Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Hölmölän asuntokupla

Muinaisen Hölmölän talous oli vakaa. Pankki rahoitti asuntojen ostamisen sen mukaan mikä oli tarve ja tuotantokapasiteetti. Kaikki saivat asunnon, joku tosin joutui säästämään kolme vuotta saadakseen lainaa. Inflaatio söi lainan joten asunnosta joutui maksamaan lopulta alle puolet siitä mitä sen ostohinta oli.

Tilanteeseen saatiin muutos kun ulkomailta alkoi virrata halpaa rahaa. Kukaan ei halunnut säästää, jokainen otti velkaa. Asuntotuotanto ei kuitenkaan kerennyt reagoida uuteen kysyntään joten hinnat alkoivat nousta. Hintojen nousu rohkaisi myöskin sijoittajia hankkimaan asuntoja joten kysyntä kasvoi entisestään. Päädyttiin hintakuplaan. Koska hölmölä onnistui pysäyttämään palkkojen nousun, palkkainflaatio ei syönytkään lainoja.

Ongelmaksi muodostui keskuspankin Tullaripula. (edellisessä blokisani kerroin tästä) Hölmölän asukkaat maksoivat pankille velkojaan hölmölän Murkalla, pankki vaihtoi Murkat keskuspankissa ulkomaan Tullareiksi joilla velkaa maksettiin ulkomailla. Keskuspankissa ei kuitenkaan ollut Tullareita. Hölmölän viisaimmat löivät päänsä yhteen ja keksivät keinon. Korotetaan korko 15% tasoon, varmaan moni innostuu vaihtamaan Tullareita Murkkaan suuren tuoton toivossa.

Näin tehtiin ja ulkomaanvaluuttaa tulikin sen verran että pari vuotta voitiin rimpuilla. Ongelmaksi muodostui hölmölän teollisuus. Hölmölässä oli modernia teollisuutta jonka laitekanta oli uutta. Se alkoi kärsiä sekä ylikorkean valuuttakurssin että korkean korkotason muodostamasta ongelmasta. Ratkaisuksi keksittiin palkkojen alennus. Työläiset raatoivat elintasominimissä mutta se ei auttanut teollisuutta, vain muutama prosentti kuluista oli työvoimakustannuksia, suurin osa oli pääomakuluja joita korkea korkotaso kasvatti kohtuuttomasti. Hölmölän teollisuus romahti, työttömyys pomppasi yli 20%. Tästä seurasi asuntomarkkinoiden romahdus.

Siinä vaiheessa kaatuivat pankit. Ne olivat lainoittaneet asuntoja 80% osuudella, asukkaille oli jäänyt 20%. Kun hinnat puolittuivat, pankeilla oli 50 Murkan arvoinen asunto panttina 80 Murkan velasta. Hölmölä kiristi vyötään ja viimeiset rovot kerättiin pankkien pelastamiseen. Jolloin keskuspankilta loppui Tullarit. Murkka devalvoitui.

Riemuhan ei tuohon loppunut, pankit olivat rahaministeri Juopposen markkinoimana myyneet Tullarilainoja pienille yrityksille. Devalvaatio korotti niiden takaisin maksettavaa summaa niin että suurin osa yrityksistä teki konkurssin pääomakulujen kasvaessa romahtavilla markkinoilla. Juopponen kantoi asiasta poliittisen vastuun ja sanoi jämerästi. En eroa.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Juuri näinhän täällä Hölmölässä on aikoinaan eletty. Olemmeko oppineet mitään aikaisemmista kokemuksista? Epäilen vahvasti.

Toimituksen poiminnat