*

Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Valuuttakurssin määräytyminen, esim Kruunu

Oletetaan pienehkö talous, vaikka ruotsi. Jos sillä on kelluva valuutta, maa voi tehdä millaista politiikkaa tahansa ja raha riittää. On vain yksi ongelma, rahan arvo voi syöksyä lähes nollaan. Mikä ei sinällään tietysti haittaa, korjaapahan teollisuuden kilpailukykyä. Toisin kuin kiinteäkurssisessa järjestelmässä, esim eurossa, raha ei voi koskaan olla liian kallista koska sitä voidaan painaa niin paljon että arvo laskee.

 

Jos rahan arvo putoaa vaikkapa 50%, se ei lyhyellä aikavälillä haittaa mitään. Pitkällä haittaa. Tuontitavarat kallistuu ja siirrytään inflaatiokierteeseen. Pieni talous on melkoisen altis valuuttapaolle joka taas on itseään ruokkiva kierre. Kun paniikki alkaa, se pahenee. Ja jos raha sukeltaa riittävän alas, alkavat kotimarkkinat seurata korottamalla tuontitavaran hintoja.


Kuinka tuohon väistämättömään syöksyyn pitäisi reagoida?

Ensinnäkin teollisuuden tuonti ja vienti pitäisi olla suojattu vähintäin puoleksi vuodeksi jonka aikana kurssiheilunta tasaantuu.

Keskuspankin rooli on tärkeä. Yleensähän ne käyvät puolustamaan kurssia ja kärsivät suuria tappioita. Tämä on älytöntä, ei yksikään keskuspankki kykene pysäyttämään pakoa kun se alkaa. Siis ellei turvaudu säännöstelyyn ja aina ei riitä sekään. Siispä keskuspankin ainut tehtävä paniikissa olisikin maksimoida voittonsa eli myydä nopeasti omaa valuuttaa ja siten vahvistaa paniikkia. Siinä vaiheessa kun se sijoittajille paljastuu, ne rauhoittuvat. Jos rauhoittuvat.

Mikäli kurssi syöksyy viikon ajan, 10% päivässä. Mitä tehdään? Koron nosto ei auta. Ei auta säännöstely, tukiostot, kotimarkkinoiden kurjistaminen. Jokainen haluaa myydä kruunuja dollareilla.

 

Kotimaan osakekurssit jäävät jälkeen eli osakkeet on halpoja. Samoin reaalitalouden tuotteet. Sen pitäisi kääntää kurssi nousuun mutta niin ei tapahdu heti. Keskuspankin täytyisi kyetä ennakoimaan kurssiheilunta ja ostaa pohjalla omaa valuuttaa. Ei kylläkään paljoa, sitähän voidaan painaa, turha sitä on ostamaan käydä. Ehkä viisainta olisi vain antaa myrskyn mennä ja sopeuttaa palkkataso uuteen kurssiin. Jos kurssi tipahti 50%, korotetaan vaan palkkoja niin että ollaan entisellä reaalipalkka tasolla.

 

Tuo kurssin puolittuminen ilman mitään järkevää syytä on ongelma jota en ole miettinyt. Sen jokainen myöntää että näin joskus tapahtuu, markkinathan eivät ole järkevät vaan erittäin herkästi paniikissa tai ylihinnoittelevat. Toivoisin kommentoijien kertovan mielipiteensä asiasta. Yleensä blokkaan kun minulla on varma näkemys asiasta, tällä kertaa kyselen neuvoja.

 


toi sai mut miettii asiaa

EconoMonitor : Great Leap Forward » MMT AND EXTERNAL CONSTRAINTSeconomonitor.comEconomics for the 21st Century and Beyond

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Hitto että mä oon pässi. Tietysti keinottelu hyökkäykset on helppo estää. Tehdään ensinnäkin normaali alv valuuttakauppaan. siis 24%. sehän ei haittaa mitään koska ostaja sen maksaa?

Ok. toi hidastaa hiukan keinottelua. Ei lopeta. Valtiolle tunnin etumatka. Siis myynneillä menee tunti kunnes toteutuvat. se ei reaalitalouden kauppaa häiritse mutta antaa keskuspankille aikaa reagoida. kun paniikki alkaa, keskuspankin koneet myy ensin tunnin ajan kruunuja, sen jälkeen keinottelijat minkä tahtovat.

No, tuo pahimpiin äkkiliikkeisiin auttaa, ei kuitenkaan vakavaan valuutta pakoon. Siihen auttaa sopimus EKP ja FED kanssa. kun paniikki alkaa eli jokainen haluaa vaihtaa kruununsa euroiksi, EKP ostaa kaikki kruunut. Se pystyy ostaamaan niitä rajattomasti koska omaa rajattoman kyvyn tuottaa luottoa.

eli kun katsotaan paniikin olevan täysin reaalitalouden vastainen, muut pankit ryhtyvät tukiostoihin. paniikin mahdollisuus katoaa, turha on panikoida koska tietää saavansa käyvän hinna kruunuista. suojelee sekä sijoittajia että reaalitaloutta.

setelipaino on siis ratkaisu kaikkeen.
*hymyilee*

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Ei voi mitään. Tulee väkisinkin mieleen se Korundin etsijä Lapin erämaista ( Lidmanin kirjasta)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

en ole lukenut kyseistä kirjaa, mikä lienee ollut juoni?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Unohdit erään tärkeän seikan. Kun rahan arvo laskee riittävästi kansalaiset siirtyvät vaihdannaistalouteen. Silloin vallitsevat todelliset kysynnän ja tarjonnan lait tavaran vaihtuessa tavaraan.

-80 luvulla turistit roudasivat vielä T-paitoja ja lippalakkeja lahden eteläpuolelle. Meikämanne vei kaksipesäisiä kasettimankkoja. Sai meinaan paremman katteen verrattuna vaikka pimeään rahanvaihtoon.

Toki rahaa on kiva olla taskussa. Vaihdossa kävi kyllä ruplatkin, mutta ne laskettiinkin sitten muovikassillisina. Pulska kesällä tilattu jouluhanhi ja jotain muuta mukavaa purtavaa ja tietysti korillinen sitä parempaa kirkasta ei ollut paha hinta parista soittimesta. Kaikki olivat tyytyväisiä.

Mtä tästä opimme. Jos yhteiskunnan infra on jonkinlaisessa kunnossa niin ihminen löytää keinot selviytyä, vaikka rahan arvo olisi mikä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Itse asiasssa tämä oli parhaita blogejasi rahatalouteen liittyen. Muiden kohdalla on ollut hiukan liian paljon taivaanrannan maalamista ja epärealismia.

Tuo oman valuutan puolustaminen keskuspankin taholta on todellakin pikemminkin valuutan arvoa alentava toimenpide, koska pienien valuuttojen kyseessä ollessa epävarmuus kansainvälisten sijoittajien piirissä aiheuttaa vain sen, että kaikki "markat" myydään pois niin pian kuin mahdollista. Kamreerimainen korkojen laskeskelu ei auta, koska sellaisesta valuutasta yksinkertaisesti halutaan päästä eroon.

Suomi hoiti devalvaatioidensa jälkihoidon esimerkillisesti, varsinkin 60-luvun lopulla. Inflaatiota tosin tuli, mutta se pysyi kohtuudessa. Asia hoidettiin hallituksen hintoja kontrolloivan valtalain ja Liinamaan laajapohjaisen työmarkkinasopimuksen kautta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Tuo oman valuutan puolustaminen keskuspankin taholta on todellakin pikemminkin valuutan arvoa alentava toimenpide."

Pienen valuutan maan keskuspankin kannattaisikin oman valuutan painamisen sijaan keskittyä jonkun vahvemman valuutan painantaan.

