Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Hölmölän teollisuus

Hölmölässä oli suurehko teollisuus, maailman huippuluokkaa. Sitä moni ihmetteli. Kuinka Hölmälän kaltainen maa voi kehittää teollisuutta?

Alkuun Hölmölään kehittyi pienimuotoista teollisuutta maahanmuuttajien ansiosta ja ensimmäinen maailmansota kasvatti sitä. Kehitys oli hyvällä mallilla mutta kukaan ei ollut kertonut hölmölän johdolle, työvoimaa täytyy ruokkia, muuten se kuolee nälkään. Koska tieto puuttui, hölmölän johto ei ruokkinut. Suurissa kaupungeissa puhkesi nälänhätä, syntyi sisäisiä levottomuuksia. Niihin reagoitiin nopeasti, työläiset ammuttiin tai tapettiin nälkään. Teollisuus taantui.

Hölmölän onneksi sattui kuitenkin toinen onnenpotku joka auttoi teollisuuden luomisessa. Hölmölän väki keksi käydä polttamassa naapurinsa tonttia ja sai tietenkin maksaa rötöksensä. Naapurin johdossa oli Jose setä joka neuvoi hölmölän väkeä. Teette tehtaita ja valmistatte niissä seuraavia tuotteita meille korvaukseksi. Antoi listan ja neuvoi. Työläisiä ei kannata tappaa nälkään vaan niitä täytyy ruokkia, muuten tuotanto alenee. Hölmölän väki teki työtä käskettyä ja niinpä maahan luotiin muutamassa vuosikymmenessä maailman huippuluokan teollisuus. (Hölmölän väki, vaikka ei taloudesta tai politiikasta mitään ymmärrä, on erittäin ahkeraa ja pystyy suorittavaan insinöörityöhön hyvin. Tyhmyys saa tekemään asioita joita muut pitävät mahdottomana.)

Hölmölässä oli suuria valtion paperitehtaita, sahoja, telakoita, kaivoksia, konepajoja, kännykkätehtaita jne. Kunnes hölmölän johto keksi vapauttaa rahamarkkinat. (Blokit Hölmölän pankki ja Hölmölän asuntokupla)

Nerokkaiden toimien seurauksena valuutta saatiin 30% yliarvostetuksi, reaalikorko 20% tietämille. (nerokkaiden siksi että missään maailman kolkassa ei tuollaiseen ole kyetty, tienraivaajia oli hölmölän väki.)

Teollisuus romahti. Naapurin Jose setä oli kuollut eikä ollut enää neuvomassa hölmölän johtoa joten se hankki konsultteja muualta, valitettavasti hölmö mielellään valitsee itseään hölmömmän opastajan ellei pakko vaadi muuta.

Kun teollisuus oli saatu nurin, valuutta devalvoitui ja hölmölä alkoi maksaa ulkomaanvelkaansa. Rahaa ei ollut, ei myöskään toimivaa teollisuutta. Annettiin siis nurin menneitä yrityksiä. Turskit ostivat valtionyhtiöitä suurella rahalla. Telakasta saatiin 400 miljoonaa, muu omaisuus meni yhtä hyvästä hinnasta. Tietysti telakan kilpailukyky oli kunnossa, olihan työvoima hölmölästä (vähään tyytyväinen ja ahkera). Turskit tekivät telakalla voittoa 12 000 milj kunnes kyllästyivät ilmaiseen rahaan ja myivät sen Poreaan.

Ulkomaisessa omistuksessa hölmölän teollisuus elpyi ja talous matoi hitaasti eteenpäin. Kunnes koitti säästöpossu kriisi. Hölmölä oli luopunut omasta rahasta joten globaali kriisi kohtasi sen täydellisen yllättäen. Mitään ei ollut tehtävissä, tuho korjasi uuden sadon teollisuudessa. Onneksi hölmölässä oli vielä vanhoja valtionyhtiöitä joilla oli monopoliasema. Sähköverkkoja, fosfaattikaivoksia, kaukolämpöverkkoja jne. Hölmölä teki tilin myymällä ne. Ostaja tietysti vielä paremman, onhan monopoli hyvä keino rikastua. Yleisenä nyrkkisääntönä voidaan pitää, kun hölmölä myy laitoksen, ostaja saa omansa pois kahdessa vuodessa, sen jälkeen tuottoa tulee 100% ostohinnasta vuoteen.

Nyt hölmölä on tyhjä paitsi älystä, myöskin rahasta ja omaisuudesta. Johto suunnittelee naapurinsa kimppuun hyökkäämistä. Perustelu on järkevä. Viimeksi hyökkäystä seurasi teollinen nousu, älykäs politiikka ja hyvinvointi. Uusitaan sama ja seuraukset on samat.

