Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Yritysystävällinen politiikka

Millaista on yritysystävällinen politiikka? Valtio alentaa palkat nollaan? Nostaa alv 5000% tasoon? Teloittaa joka kolmannen yrittäjän? Sosialisoi kaikki yritykset? Korottaa yhteisöveron 94% tasoon. Kyllä, nuo kaikki ovat yritysystävällisiä tekoja. Miten?

Meidän täytyy ymmärtää että on monenlaisia yrityksiä. Palkkojen nollaus tukee tiettyä yritysryhmää, vientiteollisuutta. Kyse on siis vientiyritysystävällisestä politiikasta. Aivan samoin kuin alv korotuskin joka tuhoaa kotimarkkinayritykset ja siten tukee resursseista kilpailevaa vientiteollisuutta.

Joka kolmannen yrittäjän teloittaminen se vasta onkin yritysystävällistä politiikkaa koska kaksi kolmesta yrittäjästä hyötyy kilpailijoiden tuhosta. Sen parempaa kasvusysäystä tuskin kukaan yrittäjä voi toivoa kun kilpailijoiden pään katkaisu on hänelle.

Yritysten sosialisointia voitaneen pitää kaikkein yritysystävällisimpänä tekona koska se tuo yrityksille vakavaraisen omistajan, korjaa suhteita valtiovaltaan. Kyseessä on siis valtioyritys ystävällinen politiikka. Se toimii. Nokia, Samsung, Valmet jne ovat aloittaneet valtioyrityksinä ja menestyneet hyvin.

Millaisia yrityksiä tukee yhteisöveron nosto? No se tukee sellaisia yrityksiä jotka joka tapauksessa investoivat ja kasvavat. Niiden pääomat eivät mene osinkoihin vaan investointeihin joten jos yhteisveroa nostetaan ja alvia lasketaan, selvä voittaja on tiedossa.


 

Tehtiinpä siis millaista politiikkaa tahansa, se on yritysystävällistä. Ainut ero on siinä millaisia yrityksiä mikäkin politiikka tukee. Lukijan täytyy aina muistaa, yritykset kilpailevat keskenään, yhden etu on toisen haitta. Suomessa yrittäjien järjestöt tukevat pääosin rikollisia suurehkoja yrityksiä. (esim vastustavat ryhmäkannetta joka saisi rikolliset yritykset taloudelliseen vastuuseen, vastustavat alipalkkauksen kriminalisointia, ohjaavat verotuksen pieniin yrityksiin jne.)


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Yrittäjäystävällinen politiikka pohjaa yksinkertaisesti elinkeinon- ja sopimuksenvapauteen. Vapailla markkinoilla tilaisuuksia on eniten tarjolla ja näin useammalle avautuu mahdollisuudet ruokkia itsensä.

Kokemuksesta on tietysti huomattu että moraalittomat yksilöt käyttävät vapautta väärin. Siksi kai jonkinlaista tasapainoa sääntelyn ja vapauden välillä haetaankin.

Suomalainen resepti:
1 osa vapautta
99 osaa sääntelyä
900 osaa välistävetäjiä

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Minusta tämä on aika mielenkiintoinen ajatus, vaikka ilmeisesti huumorilinjoilla ollaankin ja yksityiskohdat tuskin ovat erityisen totuudenmukaisia. Esimerkiksi yhteisöveron korotuksen vaikutukset saattaisivat olla pelkistettävissä jotenkuten kirjoituksen tapaan, jos niihin ei liittyisi EU:n sisällä tapahtuva verokilpailu, joka on pohjimmiltaan epäeettistä. Johtopäätös että kaikki politiikka olisi aina hyvää joillekin yrityksille on minusta vähän riskaabeli, ainakin jos tähän suhtautuu absoluuttisesti ja vakavasti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mitä "epäeettistä" on verokilpailussa?

Auvo on 100 % oikeassa. Kannattaa muistaa, että "yritys" ei koskaan ole ihminen, vaan omaisuusmassa. Jokin yritys todellakin hyötyy AINA, tehtiinpä mitä tahansa.

Eikä siinä ole tippaakaan huumoria. Joka toista väittää, esittäköön esimerkin poliittisesta toimesta, josta yksikään yritys ei hyöy.

Jyrki Paldán

Loistava blogi jälleen kerran, Auvo!

Kommenttiin 1:

"Yrittäjäystävällinen politiikka pohjaa yksinkertaisesti elinkeinon- ja sopimuksenvapauteen."

Eihän, vaan se on yrittäjäystävällinen niille yrittäjille, jotka hyötyvät elinkeino- ja sopimuksenvapaudesta. Kaikki yrittäjät eivät ole sellaisia.

"Vapailla markkinoilla tilaisuuksia on eniten tarjolla."

Täysin perusteetonta sanahelinää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tässä kannattaa myös muistaa, että rauhan oloissa ei "vapaata kilpailua" tai "täydellistä elinkeinovapautta/sopimusvapautta" tms./jne. ole koskaan ollut missään, ei ole missään eikä tule koskaan missään olemaan. Se on jo teoreettinen mahdottomuus.

Täydellisen taloudellisen vapauden toinen nimitys on "kaikkien sota kaikkia vastaan", ihan sananmukaisesti.

Toimituksen poiminnat