Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Hölmölän pankki

  • Nauris
    Nauris
  • puu
    puu
  • Hölmölän pankkitoiminta
    Hölmölän pankkitoiminta
  • köyhä
    köyhä

Eräs kaveri facessa pyysi minua kirjoittamaan hölmöläistarinan. Saamansa pitää. Hölmölä eli nauriin viljelyllä. Ulkomaankauppaa se kävi myymällä puuta ja tuomalla öljyä kylän monien öljylamppujen täytteeksi. Hölmölässä oli erittäin yksinkertainen rahajärjestelmä. Keskuspankki painoi rahaa ja lainasi pankeille. Pankit taas lainasivat setelit asiakkaille samalla korolla millä sen itse saivat. Hölmölässä kaikki raha oli paperirahaa ja se hyväksyi myös ulkomailta vain paperirahaa. Korko oli tasan 100% vuoteen. Rahan kierto oli siis:

Keskuspankin setelipaino – Pankki – Asiakas

Korko kiersi:

Asiakas - Pankki - Keskuspankin polttouuni jossa käytetty raha hävitettiin.

  • Hölmölän valtio rikastui korkotuloilla niin kauan kun asukkaat elivät velaksi.


 

Hölmölässä keksittiin globalisoitua, rahamarkkinat vapautettiin. Ulkomaiset pankit saattoivat lainata kotimaisille pankeille. Rahan kierto noin asbraktisti kuvattuna meni:

Ulkomainen setelipaino - Ulkomainen pankki - Hölmölän pankki - Asiakas.

Korko kiersi:

Asiakas - Hölmölän pankki - Ulkomainen pankki - Ulkomainen keskuspankin polttouuni jossa käytetty raha hävitettiin.

Todellinen rahan kierto oli hiukan monimutkaisempi koska Hölmölässä käytettiin Murkkaa, ulkomailla taas Tullaria.

Todellinen rahan kierto:

Ulkomainen setelipaino - Ulkomainen pankki - Hölmölän keskuspankin rahavarasto /

Hölmölän keskuspankin setelipaino - Hölmölän pankki - Asiakas.

Koron kierto:

Asiakas - Hölmölän pankki - Hölmölän keskuspankin polttouuni /

Hölmölän keskuspankin rahavarasto - Ulkomainen pankki – Ulkomainen keskuspankin polttouuni jossa käytetty raha hävitettiin.

  • Homma toimi hyvin, Hölmölä oli mukana globaaleilla rahamarkkinoilla ja sai lainaa. Ensimmäinen vuosikin meni hyvin. Hölmölän pankki maksoi korkonsa ulkomaiselle pankille.

  • Toinen vuosi oli hiukka vaikeampi. Hölmölän keskuspankilla ei ollut Tullareita, ensimmäinen koronmaksu oli kuivattanut varannot. Eikä ollut mitään millä niitä ostaa, jostakin syystä Hölmölän Murkkaan ei luotettu ulkomailla vaikka se oli sidottu Pekuun, erittäin vakaaseen valuuttaan ja takeena oli Hölmölän koko poliittisen johdon arvovalta. Itse rahaministeri Juopponen vannoi Hölmölän pitävän kurssin kohdallaan ja maksavan velkansa aina ja ikuisesti.

Sen pituinen se. Keksi itse jatko mutta vinkkinä kerron, mikään Viisas Lassi ei tullut Hölmölää pelastamaan.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Hölmölähän voisi olla vaikkapa Suomi. Suomihan on nykyään melkoinen Hölmölä monella mittarilla ajateltuna.
Tässä Hölmölässä on suuri työttömien määrä. Talous ei kasva eikä ketään kiinnostaa ottaa riskiä ja aloittaa yrittäjinä. Omaa valuuttaa ei enää ole. Emme voi valuutan ulkoista arvoa enää itse muuttaa viennin vauhdittamiseksi.

Ja tämä Hölmölä on lisäksi menossa kohti totaalista konkurssia ja lopullista tuhoa.

Käyttäjän KatriRonkainen kuva
Katri Ronkainen

Heräsi vahva epäilys, että tarina saa vielä jatko-osan ;)

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Miten mahtaakaan käydä kun Hölmölän asukit eivät enää lainaakaan rahaa Hölmölän pankista? Voi tulla pankkiirisedälle hikiset oltavat.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tuo on muuten korporaatiokiertokin.

Jos vaikka Suomaan kylässä on pankki, posti, 2 kauppaa, suutari, sepän paja, maatilat Nauta&Sika sekä Kaura&Kalja ja muutama muu tölli, ja raha kiertää tässä suljetussa taloudessa, niin kukaan ei ole kovin köyhä eikä kukaan kovin rikas.

Mutta sitten Suomaan kylän ulkopuolelle perustetaan bordelli, ja kas, raha suuntautuu kylän kierrosta sinne. Suomaa on siirtynyt avoimeen talouteen ja globaaliin kauppaan.

Bordellin omistaja Am.mafia puolestaan siirtää bordellilla Suomaan kylästä imuroimansa varallisuuden muualle. Raha ei palaa kylään kiertoon.

Hyvin lyhyessä ajassa kylä on ns. kusessa. Ja rahatkin verosuunnittelukonsultin avulla kadonneet tykkänänsä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miksi se on kusessa? Koska edelleen tuossa paikallisessa piirissä se kadonnut raha ei vaikuta heidän kädessään olevaan rahaan?

Se jatkuva rahavirta vaikuttaa vain bordellin hintaan,kun omistaja ihmettelee kuinka sieltä nyt aina vain rahaa riittää ja alkaa pitää sitä arvottomana. Tuolle paikalliselle piirille asia ei muuta mitään,koska se toimii vain kirjanpitona siellä.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Suomaan rahan arvo = Suomaan maatalous- ja liiketulon sekä työn vaihtoarvo. Kun järjestelmästä siirretään rahaa ulos, siirretään maatalous - tai liiketulon tai työn arvoa = Suomaa köyhtyy, edellyttäen, että bordellissa pistäytyminen ei lisää kävijöiden työtehoa ja siten työn arvoa samassa suhteessa bordelliin suoritettuun maksuun.

Aivan samalla tavoin, kuin rahaton suomaalainen tilallinen vaihtaisi bordellin palvelukset yövuoroon firman portsarina, ja joutuisi nukkumaan seuraavan päivän, jolloin tilan työt jäisivät tekemättä = suomaalaisen viljelijän päivätyön arvo siirtyy bordelliin vastineena palvelusta, joka Suomaan kannalta katsoen menettää arvonsa välittömästi (jos se työteho ei lisäänny vastaavan arvon verran).

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #9

"Suomaan rahan arvo = Suomaan maatalous- ja liiketulon sekä työn vaihtoarvo."

Kenelle tuo rahan arvo määräytyy noin? Suomaalaisille..ei pidä paikkaansa.Sopiiko silti udella kenen arvoteoria tuo oli? Näet tuli ensimmäiseksi Marx mieleen vaihtoehdoista.. mutta on niitä varmaan muutkin kokeillut.

"Kun järjestelmästä siirretään rahaa ulos, siirretään maatalous - tai liiketulon tai työn arvoa"

Tuokaan ei pidä paikkaansa. Vaan tässä kohtaan voidaan esittää vaikka kvantiteettiteoriaa.. mitä vähemmän rahaa jää,sitä arvokkaammaksi se käy _Suomaalaisille_.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen Vastaus kommenttiin #12

Adam Smithin, joka näki vaihdon karkeasti siten, että siinä on vain ostoja; kuluttaja ostaa hyödykkeitä rahalla, kauppias rahaa hyödykkeillä, ja raha sellaisenaan on vain yksi hyödyke, johon on sitoutunut tietty määrä maakorkoa, liikevoittoa ja työn arvoa (kuten mihin tahansa hyödykkeeseen), ja jolla voidaan helposti "vallita tiettyä määrää työtä", ja joka ei pilaannu yhtä helposti kuin nauriit.

Jos Suomaalaisen nauriskuoppaan on jäänyt ylimääräisiä, syömättömiä nauriita, jotka uhkaavat pilaantua, ne on viisasta vaihtaa pois. Jos nauriinviljelijä maksaa ilotytölle nauriilla, ei Suomaan kansantalous kasva pätkääkään, mutta parempi pano kuin pilaantuneet nauriit.

Jos sen sijaan viljelijä myy nauriit bordellin keittiöön (henkilökunta saa syödäkseen) ja ostaa saamallaan maksusuorituksella (tässä tapauksessa rahalla)lafkan talonmieheltä tälle joutavan lapion (kun maa oli kovaa, ja nauriinviljely vaati tolkuttomasti työtä, ja bordelli tarvitsi talkkarin), jonka vie Suomaahan, (jonka maaperässä on rautaa, josta seppä voisi tehdä lapion, mutta lapion valmistaminen sitoutuisi enemmän työtä kuin on sitoutunut naurissäkkiin), tehostaakseen entisestään nauriinviljelyä, ulkomaankauppa on hyödyttänyt suhteellisesti molempia osapuolia, vaikka kauppataseen summa on 0. Globaalin kokonaiskauppataseen summa on aina 0, mutta jos voidaan hyödyntää suhteellista etua, kaikki voivat periaatteessa jäädä suhteellisesti voitolle. Tässä tapauksessa talkkari pääsi lapiostaan ja viljelijä nauriistaan = win-win.

Tunnetuimman version teoriasta esitti David Ricardo, joka kuvaili käsitteen vuonna 1817 käyttäen esimerkkinä Englannin ja Portugalin välistä viini- ja tekstiilikauppaa. Ricardo totesi, että Portugalissa on mahdollista tuottaa sekä viiniä että tekstiileitä vähemmällä työllä kuin Englannissa. Viinin ja tekstiilien tuottamiseen vaadittava suhteellinen työmäärä on kuitenkin erilainen näissä kahdessa maassa. Portugalissa sekä viinin että tekstiilien tuottaminen on helppoa ja halpaa, mutta Englannissa viinin tuottaminen on erittäin vaikeaa kun taas tekstiilien tuottaminen on merkittävästi viinin tuotttamista helpompaa. Vaikka Portugalissa onkin halvempaa tuottaa tekstiilejä kuin Englannissa, on Portugalin kannalta vielä halvempaa tuottaa ylimääräistä viiniä ja vaihtaa tämä ylimääräinen viini englantilaisiin tekstiileihin. Vastaavasti Englanti hyötyy tästä kaupanteosta, koska se saa viiniä halvemmalla suhteessa tekstiileihin kuin tuottamalla itse oman viininsä.

Nauriisiin on sitoutunut maakorkoa ja työtä, lapioon raaka-aineita ja työtä, jotka taas vaihdon tapahtuessa rahan välityksellä sitoutuvat kyseiseen rahaan = bordellin tulo ---> nauriinviljely ---> lapion valmistus, ja jonka kautta sen vapautuessa kulutukseen talkkari voi jälleen "vallita tiettyä määrää työtä", halutessaan vaikka ilotytön työsuoritusta.

Rahan määrällä (nimellisellä arvolla) suljetussa systeemissä ei Suomaan kansantalouden kannalta sinänsä ole merkitystä, on aivan sama, "vallitseeko" tunnin työtä tai aarin peltovuokraa (maakorkoa) yksi vai kymmenen nauriskaista, kun suhde siirtyy kaikkeen työhön ja hintoihin systeemissä samana.

Tätä Smith yritti todistaa holvattua hopeaa ja kultaa kansan varallisuuden mittana pitäville 1700-luvulla; raha on arvotonta, kunnes se käytetään.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #13

Kyllä. Kierron nopeudella on myös merkitystä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #13

nyt vaan suhteellisen edun merkitys on nolla koska kaikkialla on työttömyyttä ja teollisuus toimii alikapasiteetilla, ainut mikä ratkaisee on absoluuttinen etu.

elikkä ollaan kilpajuoksussa pohjalle.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #13

Osaatko kertoa onko noita teorioita kohtaan esitetty vielä kritiikkiä?

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen Vastaus kommenttiin #21

Smithin kritiikki nykyisin on vähän sama juttu kuin vaikka Abraham Lincolnin kritiikki ja orjuuden toteaminen julkisesti hyväksi jutuksi.

»Tukemalla mieluummin kotimaista kuin ulkomaista teollisuutta hän pyrkii pelkästään lisäämään omaa turvallisuuttaan, ja ohjaamalla tätä teollisuutta sillä tavalla, että se tuottaa mahdollisimman suuren tuloksen, hän tavoittelee pelkästään omaa etuaan, ja tällöin kuten monissa muissakin tapauksissa häntä ohjaa näkymätön käsi edistämään sellaisen tavoitteen saavuttamista, jolla ei ollut vähintäkään osaa hänen tarkoitusperissään. Yhteiskunta ei myöskään kärsi minkäänlaista vahinkoa siitä, ettei sillä ole ollut osuutta tässä eduntavoittelussa»
(Adam Smith, Kansojen varallisuus IV).

Yllämainittu sitaatti Smithin kirjoituksista on lähempänä protektionismia kuin vapaakauppaa. On siis jo oma kysymyksensä, paljonko nykyään Smithin ajatuksista on tämän alkuperäisistä ajatuksista etääntynyttä tulkintaa.

Se, mitä itse olen esittänyt Smithin nimissä, on suoraa lainausta tältä itseltään.

"Eiväthän järkevät ei-pakotetut ihmiset osallistu mihinkään, mitä he eivät pidä vaivansa tai hintansa arvoisena", Smith järkeili. Tällä perusteella hän vastusti taloudellisenkin toiminnan rajoituksia. Toisaalta Smithin "näkymättömän käden" tulkinta on moninaista ja osin tarkoitushakuistakin.

Smith on ehkä kuitenkin yksi Valistuksen väärintulkituimmista moraalifilosofeista, ja pätevä talouden kritiikki itse asiassa edellyttäisi koko ajattelun tuntemista. Talouden (Kansojen Varallisuus) piti olla vain yksi osa kokonaista valtiofilosofiaa, mutta aika loppui kesken, ja Smith oli määrännyt jäljelle jääneet paperinsa poltettavaksi.

Moraalituntojen teoriassa (The Theory of Moral Sentiments, 1759) Smith esittää moraalifilosofisen tutkimuksen moraalista. Moraalin keskeinen osa on sympatia. Ulkopuolinen tarkastelija voi tutkia tekojen moraalisuuden luonnetta ja tasoa. Smith katsoi moraalituntojen teorian pääteoksekseen. Smithistä on tehty "taloustieteen" isä irrottamalla vain pieni osa kokonaisuudesta, ja unohdettu Smithille oleellisin; valistuksen liberalismin ihminen järkevänä ja moraalisena toimijana.

Samoihin aikoihin Antti Chydenius esitti kutakinkin identtiset ajatusrakennelmat Suomessa. Chydenius ehdotti mm. Lapin muuttamista verottomaksi vapaavaltioksi, ja idea voisi olla täysin toimiva sovellettuna nykyhetkeenkin;

»– – vapaavaltio, yksityinen omistusoikeus ja yksilönvapaus. Asukkaat saisivat harjoittaa mitä ammattia tahansa, vapaakauppa olisi täydellistä, etuoikeuksia, sääntelyä tai veroja ei olisi. Byrokratia puuttuisi, ja ainoa viranomainen olisi tuomari, joka valvoisi, että kenenkään oikeuksia ei poljettaisi.»

[Kansallinen voitto (1765, alkukielellä ruotsiksi Den Nationalle Winsten)]

Chydeniuksen aikana vallalla olevan käsityksen mukaan talonpojat ja työväestö piti pitää köyhinä, jotta he eivät laiskottelisi. Chydenius osoitti, että päinvastoin työntekijät eivät ole laiskureita, jotka pitää pakottaa tekemään valtio rikkaiksi, vaan elinvoimaisia yksilöitä, jotka vapaina omaa onneaan tavoitellessaan hyödyttäisivät myös muita. He olivat jopa parempia kuin työväestön veroilla ja etuoikeuksilla elävät ylemmät säädyt.

»Ei kenenkään pidä sen vuoksi olla toisen herrana, ei kenenkään toisen orjana; kaikilla on oleva sama oikeus, kaikilla samat edut.»

Smith puolestaan piti mm. hallitsijoiden hoveja, ruhtinaita, suurempaa maa-aatelia jne... "joutilaina", joiden elanto kuitenkin turvattiin kansallisesta varallisuudesta.

Smithin tai Chydeniuksen teoriat ovat aikalaisteorioita, ja nykyisissä oloissa niitä voidaan kritisoida ja arvioida hyvinkin monella tapaa, mutta oleellista on mielestäni se, että ajattelu on validia yksinkertaisessa perustaloudessa, kokonaisuuden ymmärtäminen ja se, että taloustiede, ollakseen aidosti tiede, on lopulta ihmistieteenä yhteiskuntatiedettä ja filosofiaa, eikä sitä voida irrottaa esimerkiksi toimijoiden järkevyydestä tai typeryydestä sen enempää kuin moraalista tai moraalittomuudestakaan.

Liberaali "talous" sinänsä ei toimi sen enempää oikein kuin väärin, niin tekevät sen toimijat, eli ihmiset. Tässä mielessä pitäisi palata Smithiin ja Chydeniukseen ja rakentaa koko roska uusiksi ottaen huomioon kaikki muukin kuin vain se onneton näkymätön käsi (joka entisen vm. Urpilaisen mukaan ohjaa Euroryhmää), myös Marxilla on sanansa sanottavana...
Nykyisen talousastrologian tapa on luoda ennusteita seurauksista, mikä on suunnilleen sama asia kuin mennä perse edellä puuhun ja todeta latvassa, että käpyjä on vaikea kertätä ylimmistä oksista.

Talouspolitiikka taas on tapa toteuttaa taloutta politiikan välineenä, ei politiikkaa talouden välineenä. Jälkimmäinen on politisoitua taloutta.

Mutta kun asioista tekee riittävän momimutkaisia, ne voivat vaikuttaa jopa aidosti uskottavilta, vaikka tosiasiassa olisi kyse lähinnä uskontoon verrattavasta kultismista. Kun Vartiainen on päättänyt uskoa Nairuun, se toimii, vaikka ei siltä näyttäisikään. Vartiaisen joskus puheissaan mainitsemia "empiirisiä kokemuksia" olen jäänyt kaipaamaan, mutta kaipa pastori jossain vaiheessa valottaa temppelin esirippua... Smithiläisittäin liberaalidemarin pastorin jutut kuitenkin ovat puuta sekä heinää ja vakavaa harhaoppisuutta.

Kansojen Varallisuuden (jonka nykyisin ainoa suomenkielinen laitos on vajaa ja myös vaikeasti hankittava) ilmestyy, jos maailma ei lopu, ensi vuoden huhtikuussa kokonaisuudessaan Jaakko Kankaanpään suomentamana;

Kansojen varallisuus. Tutkielma kansojen varallisuuden luonteesta ja syistä (koko alkuteos). suom. Jaakko Kankaanpää. WSOY, ilmestyy noin 4/2015. ISBN 978-951-0-40426-3

Smithillä ja Marxilla oli muuten myös yhteisä ajatuksia mm. jaetun, yksinkertaisuudessaan puuduttavan työn negatiivisista vaikutuksista;

http://www.digipaper.fi/prima/39299/index.php?pgnu...

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen Vastaus kommenttiin #21

Ricardosta Rouvinen todennäköisesti tietää enemmän kuin minä, mutta suhteellinen etu on loogisesti ja matemaattisesti todistettava fakta, ei enää talousastrologiaa sinänsä.

"Matemaatikko Stanisław Marcin Ulam esitti Nobel-palkitulle ekonomisti Paul Samuelsonille aikoinaan haasteen, jossa hän pyysi Samuelsonia nimeämään yhden sellaisen yhteiskuntatieteellisen teorian, joka on sekä totta että epätriviaali. Vuosia myöhemmin Samuelson vastasi, että juuri Ricardon esittämä suhteellisen edun teoria täyttää nämä ehdot:

"That it is logically true need not be argued before a mathematician; that it is not trivial is attested by the thousands of important and intelligent men who have never been able to grasp the doctrine for themselves or to believe it after it was explained to them."
(suom. Sitä, että se [teoria] on loogisesti totta ei tarvitse todistaa matemaatikolle. Sen, että se on epätriviaali osoittaa se, että tuhannet tärkeät ja älykkäät ihmiset eivät ole kyenneet sitä koskaan ymmärtämään tai uskomaan vaikka se on heille selitetty.)"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_etu#medi...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #25

Tuli niin paljon asiaa kerralla,että pitää hieman sulatella.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #12

Arvokkaammaksi- vai kalliimmaksi?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Merkittävää on rahan kierto. Jos raha poistuu kierrosta alueen ulkopuolelle eikä korvaavaa rahaa tule mistään tilalle, kylä köyhtyy.