Hölmölässä on paljon nyrkkisääntö sanontoja joita käytetään hallinnon ohjaamiseen:

 

  • On sama kuka saa painaa rahaa ja kuka sitä joutuu lainaamaan.

  • Antaa ulkomaiden hoitaa meidän rahapolitiikka, ne asian ymmärtää.

  • Monopolin myymien on hyvä kauppa koska niistä saa hyvän hinnan.

  • Kannattava liiketoiminta kannattaa lahjoittaa sellaisille jotka siitä jotakin ymmärtää.

  • Meillä menee fantsusti kun ei ajatella.

  • Kaadetaampas piruuttaan markkinavoimat, me pystytään siihen mihin edes kiinan tai rooman keisarit ei kyennyt.

  • Kokeillaan jotain fantsua, turha näitä asioita on etukäteen miettiä.

  • Parhaat päätökset syntyvät aamu kolmelta, kiireessä, ilman valmistelua.

  • Valitaan tyhmin kaveri johtajaksi, ei se muuhun hommaan pysty.

  • Hölmölän johtosäätö on: Olet filmitähti, jakele nimikirjoituksia aina kun saat eteesi valmiin paperin.

 

edelliset hölmölä sarjan blokit:

Hölmölän pankki

Hölmölän asuntokupla

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Sotakorvauksista teollisuuden kehittäjänä voidaan olla myös toista mieltä

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-128878630582...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Sotakorvausten merkitystä teollisuutemme vauhdittajana ei sovi vähätellä. Vastaava tuotanto olisi kyllä ollut myytävissä länsimarkkinoille tai kotimaahan, sanoo Wahlroos.

Ne yritykset, jotka saivat potkua idänviennistä, mutta pystyivät samaan aikaan kehittämään länsivientiään, yleensä menestyivät.

Yleensä kauppaa pitää yrittää käydä niiden maiden kanssa, joissa riittää kysyntää niille tuotteille , joita suomessa pystytään valmistamaan, kiplailukykyisesti. Euroopassa on nyt kysyntä alhaalla.

Rouvinen kirjoittaa kyllä teollisuushistoriasta mielenkiintoisella tavalla, ja osuvia huomioita ja varteenotettavia oppeja, noin niinkun tulevaisuutta ajatellen. Sota on tietenkin siinä mielessä hyvä, että päästään uudelleenrakentamaan, en olisi nyt siitä kuitenkaan varma, että suomalaisilla olisi mitään erityistä roolia enää, kun on oma teollisuus kohta menetetty ja tekijät sen mukana.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"kun on oma teollisuus kohta menetetty ja tekijät sen mukana."

Syys- lokakuussa oli Suomella positiivinen kauppatase. Vientiä oli enemmän kuin tuontia.

Vuoden 2013 tilastoista voimme nähdä, että kemian teollisuuden tuotteita vietiin liki 14 miljardin arvosta, metsäteollisuuden tuotteita yli 11 miljardin arvosta, metalliteollisuuden tuotteita liki kahdeksan miljardin arvosta, koneita ja laitteita noin seitsemän ja puolen miljardin arvosta, elektroniikkateollisuuden tuotteita kuuden ja puolen miljardin arvosta ja lisäksi kaikkea muuta "sälää" miltei kymmenen miljardin arvosta.

Suomesta on edelleen pitkä matka Zimbabween.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #5

https://www.poppankki.fi/c/document_library/get_fi...

Kyllä ennusteet teollisuuden ja viennin osalta ovat vielä varovaisia. Polttonesteiden hinnanaleneminen antaa vauhtia teollisuudelle nyt, vaikuttaa myös kauppataseessa.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Muista Euroopan maista poikkeavan Hölmölän hölmöt, tasa - arvoistivat naisen osaamisen pois urakehityksestä ja talouselämään vaikuttavilta johtopaikoilta, luomalla kolmen vuoden vanhempainvapaaloukun.

Mutta ei hätää, Hölmölässä kaikki jatkuu perinteiseen malliin.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Arvelisin, ettei naapurin Jose-setä ainakaan oman maansa työläisiä paaponut... vallankaan vankityömailla... joku saaristolais-kirja on siitäkin kirjoitettu... ja siitä naapuriin hyökkäyksestä ei varmaan isoa vahinkoa tule (tuskin huomaavat) kun paljain käsin taas hölmöläiset... muuten kyllä hieno kirjoitus faktat kohdallaan...

Toimituksen poiminnat