Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Kohden oleskeluyhteiskuntaa

Varsin monet ihmiset viihtyvät vapaina, ilman työn tuomaa palkka orjuutta. Kuinka tähän päästään? Äkkipäätä mieleen tulee neljä mallia.

  • Arvotaan työttömyys ja töissä käynti. Malli on varsin rehellinen,

  • Edetään kilpailun kautta niin että jokainen tappelee verissä päin vähistä työpaikoista. Hävinneet ojaan, voittajat jyllää. Malli on varsin kilpailullinen.

  • Pakotetaan vanhat, yli viisikymmenvuotiaat ihmiset eläkkeelle.

  • Houkutellaan ihmisiä luopumaan palkkaorjuudesta takaamalla heille reilu elintaso mikäli suostuvat vetäytymään sivuun.

Eri malleilla on omat haittansa ja hyötynsä. Arpomisen hyödyt ja haitat ovat melko neutraaleja, siksi se ei ole täysin kelvoton malli.

Kilpailutus on tehokasta mutta kannibalisoi ihmisyhteisön ja pitkällä aikavälillä saattaa johtaa syrjäytyneiden kapinaan.

Eläkkeelle pakottaminen on reilu vaihtoehto. Kun ihminen on tuhlannut pari kolme vuosikymmentä palkkaorjuuteen, kait hänelle kuuluu ihmisarvoinen vapaa elämä. Siinäkin on kuitenkin haittansa. Osa ihmisistä viihtyy orjuudessa ja heille vapaan miehen (tai naisen) elämä on helvetti.

Itse kannatan vapaaehtoisuuteen perustuvaa töistä luopumista. Kun ihmiselle taataan kohtuullinen elintaso joka ei ole riippuvainen peritystä, varastetusta tai löydetystä omaisuudesta eikä työstä, osa ihmisistä saattaa luopua omasta tahdostaan työstä. Koska on oletettavaa että töistä luopuvat ihmiset jotka eivät siitä tykkää, tämä takaa onnellisuusmaksimin. Töistä tykkäävät saavat olla töissä, orjuutta karsastavat taas pääsevät vapaaksi.

Jos summa on kiinteä, esim 3000 e kk käteen, vaikuttavat myös taloudelliset seikat. Ihminen jonka tuottavuus ja siten myöskin palkka on pieni, näkee vapaan elämän taloudellisesti järkeväksi. Tehokas ihminen taas tienaa palkkaorjuudessa paremmin kuin vapaalla ja siksi jää töihin. Tapahtuu siis hyödyllinen valikoituminen. Yhteiskunnan toiminnot tehostuvat.



Tarkkaavainen lukija huomaa, suositukseni ovat täsmälleen päinvastaisia kuin Juhanna Vartiaisen. Hän saattaa kysyä, kumpi on väärässä? Kumpikaan ei ole väärässä. Juhanna noudattaa tarkoin kansantaloustieteen oppikirjaa ja antaa suosituksensa sen mukaan. Minunkin näkemykseni pohjaa kirjoihin. Ero minun ja Juhannan välillä on oppikirjojen laatu. Hän käyttää kirjoja jotka on kirjoitettu ennen Adam Smith (5 June 1723 OS (16 June 1723 NS) – 17 July 1790) tai Smithin elinaikaan. Siis 1700 luvun teoksia. Minä taas käytän Karl Heinrich Marx (5 May 1818 – 14 March 1883), John Maynard Keynes, 1st Baron Keynes, 5 June 1883 – 21 April 1946) sekä muutamia omaan mieleen juolahtaneita ajatuksia. Eli minun ideani ovat 1800 luvun lopulta, 1900 luvun alusta, osa 2000 luvulla syntyneitä. Meillä on siis Juhannan kanssa noin 300 vuotta eroa.



En kiellä Juhannan neroutta. Hänen teesinsä. Maailmassa on paljon ihmisiä joilla ei ole kunnon vaatteita mutta he haluavat ne. Kehruujenny tulee mullistamaan vaateteollisuuden, kunhan vaan pidämme huolta että meillä on riittävästi nälkäisiä jotka ovat valmiit työskentelemään ilmaiseksi, joku rikas palkkaa heidät kehruujennyjen eteen, ehkä rakennetaan jopa höyrykone. Teollisuus syntyy. Visio on nerokas, se on todella toiminut 1700 luvulla.



Minun teesini taas kuuluu. Verkottuneet oppivat tekoälyt tulevat muuttamaan teollisuuden ja palvelut, ihmistyövoiman tarve romahtaa. Lisäksi pystymme tuottamaan järkevän elintason (kolme lämmintä ruokaa, asunto, terveydenhoito, känny, läppäri, seksiä kolmesti päivään) parin tunnin työllä jokaiselle maapallon ihmiselle. Järjettömään elintasoon taas emme pysty koska luonnonvarat muodostavat esteen. Voidaan valmistaa jokaiselle planeetan asukkaalle Hummeli mutta jos ne käynnistyvät yhtä aikaa, sammuvat lamput, energia ei riitä.



Kuten lukija huomaa, 300 vuotta teollista kehitystä on muuttanut olosuhteet. Juhannan maailma on kadonnut kuten disaurukset katosivat 70 milj vuotta sitten. Ei kuitenkaan meteoriitin vaan tuottavuuden kasvun, tekoälyn, robotin, automaation tuhoamana.



Työn merkitys tulee katoamaan ennusti Marx aikoinaan. Myös Keynes havaitsi tuottavuuden nousun vähentävän työvoiman tarvetta varsin paljon pitkällä aikavälillä. En siis ole ensimmäinen joka asian tajusi. Enkä ainut.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/mita+ihmiset+tekevat+25+vuoden+paasta/201309516523

Tutkija Ylelle: Suomen pitäisi jo valmistautua työelämän robottien tuloon

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2013102017626826_tb.shtml



Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Marxilainen taloustiede kieltää minkään asian olevan tarjonnaltaan niukkaa. Keynesiläinen puolestaan tarjoaa sen pohjalta työkalut luoda ikuista kasvua.

Rajattomasti energiaa ja rajattomasti kulutuskysyntää, sellaisista aksioomista on harvinaisen helppo tehdä "tiedettä". Kyllä minäkin ymmärrän, että rahan painaminen lisää öljybarreleiden kulutusta ja nostaa bkt:ta, mutta taisi olla joku sellainen termodynamiikaksi kutsuttu oppi, joka kertoo tuon olevan pitkällä aikavälillä haasteellista - lopulta huomataan, että primäärienergianlähteenä toimii setelit, joiden arvo vastaa enää niiden lämpöarvoa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kannattamallasi analogialla voi myös käydä niin,että kenelläkään ei ole varaa tehdä mitään. Mitäs sitten ja onko siinä enemmän järkeä?

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Parhaat asiat elämässä on ilmaisia. Mitä tulee "järkeen", suosittelen lukemaan Oikkosen uusimman bloggauksen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #5

Oikkosen teksti on sisäistetty aikoja sitten ja kysyinkin järkeä käyttämäsi analogian sisältä käsin tietystikkin.

Mikäli parhaat asiat ovat ilmaisia niin olet kuitenkin tavattoman huolissasi rahasta joka käy arvottomaksi.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #5

H.A.>Parhaat asiat elämässä on ilmaisia....

ooooooooo

Juuri noin.
Hyvä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

mulla on joitakin ajatuksia myös keynesin ja marxin jälkeen. kuten se että öljyä ei ole rajattomasti vaikka teollista tuotantokykyä onkin.

rajaton kasvu onnistuu siis rahan mutta ei öljytonnien osalta.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Rajaton kasvu ilman energiavaroja tunnetaan taloustieteissä myös hyperinflaationa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #4

mä en ole siitä varma. olen pohtinut aika paljon sitä onko talouskasvu mahdollista. en ole saanut varmuutta.

määrittely on ongelma. kaksi taloutta.
1.
työaika 4 h pvä
kahdeksan lasta
koira

2.
työaika 11 h pvä
auto
vene

1 kuvaa tilannetta rautakaudella. 2 nykyisin. onko tapahtunut kasvua vai taantumaa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Vaikka taloustiede käyttää monenlaisia oppeja jotka ottavat mallinsa luonnontieteistä tai biologiasta, talouden lait eivät kuitenkaan oikeasti suostu niitää noudattaamaan.
Keynesiläinen mallin mukaisia työkaluja on noudatettu kapitalismin säätämiseen ja silti jatkuva kasvu on välillä vetänyt takapakkia, on tullut laskusuhdanteita ja lamma kausia, kuten Marx osoitti tutkiessaan kapitalismin lainalaisuuksia massiivisessa kansantaloustieteen klassikossa Pääomassa.
Jos Heikki Aalto tietää missä kohdin Marx kieltää minkään asian olevan tarjonnaaltaan niukka, olisin kiinnostunut tietämään siitä. Ainakin Pääomassa hän huomauttaa, että jotkut luonnonvarat voivat olla hyvinkin niukkoja joka tietenkin vaikuttaa paljonkin tuotteen hintaan. Tosin tällaisen harvinaisuuden esim jonkun metallin talteenotto vaati yleensä paljon työtä.
Pääomassa tarkastellaan työn tuottavuutta teorettiisesti eriteltynä kaikista satunnaisista vaihteluista jotka tapauskohtaisesti vaikuttavat
tavaran hintaan. On myös huomattava että "tuottavuus" on Marxin teoriassa tarkoin määritelty ja rajattu käsite, joka ei ole sama kuin mitä nykyekonomistit sillä tarkoittavat.

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

Toistetaanpa teesit:

"Verkottuneet oppivat tekoälyt tulevat muuttamaan teollisuuden
ja palvelut, ihmistyövoiman tarve romahtaa.

Lisäksi pystymme tuottamaan järkevän elintason
(kolme lämmintä ruokaa, asunto, terveydenhoito, känny, läppäri,
seksiä kolmesti päivään) parin tunnin työllä
jokaiselle maapallon ihmiselle."

Auvo Rouvinen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset