Kohden oleskeluyhteiskuntaa
Varsin monet ihmiset viihtyvät
vapaina, ilman työn tuomaa palkka orjuutta. Kuinka tähän päästään?
Äkkipäätä mieleen tulee neljä mallia.
-
Arvotaan työttömyys ja
töissä käynti. Malli on varsin rehellinen, -
Edetään kilpailun
kautta niin että jokainen tappelee verissä päin vähistä
työpaikoista. Hävinneet ojaan, voittajat jyllää. Malli on varsin
kilpailullinen. -
Pakotetaan vanhat, yli
viisikymmenvuotiaat ihmiset eläkkeelle. -
Houkutellaan ihmisiä
luopumaan palkkaorjuudesta takaamalla heille reilu elintaso mikäli
suostuvat vetäytymään sivuun.
Eri malleilla on omat
haittansa ja hyötynsä. Arpomisen hyödyt ja haitat ovat melko
neutraaleja, siksi se ei ole täysin kelvoton malli.
Kilpailutus on tehokasta mutta
kannibalisoi ihmisyhteisön ja pitkällä aikavälillä saattaa
johtaa syrjäytyneiden kapinaan.
Eläkkeelle pakottaminen on
reilu vaihtoehto. Kun ihminen on tuhlannut pari kolme vuosikymmentä
palkkaorjuuteen, kait hänelle kuuluu ihmisarvoinen vapaa elämä.
Siinäkin on kuitenkin haittansa. Osa ihmisistä viihtyy orjuudessa
ja heille vapaan miehen (tai naisen) elämä on helvetti.
Itse kannatan
vapaaehtoisuuteen perustuvaa töistä luopumista. Kun ihmiselle
taataan kohtuullinen elintaso joka ei ole riippuvainen peritystä,
varastetusta tai löydetystä omaisuudesta eikä työstä, osa
ihmisistä saattaa luopua omasta tahdostaan työstä. Koska on
oletettavaa että töistä luopuvat ihmiset jotka eivät siitä
tykkää, tämä takaa onnellisuusmaksimin. Töistä tykkäävät
saavat olla töissä, orjuutta karsastavat taas pääsevät vapaaksi.
Jos summa on kiinteä, esim
3000 e kk käteen, vaikuttavat myös taloudelliset seikat. Ihminen
jonka tuottavuus ja siten myöskin palkka on pieni, näkee vapaan
elämän taloudellisesti järkeväksi. Tehokas ihminen taas tienaa
palkkaorjuudessa paremmin kuin vapaalla ja siksi jää töihin.
Tapahtuu siis hyödyllinen valikoituminen. Yhteiskunnan toiminnot
tehostuvat.
Tarkkaavainen lukija huomaa,
suositukseni ovat täsmälleen päinvastaisia kuin Juhanna
Vartiaisen. Hän saattaa kysyä, kumpi on väärässä? Kumpikaan ei
ole väärässä. Juhanna noudattaa tarkoin kansantaloustieteen
oppikirjaa ja antaa suosituksensa sen mukaan. Minunkin näkemykseni
pohjaa kirjoihin. Ero minun ja Juhannan välillä on oppikirjojen
laatu. Hän käyttää kirjoja jotka on kirjoitettu ennen Adam
Smith (5 June 1723 OS (16 June 1723 NS) – 17 July 1790)
tai Smithin elinaikaan. Siis 1700 luvun teoksia. Minä taas käytän
Karl Heinrich Marx (5
May 1818 – 14 March 1883), John Maynard Keynes, 1st Baron
Keynes, 5 June 1883 – 21 April 1946) sekä muutamia omaan
mieleen juolahtaneita ajatuksia. Eli minun ideani ovat 1800 luvun
lopulta, 1900 luvun alusta, osa 2000 luvulla syntyneitä. Meillä on
siis Juhannan kanssa noin 300 vuotta eroa.
En kiellä Juhannan
neroutta. Hänen teesinsä. Maailmassa on paljon ihmisiä
joilla ei ole kunnon vaatteita mutta he haluavat ne. Kehruujenny
tulee mullistamaan vaateteollisuuden, kunhan vaan pidämme huolta
että meillä on riittävästi nälkäisiä jotka ovat valmiit
työskentelemään ilmaiseksi, joku rikas palkkaa heidät
kehruujennyjen eteen, ehkä rakennetaan jopa höyrykone. Teollisuus
syntyy. Visio on nerokas, se on
todella toiminut 1700 luvulla.
Minun teesini taas kuuluu.
Verkottuneet oppivat tekoälyt tulevat muuttamaan teollisuuden ja
palvelut, ihmistyövoiman tarve romahtaa. Lisäksi pystymme
tuottamaan järkevän elintason (kolme lämmintä ruokaa, asunto,
terveydenhoito, känny, läppäri, seksiä kolmesti päivään) parin
tunnin työllä jokaiselle maapallon ihmiselle. Järjettömään
elintasoon taas emme pysty koska luonnonvarat muodostavat esteen.
Voidaan valmistaa jokaiselle planeetan asukkaalle Hummeli mutta jos
ne käynnistyvät yhtä aikaa, sammuvat lamput, energia ei riitä.
Kuten lukija huomaa, 300
vuotta teollista kehitystä on muuttanut olosuhteet. Juhannan maailma
on kadonnut kuten disaurukset katosivat 70 milj vuotta sitten. Ei
kuitenkaan meteoriitin vaan tuottavuuden kasvun, tekoälyn, robotin,
automaation tuhoamana.
Työn merkitys tulee katoamaan
ennusti Marx aikoinaan. Myös Keynes havaitsi tuottavuuden nousun
vähentävän työvoiman tarvetta varsin paljon pitkällä
aikavälillä. En siis ole ensimmäinen joka asian tajusi. Enkä
ainut.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/mita+ihmiset+tekevat+25+vuoden+paasta/201309516523
Tutkija Ylelle: Suomen pitäisi jo valmistautua työelämän
robottien tuloon
http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2013102017626826_tb.shtml
Marxilainen taloustiede kieltää minkään asian olevan tarjonnaltaan niukkaa. Keynesiläinen puolestaan tarjoaa sen pohjalta työkalut luoda ikuista kasvua.
Rajattomasti energiaa ja rajattomasti kulutuskysyntää, sellaisista aksioomista on harvinaisen helppo tehdä ”tiedettä”. Kyllä minäkin ymmärrän, että rahan painaminen lisää öljybarreleiden kulutusta ja nostaa bkt:ta, mutta taisi olla joku sellainen termodynamiikaksi kutsuttu oppi, joka kertoo tuon olevan pitkällä aikavälillä haasteellista – lopulta huomataan, että primäärienergianlähteenä toimii setelit, joiden arvo vastaa enää niiden lämpöarvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattamallasi analogialla voi myös käydä niin,että kenelläkään ei ole varaa tehdä mitään. Mitäs sitten ja onko siinä enemmän järkeä?
Ilmoita asiaton viesti
Parhaat asiat elämässä on ilmaisia. Mitä tulee ”järkeen”, suosittelen lukemaan Oikkosen uusimman bloggauksen.
Ilmoita asiaton viesti
Oikkosen teksti on sisäistetty aikoja sitten ja kysyinkin järkeä käyttämäsi analogian sisältä käsin tietystikkin.
Mikäli parhaat asiat ovat ilmaisia niin olet kuitenkin tavattoman huolissasi rahasta joka käy arvottomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
H.A.>Parhaat asiat elämässä on ilmaisia….
ooooooooo
Juuri noin.
Hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
mulla on joitakin ajatuksia myös keynesin ja marxin jälkeen. kuten se että öljyä ei ole rajattomasti vaikka teollista tuotantokykyä onkin.
rajaton kasvu onnistuu siis rahan mutta ei öljytonnien osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Rajaton kasvu ilman energiavaroja tunnetaan taloustieteissä myös hyperinflaationa.
Ilmoita asiaton viesti
mä en ole siitä varma. olen pohtinut aika paljon sitä onko talouskasvu mahdollista. en ole saanut varmuutta.
määrittely on ongelma. kaksi taloutta.
1.
työaika 4 h pvä
kahdeksan lasta
koira
2.
työaika 11 h pvä
auto
vene
1 kuvaa tilannetta rautakaudella. 2 nykyisin. onko tapahtunut kasvua vai taantumaa?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka taloustiede käyttää monenlaisia oppeja jotka ottavat mallinsa luonnontieteistä tai biologiasta, talouden lait eivät kuitenkaan oikeasti suostu niitää noudattaamaan.
Keynesiläinen mallin mukaisia työkaluja on noudatettu kapitalismin säätämiseen ja silti jatkuva kasvu on välillä vetänyt takapakkia, on tullut laskusuhdanteita ja lamma kausia, kuten Marx osoitti tutkiessaan kapitalismin lainalaisuuksia massiivisessa kansantaloustieteen klassikossa Pääomassa.
Jos Heikki Aalto tietää missä kohdin Marx kieltää minkään asian olevan tarjonnaaltaan niukka, olisin kiinnostunut tietämään siitä. Ainakin Pääomassa hän huomauttaa, että jotkut luonnonvarat voivat olla hyvinkin niukkoja joka tietenkin vaikuttaa paljonkin tuotteen hintaan. Tosin tällaisen harvinaisuuden esim jonkun metallin talteenotto vaati yleensä paljon työtä.
Pääomassa tarkastellaan työn tuottavuutta teorettiisesti eriteltynä kaikista satunnaisista vaihteluista jotka tapauskohtaisesti vaikuttavat
tavaran hintaan. On myös huomattava että ”tuottavuus” on Marxin teoriassa tarkoin määritelty ja rajattu käsite, joka ei ole sama kuin mitä nykyekonomistit sillä tarkoittavat.
Ilmoita asiaton viesti
Toistetaanpa teesit:
”Verkottuneet oppivat tekoälyt tulevat muuttamaan teollisuuden
ja palvelut, ihmistyövoiman tarve romahtaa.
Lisäksi pystymme tuottamaan järkevän elintason
(kolme lämmintä ruokaa, asunto, terveydenhoito, känny, läppäri,
seksiä kolmesti päivään) parin tunnin työllä
jokaiselle maapallon ihmiselle.”
Auvo Rouvinen
Ilmoita asiaton viesti
Totta tosiaan, ehkä.
Ilmoita asiaton viesti