 20 miljardia alijäämäinen budjetti, mikäli raha käytettäs työttömiin, terveydenhoitoon, sote puoleen yleensä, auttas. 80 miljardia olisi vartonaienn kasvupotku.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Auvohan on monet kerrat kirjoittanut siitä, että ALV ei toimi ja samoin pitäisi poistaa monet tarpeettomat kulutusverot.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Luin juuri Erkki Liikasen haastattelun maakuntalehdissä. Euro & Talous -lehdestä luin Suomen Pankin tuoreen talousennusteen ja kävinpä pari viikkoa sitten Suomen Pankin rahamuseossa kuuntelemassa livenä SP:n kyseisen talousennusteen tekijöitä.

Nyt on kuitenkin niin, että mikään yllä mainituista Suomen Pankin esiintymisistä ei vakuuta minua. Itse asiassa päinvastoin, ne aiheuttavat suurta epäuskoa ja ärtymystä. Ne ovat tietyn eliittipiirin ideologisia maailmankuvia jotka nämä "ennustajat" ja "pankinjohtajat" ovat väsänneet omien hyväosaisasemiensa turvaamiseksi. Liikanen uhkailee että "nyt käy heikoimmille huonosti", että julkinen talous turvaverkkoineen on pantava jotakuinkin matalaksi. Ynnä muuta sellaista. Suomen Pankin ja EKP:n turvamuurien takaa on helppo huudella ja nostella itselleen jättiläispalkkoja, alentaa palkkaveroa.

SP:n talousennuste ja Liikasen sekä ennustajien esiintymiset tarvitsevat vasta-analyysin. Se tehtäköön.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/kriisi-y...

http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajanko...

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

kyllä se liikanen ja ekp pääjohtaja oikees on. jos euros pysytään ja ekp ei käy valtioita lainoittaa suoraan, me mennään helvettiin.

hiukan voi auttaa euron kurssin heikentyminen dollaria vastaan mutta systeemi on keskitysleiristä. joku on aina viimeinen ja sille tulee noutaja.

tietty toinen vaihtoehto olisi liittovaltio. suorat tulonsiirrot maasta toiseen. mutta sekään tuskin riittäisi ratkaisee ongelmia koska suomi on euroalueen vähävelkaisimpia maita. me jouduttas maksaa, ei suinkaan saatas lisää.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Kun keskuspankki on velkaa seteleitä hallussaan pitävälle yleisölle, on melko vaikea sanoa, mihin yleisöllä on saamaoikeus. Setelillä velkakirjana ei ole edes eräpäivää."

Mikäli asiakas tyhjentää liikepankkien luomat tilinsä, niin hän voi käytännössä saada vain seteleitä. Mitä hän siis omistaa pitäessään käsissään nuo setelit? Mikäli muu kansa ei huoli noita seteleitä maksuvälineenä, niin mitä asiakas voi vaatia keskuspankista seteleitään vastaan? Voiko tällainen järjestelmä olla muuta kuin epävakaa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

vakaata rahajärjestlmää vaan on mahdoton luoda koska maailma ei ole vakaa.

Toimituksen poiminnat