Kierrosta poistunutta rahaa voi yrittää korvata ulkopuolelta otetulla lainalla, mutta sekin täytyy maksaa takaisin, korkoineen, jolloin raha menee taas ulos. Ja vielä yleensä jää korko-ongelma.

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff Vastaus kommenttiin #10

Oikeastaan on sama miten raha poistuu kierrosta, sama vaikutus. Nyt valtio poistaa verotuksella rahat kierrosta yhä tehokkaammin ja näin raha ei pääse tuottamaan sitä lisäarvoa jota valtio itsessään juuri tarvitsee.

Vertailu: Koskessa oleva voimalaitos tarvitsee pyöriäkseen "sähköä", turbiinille tulee kosken padosta yksi putki joka jakaantuu kahdeksi eri putkeksi toinen johtaa turbiiniin ja toinen voimalan lattialle.

Kysymys: Jos voimalaitoksen johto päättää kaikessa viisaudessaan johtaa koko ajan enemmän vettä lattialle menevään putkeen, lisääntyykö myytävän sähkön määrä ja tuotto vai laskeeko se?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #14

Tuokin pitää paikkansa, osittain, siis että on samantekevää miten raha poistuu kierrosta. Valtio kuitenkin kierrättää osan verotuloista takaisin talouteen.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #15

valtio kuluttaa kaiken. mä en tunne poliitikkoa joka kykenee säästämään. nekin jotka siitä puhuu, esim suomessa viinanen, käytännössä tuhlaa. viinanen oli vm 1991–1996. tuona aikana valtion velka kasvoi 15 miljardia -> 65 miljardia elikkä sellaset 50 miljardia. bkt osuudella mitaten tasosta 15% tasoon 65%. tsekkaa http://velkakello.fi/

Ronald Regania pidetään USA talousihmeen tekijäjänä ja kaikkien aikojen itarimpana valtion hoitajana. taru ja totuus hiukka riitelee:
Reganin kaudella valtion velka pompsahti tasosta 35% tasoon 55% (noin karkeasti graafista katsoen.)

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16177...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #18

Tunnustan. Olin nostalgian vallassa ja ajattelin valtiota, jolla on oma keskuspankki.

Käyttäjän KatriRonkainen kuva
Katri Ronkainen

Mutta jos Suomaan kylän pormestarille joku antaa muutaman lahjan, hän kyllä vakuuttaa kaikille kaiken olevan kunnossa ja sitten se on. Ja niin he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

Ihan kuten meillä Suomessakin: "Pääministeri Stubbin mukaan maatalouspuolella Suomi on onnistunut: paras potti koskaan. "Osoituksena siitä ovat pipo ja kossupullo, jotka sain eilen, kun olin puhumassa MTK:n valtuuskunnalle", Stub sanoi." http://www.hs.fi/politiikka/a1417062761518?jako=d4...

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Jos Suomaan kylän emännät ovat tiukanpuoleisia ja yksinasuvia poikamiehiä on niukalti, paikallinen ammatinharjoittaja riittää, mutta lisätään kylään majatalo luomaan ulkoa tulevaa vaurautta ja mahdollistamaan ammatinharjoittajan toiminta.

Varakas teutonialainen turisti saapuu Suomaan majataloon. Hän asettaa 100 euron setelin respan tiskille ja lähtee talon pojan kanssa tarkastamaan huonetta. Majatalon omistaja lähtee saman tien 100 euron kanssa maksamaan velkansa karjankasvattajalle Nauta & Sikaan. Karjankasvattaja taas suorittaa välittömästi Kaura & Kaljaan rehuvelkansa tuolla samaisella 100 euron rahalla. Viljantuottaja kiirehtii maksamaan velkansa traktorinkorjauksesta sepälle. Tämä taas lähtee mopon rengas sutien suorittamaan velkansa kylän ilotytölle, joka juosta hilpaisee maksamaan velkansa majataloon. Majatalon omistaja laittaa setelin takaisin respan tiskille. Turisti palaa takaisin huoneen tarkistuksesta, päättää olla ottamatta huonetta ja nappaa saturaisen taskuunsa.

Koko kylästä tuli velaton, kaikki katsoivat tulevaisuuteen positiivisesti, yritystoiminta kukoisti ja luotto toimi jatkossakin, kun maksukykyyn uskottiin.

Turistin katsastessa huoneita Suomaan talouteen oli syntynyt 500 euroa, ja vastaava summa oli myös tuohoutunut, oleellista oli vain riittävän nopea kierto.

Käyttäjän KatriRonkainen kuva
Katri Ronkainen

Noinhan se toimisi, jos raha kiertäisi vain reaalitaloudessa ja jos se todella kiertäisi. Mutta jos Majatalo, Nauta&Sika ja Kaura&Kalja ovat osakeyhtiöitä, jotka jakavat voitoistaan osan bonuksina ulkomaisille omistajilleen, ne huomaavat äkkiä, että niiden täytyy tehostaa toimintaansa. Ulkomaiset omistajat taas päättävät istua rahojensa päällä, koska eivät tiedä, mitä niillä tekisivät, mutta eivät halua kenenkään muunkaan niitä saavan.

Keskuspankki kehottaa Suomaata lainaamaan rahaa yksityisiltä liikepankeilta, sillä uutta rahaa systeemiin ei mitenkään voida tuoda. Sen sijaan Keskuspankki yrittää saada Ulkomaiset omistajat lainaamaan rahojaan eteenpäin lupaamalla heille, että jos heidän investointinsa eivät onnistu, riskit kyllä katetaan Suomaan asukkaita verottamalla. Sillä aikaa Suomaan asukkaat syyttelevät toisiaan ja päättelevät, että ovat eläneet liian leveästi ja veroja on nostettava ja palkkoja laskettava. Kuitenkaan Suomaan isoja osakeyhtiöitä ei voi verottaa yhtään enempää, sillä ne uhkaavat muutoin kerätä kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttaa teutoniaan. Koska palkkojen leikkaus on laskenut Nauta&Sika-osakeyhtiön myyntiä, se päättää irtisanoa työntekijöitään, tekee hienon voiton ja maksaa hyvät bonukset osakkailleen ja johtajilleen hyvin tehdystä työstä. Seuraavana vuonna myyntinäkymä laskee jälleen ja edessä ovat uudet yt:t. Samanlaisia huhuja kuuluu muistakin yrityksistä, mutta vikaa ei löydy muualta kuin siitä, että palkat ovat edelleen liian suuria ja työvoiman tarjontaa liian vähän. Suomaa saa moitteita Keskuspankilta ja asukkaat jatkavat toistensa syyttelyä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

koska hölmöläistarinoiden täytyy olla kerrottavissa, yritän muokata tuosta sellaisen:

Hölmölässä viljeltiin naurista, rahaa käytettiin asuntojen ja nauriiden ostoon. Rahan toimitti hölmölän pankki jossa sitä painettiin. Painaminen oli raskasta työtä.

Paikalle sattui viisas Panksteri joka ehdotti. Miksi te raadatte tuon rahan painamisen kanssa, minä voin tehdä teille rahaa.

Hölmölän väki innostui, viimeinkin ilmaista rahaa ilman työtä. Sovittiin että Panksteri hoitaa hölmölän rahan tuotannon. Homma toimi hyvin, Panksteri toimitti hölmölään rahaa enemmän kuin hölmölän laiskat rahan painajat koskaan olivat viitsineet tuottaa.

Tästä seurasi asuntojen hintojen jyrkkä nousu mutta uutta rahaa sai Panksterilta joten asuntokauppa kävi.

Kunnes Panksteri vaati velkojen korkoja ja takaisinmaksua.
Hölmölän väki yllättyi, kukaan ei ollut tullut ajatelleeksi että velat, saati sitten korot pitää maksaa. Luultiin että Panksteri oli kuten oman setelipainon työläiset, tekee työtä talkoilla ja jakaa rahaa muiden iloksi.

Toimituksen poiminnat