Jos Suomi olisi itsenäinen maa, jossa on oma valuutta ja oma valuuttapolitiikka ja oma keskuspankki, niin sen keskuspankin kannattaisi painaa mieluimmin dollareita tai euroja, kuin markkoja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sellainen olisi rahanväärentämistä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #6

"Sellainen olisi rahanväärentämistä."

Ja "oman" rahanko tekeminen ei sitä muka ole?

Mitä eroa on sillä jos rahan tekee väärentäjä tai keskuspankki?
Kumpikaan ei pysty kantamaan vastuuta setelien arvosta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #7

Kyse on vain siitä onko painajalla juridisesti oikeus sitä seteliä painaa ja laskea liikkeelle vai ei. Dollarien määrä on Amerikan keskuspankin hallinnassa pelkästään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #8

OK

Keskuspankin tehtäväksi on usein määritelty rahan arvon säilyttämisen vakaana, niin että rahan käyttäjien luottamus siihen säilyisi nimellisarvonsa säilyttävänä arvon ittayksikkönä.

Jos rahaa painetaan johonkin muuhun tarkoitukseen kuin siihen että rahaa on tarpeeksi liikkeessä, esimerkiksi valtion velan maksamiseen, tai valtion menojen kattamiseen, niin sehän on kuitenkin ihan sama asia kuin jos joku väärentäjä tekisi rahaa omiin tarpeisiinsa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #9

Kuis amerikan asutus rahoitettiin?

”sisällissotaan mennessä USA rahajärjestelmä oli kuitenkin kehittynyt kaupan ja voitonhimon pitkän historian verrattomasti sekavimmaksi. … Amerikassa oli nimittäin tavalla tai toisella kierrossa kaikkiaan yli 7000 erilaista pankkisetelierää, jotka oli laskenut liikkeeseen 1600 toimivaa tai jo kuollutta osavaltio pankkia. …. Liikkeellä oli 5000 väärennettyä setelierää.” s.98.

Tekijä / esittäjä Galbraith, John Kenneth
Teoksen nimi Raha : Mistä se tulee, minne se menee
Julkaisutiedot Porvoo ; Hki ; Juva : Wsoy, 1979 (Juva)

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Kyllä kotimaan markkinoilla on hyvä olla raha, joka toimii. Sen takia oma valuutta ja oma setelipaino on hyvä ratkaisu. Parempi se kuin lainata toisten painamaa rahaa.

Muutenhan rahamarkkinat ovat globaaleja, joten ulkomaankaupassa voidaan markan rinnalla käyttää muuta valuttaa esim. juaneja, dollareita jne.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Muutenhan rahamarkkinat ovat globaaleja, joten ulkomaankaupassa voidaan markan rinnalla käyttää muuta valuttaa esim. juaneja, dollareita jne."

Miksei euroja?

Ei rahan painaminen sen kummempi asia ole kuin tasavero.

Toki sillä voidaan huijata ihmisiä, kun raha-asiat, eli maan talous, on muuten jo sössitty.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

sinä ainakin olet johdonmukainen.
1. vastustat devalvaatiota koska se alentaa palkkoja.
2. kannatat sisäistä devalvaatiota koska se alentaa palkkoja.
3. vastustat valtion painamaa rahaa koska se on tasavero.
4. kannatat ykstyisen pankin painamaa rahaa koska se on tasavero.
5. myönnät että talous on sössitty kiinteällä valuutalla.
6. vaadit kiinteää valuuttaa koska se on keino korjata tilanne.
7. vastuttat tota mun markkinaehtoista talouden tasapainon takaamista.
8. vaadit stalinistista kuria talouden vakauttamiseksi.

pakko kysyä, millainen olisi sinun mielestäsi täydellinen talousmalli.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #14

"pakko kysyä, millainen olisi sinun mielestäsi täydellinen talousmalli."

Kiitos kysymästä. Oikein hyvä kysymys ja siihen on mukava miettiä vastausta.

Kohdat 1-8 jätän väliin, kun niissä ei ole minun ajatuksiani juuri ollenkaan, sellaista olkiukkoa se on pääasiassa. :)

Oikea taloudenhoito on sellaista että ei eletä yli varojen.

Joskus voi budjetti vahingossa nousta suuremmaksi kuin mita on tuloja.
Niin voi käydä jos tulot on jostain syystä yliarvioitu.
Siinä tapauksessa pitäisi heti ryhtyä leikkaamaan menoja,
eikä jäädä odottelemaan että jospa ne tulot vaikka nousisivat.

Tällä hetkellä eletään yli varojen jotai 9 miljardia vuosittain.
Ennestään valtiolla on velkaa kymmenkertainen määrä eli noin 90 miljardia.

Tässä tilanteessa pitäisi heti leikata menoja sen verran ettei velka enää kasva, eli noin 9 miljardia. Seuraavina vuosina leikataan lisää, niin että velkaa saadaan pienennettyä.

Siinä olisi minun mieleiseni talouspolitiikka. Kolmen miljardin leikkaukset jaettuna useammalle vuodelle ei auta mitään vaan tilanne pahenee, tilanne luisuu kohti Kreikan katastrofia.

Kaikki syyt jotka puoltavat pienempiä leikkauksia kuin 9 miljardia tänä vuonna ovat tekosyitä ja populismia.

Toinen asia on sitten palkat. Oikeaa politiikkaa on ettei palkkoja nosteta enempää kuin mitä on mahdollista kilpailukyvyn ja työllisyyden säilyttämisen kannalta. Täystyöllisyys on tärkein hyvinvoinnin edellytys ja täystyöllisyys säilytetään oikein mitoitetulla palkkapolitiikalla.

Jos palkkoja on nostettu enemmän kuin olisi ollut suotavaa, eli jos kilpailukyky on mennyt, se olisi palautettava laskemalla palkkoja sellaiselle tasolle että kipailukyky palaa ja täystyöllisyys saavutetaan. Palkkojen nostoon on mahdollisuus ja tarve silloin kun maassa vallitsee täystyöllisyys ja työvoimapula.

Hyvinvointivaltio on hyvä asia joka pitää säilyttää mikäli siihen on varaa. Jos rahat ei riitä pitää huvinvoinnista tinkiä ja se on sitten politikkojen asia miettiä mistä tingitään. Velaksi ei hyvinvointivaltiota voi ylläpitää

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Tottakai voi oman valuutan rinnalla käyttää euroja, jos vaan joku maa sitä maksuksi huolii.

Mitä järkeä on ottaa lainaa muilta mailta ja maksaa niille korkoja, jos voi ottaa sen lainan omalta keskuspankilta?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #15

"Mitä järkeä on ottaa lainaa muilta mailta ja maksaa niille korkoja, jos voi ottaa sen lainan omalta keskuspankilta?"

Maat taitaa yleensäottaen olla aika nihkeitä lainanantajia. Melkein kaikki ovat itse korviaan myöten veloissa, paitsi joku Kiina tai Norja.

Minä nyt en niin tarkkaan tiedä näistä asioista että voisin mennä vannomaan mitään, mutta sellainen kuva minulle on tullut että lanan antajat kilpailutetaan ja sieltä otetaan mistä halvimmalla saa. Kaipa siinä arviossa sitten otetaan huomioon valuuttariskit ja kaikki muutkin riskit.

Ammattimiehiä ne on siellä valtiovarainministeriössä. Ei siitä mikään kansakoulunopettaja päätä mistä ne lainat otetaan, eikä sen puoleen mikään juristin koulutuksen saanut, vaikka olisikin valtiovarainministeri. Nimen tökkäävät alle paperiin joka lyödään eteen ja sitten julkisuudessa selittävät ympäripyöreitä medialle.

Tarkkaa hommaa se varmasti on. Ei niitä valtion lainoja omassa pankissa ole painettu silloinkaan kun vielä oli ne painokoneet. Ennemmin vaikka leikattiin seteleitä kahtia, jos niin kova tarve oli saada lisää rahaa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #16

Ammattimiehiä? Jokaisella ammattimiehellä on oma poliittinen näkemys. Jotkut ammattimiehet haluavat Suomen olevan osan globaalia maailmantaloutta, jolloin omaisuus kertyy muutamalle harvalle.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #18

"Jotkut ammattimiehet haluavat Suomen olevan osan globaalia maailmantaloutta, jolloin omaisuus kertyy muutamalle harvalle."

Hmm, jos tietäisin että siellä on sellaisia ammattimiehiä jotka eivät halua Suomen olevan osa globaalia maailmantaloutta, niin suosittelisin potkuja ja antaisin vielä lentoliput mahdolllisimman kauas, vaikkapa Pohjois-Koreaan. Siellä on hänellä nimittäin hengenheimolaisia, siis sellaisia jotka eivät halua Pohjois-Korean olevan osa globaalia maailmantaloutta.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #19

Suomella on se "vika" verrattuna muihin maihin, ettei Suomessa ole niin rikkaita kuin maailmalla. Siinä täysin vapaassa pääomien maasta toiseen siirtelyssä me jäädään helposti jalkoihin.

On ihan eri asia olla mukana ETA-sopimuksessa kuin EMU:ssa. ETA:ssa sentään voidaan toimia samoilla markkinoilla, mutta ei tarvitse olla samaa valuuttaa.

Kun pysytään pois EMU:sta, niin meillä on edut, jotka on oman valuutan omistavilla mailla. Voidaan devalvoida kun on tarpeen.

Haluan tietää syyn siihen, miksi nämä "ammattimiehet" ovat niin innokkaasti Suomelle velkaa ottaneet? Nyt jo "amattimiehet" (nykyhallitus) sanoo velkaantumisen olevan pahasta, niin miksi he sitten aikaisemmin pitivät sitä hyvänä asiana?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Haluan tietää syyn siihen, miksi nämä "ammattimiehet" ovat niin innokkaasti Suomelle velkaa ottaneet? Nyt jo "amattimiehet" (nykyhallitus) sanoo velkaantumisen olevan pahasta, niin miksi he sitten aikaisemmin pitivät sitä hyvänä asiana?"

Sen takia että näiden "ammattimiesten" pitää kuitankin toteuttaa demokratian henkeä.

Kun näiden "ammattimiesten" esimiehet, ministerit ja heidän puoluetoverinsa eduskunnassa, ovat vaalikentillä tehneet erinäisiä valtion menoja kasvattavila lupauksia ja tulleet sen takia valituiksi, ei "ammattimiestan" auta muu kuin koettaa miettiä keinoja näiden vaalilupausten täyttömiseksi ja jos valtion tulot eivät siihen riitäm kun on luvattu myös olla nostamatta veroja, niin velan otto on ainut mahdollisuus näiden kansalaiste toiveiden tynnyrin täyttämiseksi.

Olen siis sitä mieltä että vastuullisten kansanedustajien ja ministerien on rikottava vaalilupauksensa ja leikattava, leikattava rajusti, jotta velkaantuminen saataisiin pysähtymään.

Politikkojen pitäisi myös uhrata oma poliittinen uransa, sillä sitä se valtakunnan edusta huolehtiminen merkitsee. Kansalaiset eivät näitä leikkaajia uudestaan valtaan äänestä. Mutta seuraavien valittujen pitäisi taas tehdä se sama uhraus, sillä yksi uhrattu politikkosukupolvi ei vielä riitä tämän nykyisen ongelman ratkaisemiseksi.

Vielä kerran sanon ettei kolmen miljardin leikkaukset jaksotettuna useammalle vuodelle suinkaan ratkaise näitä ongelmia, vaikka niin valheellisesti on annettu nyt ymmärtää. Tämä merkitsee nimittäin sitä että velka edelleen kasvaa merkittävällä tavalla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset