*

Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Tuottavuuden ja talouden kasvu

Henkilöä kohden laskettu talouskasvu pohjautuu tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvu taas pohjaa siihen että yksi työntekijä tekee enemmän tavaraa tai palveluja samassa ajassa. Mikäli hinta ei alene, tästä seuraa myöskin bkt kasvu.

Pitkään tuottavuuden kasvu oli hidasta. Antiikin kreikassa saavutettiin teknologian taso joka olisi mahdollistanut teollisen vallankumouksen 2000 v sitten. Tunnettiin höyrykone, suhteellisen kehittyneet mekaaniset laskimet, aseteknologia oli pidemmällä kuin roomassa. Tarvittavaa muutosta ei kuitenkaan tapahtunut. Syystä voidaan olla montaa mieltä. Minun teoriani on, halpa työvoima teki tarpeettomaksi teollisen harppauksen. Orjia sai sotimalla ja orjien vaikutusmahdollisuudet työnkuvaan olivat mitättömät. Ketään jolla oli mahdollisuuksia kehittää järjestelmää ei kiinnostanut.

Nyt olemme pitkälti samassa tilanteessa. Työvoimaa on reilusti, palkan alennus johtaa yhtä suureen voiton kasvuun kuin investointi koneisiin. Palkkojen alennus on omistajien kannalta riskitön, investointi taas muodostaa aina riskin koska velka on maksettava. Mikäli työvoimaa on reilusti, kannattaa aina mieluummin polkea palkkoja kuin ottaa investoimisen riski.

Mikäli usea yritys kilpailee, yksi tekee ison investoinnin, toinen taas alentaa palkkojaan, investoiva yritys tekee konkurssin. Esim.

Heti investoinnin jälkeen:

Yritys a. 100 työntekijää, palkkakulut 100, kiinteät kulut 4, tuotanto 100 yksikköä, myyntihinta 120, voitto 16.

Yritys b. 50 työntekijää, palkkakulut 50, kiinteät kulut 40, tuotanto 100 yksikköä, myyntihinta 120, voitto 30.

Yritys A tahkoaa voittoa 20 rahaa 40 rahan investoinnilla (investointi jaettuna 10 vuoden ajalle jolloin vuosikulu 4). Oman pääoman tuotto on 50%.

Ottaen huomioon että yritys B joutui sijoittamaan koneeseen 10 vuoden poistoajalla 400, sen oman pääoman tuotto on kiinteiden hintojen järjestelmässä (siis ellei tuotteen yksikköhinta alene) 7,5%.

Investoiminen ei siis kannata vaikka palkat pysyvät vakiona. Entäs jos palkat alenevat?

Palkan ja hinnan alennuksen jälkeen:

Yritys a. 100 työntekijää, palkkakulut 80, kiinteät kulut 4, tuotanto 100 yksikköä, myyntihinta 70, voitto 6.

Yritys b. 50 työntekijää, palkkakulut 40, kiinteät kulut 40, tuotanto 100 yksikköä, myyntihinta 70, voitto -10.

Kuten karkea esimerkki osoittaa, jopa kiinteät hinnat vaikeuttavat kohtuulliseen tulokseen pääsemistä elleivät palkat kohoa. Mikäli palkat alenevat, investoiminen on äärimäisen riskialtista ja tuottamatonta.


 

Sama asia teoreettisesti.

http://rahajatalous.wordpress.com/2013/12/12/tuotantofunktio-tuotannon-r...


Valtavirtaisessa talousteoriassa kansantalouden kokonaistuotantoa kuvataan yleensä niin kutsun tuotantofunktion avulla. Yksinkertaistetusti kokonaistuotannon (Y) voidaan katsoa muodostuvan työpanoksesta (L), pääomapanoksesta (K) sekä tuottavuustekijästä (A), jolloin tuotantofunktio voidaan kirjoittaa

Y = F (A, K, L).

Käytännössä tuotantofunktio ilmaisee, että mitä enemmän taloudessa tehdään työtä, mitä enemmän tuotannossa hyödynnetään pääomaa (kuten koneita ja tehdasrakennuksia) ja mitä tehokkaammin työtä tehdään, sitä suuremmaksi muodostuu taloudessa tuotettu hyödykkeiden määrä ja arvonlisäys.

Edellistä on tietysti mahdotonta kiistää. On varmasti totta, että kaikki edellä mainitut seikat vaikuttavat kokonaistuotannon määrään. Tuotantofunktio ei kuitenkaan selitä sitä, mikä määrittää taloudessa työ- ja pääomapanoksen määrän sekä tuottavuuden tason. Jotta tuotantofunktio olisi hyödyllinen, on pystyttävä selittämään siihen sisällytettyjen tuotannontekijöiden kehitystä ja niiden määrän kasvua.



 

Kokonaistuotanto = Työ x Pääoma x Tuottavuus

Oletetaan että pääoma on niukkaa, työvoimaa reilusti. Eli se tilanne joka nyt vallitsee. Ainakin minun ja Juhanna Vartiaisen mielestä ilmiselvä tapa kasvattaa tuotantoa on lisätä työn osuutta, supistaa pääomaa.

Pienen yrityksen näkökulmasta tuottavuuden nousu pohjaa aina investointeihin, ne eivät pysty kehittämään itse kovinkaan paljon teknologiaa. Jos pystyvät, niiden kannattaa käydä myymään tehokkaita koneita muille yrityksille.

Työvoiman ylitarjonnan oloissa tuottavuus ei siis nouse, saattaa paremminkin laskea. Ainut keino kohottaa tuottavuutta on luoda työvoimapula ja pääoman runsaus.

Tehokkain keino (nykyisen talousteorian vallitessa) minimoida työvoiman määrä on houkutella ihmiset siirtymään työttömiksi. Siihen auttaa taloudelliset kannusteet. Työttömyyskorvauksen reilu korottaminen aikaansaa monilla ihmisillä halun siirtyä työttömiksi. (Ainakin minä henkilökohtaisesti olisin valmis luopumaan työn ilosta mikäli tienaisin työttömänä edes kaksi kertaa paremmin kuin töissä.)

Pääomapulaan auttaa vain keskuspankin luototus valtioille. Miksi keskuspankin, miksi ei pankin? Pankki haluaa rahoilleen korkoa ja mahdollisesti jopa perii velat joskus pois. Keskuspankilla ei sellaista tarvetta ole, se kykenee kärsimään rajattomat luottotappiot.


 

Elikkä Juhanna Vartiaisen ohje lisätä työtä on erittäin lyhytnäköinen. Se kylläkin saattaa lyhyellä aikavälillä tuoda helpotusta kapitalismille ominaiseen tavarapulaan mutta pitkällä aikavälillä johtaa tuottavuuden romahdukseen mikä taas johtaa kilpailukyvyn menetykseen ja teollisuuden investointiasteen laskuun.


 

Eräs mikä tuossa mallissa aiheuttaa ongelmia on kasvava kysyntä. Kun ihmiset siirtyvät työttömiksi, kysyntä kasvaa ja siitä seuraa työpaikkojen lisääntyminen. Kapitalistien ahneus pakottaa heidät korottamaan palkkoja mistä seuraa paitsi investointien kannattavuuden korjaantuminen, myöskin palkkainflaatio. Ongelma on vakava ja siihen täytyy suhtautua varovaisuudella.

Siihen on kuitenkin ratkaisu. Maahanmuuttajat. EU alueella on noin 200 milj työtöntä, venäjällä, kiinassa (=työtön on henkilö jonka tulo on niin pieni että hän voisi hyväksyä paremmin palkatun työn) jne löytynee muutama miljardi lisää.

Siirretään suomalaiset ylikattavalle työttömyyskorvaukselle ja annetaan maahanmuuttajien tehdä työt.


 

Mielestäni mallia pitäisi kokeilla jossakin. Itse olisin valmis tekemään Kiteestä kokeilukunnan. 3000 e tassuun jokaiselle työttömälle, maahanmuuttajat töihin.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Juhana Vartiainen lienee kiinnostunut työvoimanuppiluvun kasvusta työn tuottavuuden lisäksi.

Uudet nupit vaativat uudet palvelut eli bkt kasvaa. Väestön kasvu lisää bkt:ta kokonaistasolla ja sitähän kaikki katsovat.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Keynesiläisyys suurin piirtein toimii kasvavan energian tarjonnan vallitessa, jos tavoitteena on suuri bkt, parturoitu maapallo ja paskan maku suussa.

Onneksi teollisuuden reaaliprosessien ohjaukseen käytettävälle säätötekniikalle on hieman korkeampi vaatimustaso.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joulupukin punaise kalsarit on myytti, onneksi tontut eivät sitä tiedä

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset