*

Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Kaukolämmön yhtiöittäminen

  • Onnistunut yhtiöittäminen
    Onnistunut yhtiöittäminen

En yleensä viitsi sotkeutua kuntapolitiikkaan koska aika ei riitä. Nyt Sakari Timonen kirjoitti blokin kaukolämmöstä ja pisti mukaan sopivat lainkohdat joten arvelin levittää tietoa laajemmin. Lain mukaan kunnan täytyy yhtiöittää toimintansa.

Kuten Sakun blokista näemme, on muutama tilanne jossa yhtiöittämisvelvoitetta ei ole. Minua kiinnostaa lähinnä luonnollinen monopoli. Raivostuttaa kertoa itsestäänselvyyksiä mutta pakkohan se lienee. Luonnollinen monopoli on tilanne jossa tietyn palvelun tuottaminen on tehokkaampaa yhden toimijan toimesta kuin kilpailtuna. Tähän ryhmään kuuluvat ainakin sillat, rautatiet, kaukolämpöverkko, tiet, sähköverkko, pienen kunnan terveyskeskus jne.

Laki ei vaadi kaukolämmön yhtiöittämistä. Sitä vaatii vain monopolia kaipaavat keinottelijat ja lahjotut poliitikot.

Kuinka kaukolämpöverkkoa olisi siis hallinnoitava?

  • Kunnallinen verkko

Jos se annetaan kunnan tehtäväksi, on selvää että kokoomus käyttää sitä piiloverotuksen muotona. Alennetaan veroja tonnilla, pistetään kaukolämpöön lisää tonni hintaa. Koska kokoomus hallitsee kuntia joiden asukkaista enemmistö on heikkolahjaisia, kunnan hallitsema kaukolämpö muodostaa suuren tehokkuustappion kaikkein heikkolahjaisimpien ihmisten keskuudessa. Kun kaukolämmön kilowattitunti maksaa euron, tyhminkin tajuaa vaihtaa tilalle lämpöpumpun ellei sähköverkkoakin ole yksityistetty. Kaukolämpölaitokset lahoavat tyhjinä, jokainen lämmittää mökkinsä miten parhaiten taitaa.

  • Osakeyhtiön hallinnoitava

Yhtiöittämis intoilijat rientävät lahjoittamaan infran osakeyhtiölle. Joskus jopa myyvät. Kaupassa on yleensä ehto, hintaa ei saa nostaa. Kuinka asia täytyy hoitaa yrittäjän näkökulmasta?

Ostat infran tonnilla. Otat hankintaa vastaan lainaa tonnin. Laina kannattaa ottaa omasta veroparatiisissa sijaitsevasta rahoitusyhtiöstä. Koroksi voidaan sopia kohtuullinen 20%.

Yhtiön talous on kahden vuoden kuluttua siinä kunnossa että hintaa on pakko nostaa, kunnaltakin voidaan pyytää avustuksia toiminnan kehittämiseen mikäli se on haluton hyväksymään hinnan korotusta ja vetoaa kauppakirjan ehtoihin.

Viidessä vuodessa olet tienannut sen sijoittamasi tonnin korkoina verovapaasti ja sinulla on edelleen kaukolämpöverkko. Järjestelmä toimii yli kymmenen vuotta kunnes huoltojen laiminlyönti aiheuttaa järjestelmän romahduksen. Teit siis kymmeneen vuoteen kahden tonnin tilin ja romahtaneen järjestelmän voi myydä takaisin kunnalle kahdella tonnilla, onhan se edelleen monopoli vaikkakin romuttunut monopoli.

Yhtiöittämisellä voit siis tienata noin neljä kertaa nykyisen infran arvon tekemättä mitään. Jos kuntasi tälle tielle lähtee, tartu tilaisuuteen. Mikä hyvänsä pankki antaa 100% rahoituksen luonnolliselle monopolille, se vaan täytyy kierrättää veroparatiisin kautta jolloin saat omaan taskuun korkoeron. Pankin laina 1% korolla, sinä lainaat rahat eteenpäin 20% korolla.

  • Tuottaja osuuskunnan omistama

Toverinna Kaukinen tietysti ehdottaisi työläisten omistamaa mallia. Sekään ei toimi. Työläiset ovat ahneita ja laiskoja. Hinta nousisi samassa suhteessa kuin osakeyhtiö muotoisessa, monopolissa on helppo kiristää. Ehkä hintojen nousu olisi hiukan hitaampaa mutta aikaa myöten tehokkuustappio olisi varma. Kaukolämmön henkilökunta liikkuisi työsuhde ferrareilla, asukkaat maksaisivat itsensä kipeäksi kylmistä mökeistä.

  • Kuluttaja osuuskunta

Vähiten huono malli olisi kuluttaja osuuskunta jossa määräysvaltaa käyttävät kuluttajat. Tässä hinta pysyy kurissa. Tosin investointien laiminlyönti olisi melko luultavaa koska kvartaalitaloudessa elävät kuluttajat painaisivat hinnan niin alas kuin mahdollista. Yhtiön säännöissä täytyisi olla tarkat pykälät joissa vaadittaisiin verkon kunnon säilyttämistä vähintäin nykyisellään. Osuuskunnan äänivalta täytyisi jakaa niin ettei yksi suuri käyttäjä saa määräävää asemaa.

Mihin kilpailuttaminen sopii?

  • Verkon huoltoihin. Ne voidaan kilpailuttaa vuosittain

  • Päivystykseen

  • Verkon rakentamiseen

  • Energian hankintaan

Nuokin kannattaisi jakaa mahdollisimman pieniin siivuihin niin että pienet yritykset voisivat tehdä tarjouksia ja vältytään monopolin tai määräävän markkina-aseman haitoilta.


 

Periaatteessa kunta voisi omistaa ja hallinnoida itsekin verkkoa jos se tajuaa tuon kilpailuttamisen ja kunnan johto kykenee pitämään kyntensä erossa verkon rahoista. Harvoin tajuaa. Yksi suuri kuluttaja jonka laskuttamisella voidaan korjata kunnan talous on melkoisen houkutteleva piiloverotuksen kohde vasemmistolle ellei kyseinen yritys tajua lahjoa kunnan päättäjiä. Miljoona köyhää joiden varoilla voidaan rakentaa oma osakesalkku houkuttaa oikeistolaisia.


 

Sakun blokissa käsiteltiin myös juridista monopolia. Lukekaa se.

Luonnollinen monopoli Wikipedia.

Osmo Soininvaara- Älä koskaan myy luonnollista monopolia

Luonnollisten monopolien myynti etenee – käytännössä verotusoikeus ulkomaisille sijoitusyhtiöille?


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

facesta kommentti:
Seppo Lavikainen Mikäli kunta yhtiöittäisi lämpölaitoksen ja kaukolämmön jakelun, olisi tulevaisuudessa vaarana ainakin neljä eri asiaa, jotka eivät olisi kuntalaisten etu. Erittelen niitä seuraavassa:

1. Mikäli kunta päätyisi yhtiömuotoiseen ratkaisuun, tulisi yhtiölain mukaan perustaa yhtiölle myös hallitus ja valita toimitusjohtaja. Lisäksi tarvittaisiin myös joitakin toimihenkilöitä. Nämä tietysti aiheuttaisivat kuluja ja maksajina näille kuluille olisi tietysti kaukolämpöä käyttävät kuntalaiset ja yritykset. Yhtiömuotoisessa tapauksessa ei myöskään kunnalla olisi mitään valtaa määrättäessä kuluttajahintoja jne...

2. Mikäli kunta päätyisi perustamaan osuuskunnan, tulisi tässäkin tapauksessa valita henkilöstö hallinnoimaan kyseistä toimintaa aivan kuten yhtiömuotoisessakin vaihtoehdossa. Samoin päätäntävalta siirtyisi kunnalta osuuskunnalle.

3. Mikäli kunta päätyisi yhdistysmuotoiseen ratkaisuun, niin silloin toiminta ei saisi tuottaa voittoa. Tämä on kirjattuna yhdistyslakiin. Tässä mallissa tosin olisi mahdollista sisällyttää tehtävät jo kunnan palveluksessa oleville virkamiehille ja toimijoille. Ongelmaksi jäisi kuitenkin kaikkien ylläpidon- ja mahdollisten yllätyskulujen kattaminen kunnan verotuloista jotka olisi vaikea kunnan budjetissa ennalta määritellä.

4. Edellä mainitut muodot pitävät kuitenkin sisällään sellaisen mielenkiintoisen asian, jota tuskin monikaan on tullut ajatelleeksi. Paitsi, että palkkakustannukset korottaisivat kaukolämmön hintaa, niin näissä edellä mainituissa muodoissa joutuisimme myös maksamaan voitoista veroja valtiolle. Tuo kaikki olisi pois oman kuntamme tuloista! Näissä kolmessa mainituissa tapauksissa olisi myös olemassa riski yhtiön ja osuuskunnan kohdalla, että jokin yksityinen taho ostaisi toiminnat ja kaikki määräysvalta olisi pois kunnalta.

Säätiölain mukaan säätiöt voivat tuottaa voittoa, eikä niistä tarvitse maksaa valtionveroa. Säätiötä voi hallinnoida ja ohjata kunnan korkein päättävä elin, eli kunnanvaltuusto. Säätiö voi myös jakaa voittojaan tarpeeliseksi katsomallaan tavalla, eikä sen ole pakko palkata erikseen toimitusjohtajaa tai muita toimihenkilöitä joista syntyisi merkittäviä lisäkuluja.

Edellä esilletuomaani perustuen teen aloitteen Polvijärven kuntasäätiön perustamisesta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset