Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Valtion ulkomaanvelka kiellettävä perustuslailla

Mielestäni perustuslaissa pitäisi olla maininta. Valtion ulkomaan valuutassa ottama velka on maapetos ja sen suunnitelukin on rangaistavaa. Minimirangaistus vuorokausi hirsipuuta, maksimi kolme vuotta hirsipuuta eduskuntatalon vastapäätä.

Mihin valtio tarvitsee ulkomaan valuuttaa?

Ostaakseen ulkomailta tuotteita tai palveluja on selkein esimerkki rahan tarpeesta.

Toinen esimerkki on, vaihtaakseen kansalaisten rahaa ulkomaanrahaksi. Jos siis joku valtio moista harrastaa. Se on kuitenkin pankkien bisnes, ei se valtiolle kuulu.

Suomi velkaantui Iiro Viinasen kaudella ulkomaille. Mistä se johtui?

Jokainen tajusi silloisen valuuttakurssin olevan ylikorkea. Oli siis selvää että Markan arvo suhteessa Dollariin alenee. Siispä varovainen ihminen vaihtoi Markkansa Dollareiksi. Valtio tarvitsi lainaa mutta kukaan ei antanut markkalainaa joten jouduttiin ottamaan dollarilainaa ulkomailta.

Tietysti olisi voitu lainata myös setelipainon luomia seteleitä. Ehkä se olisi onnistunut jonkin aikaa mutta lopulta olisi tullut romahdus. Kiinteä ja liian korkea valuuttakurssi on tappava yhdistelmä koska se tuhoaa reaalitalouden.

Jos valtio noudattaa viisasta politiikkaa, se ei tarvitse koskaan ulkomaanvelkaa. Se voi tarvittaessa painaa omat setelinsä taikka lainata kotimaasta. Viisas politiikka ei tarkoita kuri tai kärsimys politiikkaa vaan käytännössä miltei mitä hyvänsä politiikkaa kunhan valuuttakurssi on kelluva. Kelluva kurssi pitää huolen siitä että valtion painamat setelit ovat kelvollista maksupaperia kaikkialla. Niiden hinta voi tippua tai nousta mutta aina ne ovat nimellisarvonsa arvoisia, se että nimellisarvo suhteessa dollariin voi olla yksi markka, viisi dollaria tai yksi dollari, miljoona markkaa ei muuta asiaa.

Kelluva kurssi ja valtion ulkomaan valuutassa velkaantumiskielto pakottaa hallituksen toimimaan aina markkinatalouden ehdoilla. Kiinteä kurssi ja ulkomaan velka mahdollistivat Iiro Viinaselle vuosia kestäneen mielipuolisen politiikan. Se politiikkaa siirsi 700 000 suomalaista vakituisista töistä kortistoon. Se tuhosi suuremman osan suomen yrittäjistä kun Stalinin puhdistukset NL kulakeista.



Emme tarvitse uusia Viinasia tai Stalineja. Tarvitsemme markkinataloutta ymmärtäviä päättäjiä joilla on tukenaan järkevä perustuslaki.

 

Valtioiden veloista kartta

http://jubileedebt.org.uk/countries

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nyt olet Auvo ihan väärillä jäljillä joihin aina joskus eksyt, vaikka paljon tiedät.
Nyt kannattaa ottaa lainaa niin paljon kun ikinä saa ja sijoitta johonkin sellaiseen jonka arvo pysyy.
USAkin nosti velkakattoa, rahakupla paisuu ja poksahtaa. sit rahan arvo on mitätön.
Millä sinä meinaat leipäsi tienata?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Kysymys kuulee keneltä.
no mieti. sulla on kaksi vaihtoehtoa.
- (ulkomaanvelka) ottaa velkaa tyypiltä joka ei kerro korkoa, lainan loppusummaa tai maksuehtoja, ainut mitä siitä tiedetään, tappanut kaikki velallisensa ja vienyt niiden koko omaisuuden.
- (kotimaanvelka) ottaa lainaa jota ei tarvitse maksaa koskaan takaisin, koron saa itse määrätä ja velkoja on tunnettu siitä että unohtaa koskaan lainanneensa

Elikkä jos otat lainaa (itsenäisenä valtiona) kotimaanrahassa, saat itse määrätä sen ehdot ja maksaa takaisin millaisella rahalla tahansa. esim lainaat tuhat markkaa / euroa (arvo 1000 dollaria) ja kun tulee maksun aika, maksat tuhat euroa / markkaa (arvo 0.0001 dollaria) takaisin.

otat lainaa tuhat dollaria. (viikkopalkka) kun tulee maksun aika, maksat tuhat dollaria (vuosipalkka).

eli on hyvää ja huonoa velkaa. hyvä on sellainen minkä ehdot sinä määräät. huono sellainen mistä päättää joku muu.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Asia taitaa taas olla juuri niin kuin sanoit. Sinänsä omituista, että järkevää ajattelua taloudesta löytyy Vasemmistoliitosta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Sinänsä omituista, että järkevää ajattelua taloudesta löytyy Vasemmistoliitosta."

No ei kylläkään tuolta puolueelta, lähinnä perussuomalaisilta järkeä kuuluu kuten näistäkin blokeista voi tutustua vaikkapa Huopanaisen teksteihin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Tuli mieleen, että eikö siinä perustuslaissa joskus lukenut, että Suomen valuutta on markka.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Niin, mitä tapahtui 80 luvun lopulla ja 90 luvun alussa, kun valtiolla oli velkaa 9,1 miljardia ja seitsemän vuoden päästä velkaa oli 69,8 miljardia.

http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiont...

Kuka on vastuussa noin vastuuttomasta talouspolitiikasta?.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

mä tossa muutamia taulukoita kuvina esitin. talouskasvu, velka, työttömyys
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15047...

idea oli että luovuttiin täystyöllisyyteen tähtäävästä politiikasta.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Aivan.

Tässä pieni ote kirjasta jota tuossa tavailin.

"1980-luvun taloudellisista tapahtumista on viljelty monia puolitotuuksia. Yksi niistä on väite, että raha- ja valuuttamarkkinoiden säännöstely purettiin kertarysäyksellä. Näin ei ollut. Säännöstelyn purkaminen kesti yksitoista vuotta, huhtikuusta 1980 lokakuuhun 1991."

Täytyy nostaa hattua Suomen tuon aikaisille talouspäättäjille. ;D

Jaakko Anttila

Rahamarkkinoiden sääntelyn lakkauttaminen avasi rajattoman ja vastuuttoman luotonannon hanat Suomessa vuonna 1985. Pankit kilpailivat laina-asiakkaista kuin viimeistä päivää. Säästöpankkien mainos: "Meiltä saa." SKOP yritti kiilata liikepankkien rinnalle yritysten luotonantajaksi. Se yritys päättyi säästöpankkien ja SKOPin katoamiseen Suomesta. Velkaiset suursäästöpankit veivät konkurssiin koko "Suomen säästöpankin". Vain muutama suurempi säästöpankki ja monta pienempää säästöpankkia jäi konkurssin jälkeen pilkotun Suomen säästöpankin ulkopuolelle ja toimii tänäkin päivänä.

Suomessa alkoi hilliton nousukausi vuonna 1986. Nousukauden aikana valtion ja kuntien verotulot nousivat 10 % vuosivauhtia ja menot säädettiin sen mukaisiksi, koska rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista.

Presidentti Koiviston, Suomen Pankin pääjohtajan Ralf Kullbergin ja Suomen Pankin johtajan Markku Puntilan pakkomielle "vahva markka" piti Suomen pankkien antolainakoron 15 % tasolla kuuden vuoden ajan. Enimmillän antolainakorko oli 19 %. Sen ja vuonna 1989 toteutetun revalvaation vuoksi 100 000 pk-yrittäjää otti halpaa valuuttalainaa ulkomaila

USA:n pörssiromahduksen jälkeen syksyllä 1987 keinottelijat vetivät rahansa pois Helsingin pörssistä ja sijoittivat ne asuntoihin. Siitä alkoi hillitön asuntokeinottelu ja asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen.
Asuntomarkkinoiden romahtaminen jätti monet kahden asunnon loukkuun: uusi oli ostettu mutta vanha ei mennyt kaupaksi, ja asuntorakentaminen pysähtyi kerta kaikkiaan Suomessa.

Markan revalvointi vuonna 1989 johti myös automarkkinoiden ylikuumentumiseen: vuonna 1989 Suomessa myytiin 160 000 uutta henkilöautoa. Vuonna 1990 Suomessa myytiin 60 000 uutta henkilöautoa.

Neuvostoliitto lopetti idänkaupan yksipuolisella päätöksellään vuoden 1991 alussa. Tavarat oli toimitettu sopimusten mukaan, mutta persaukinen Neuvostoliitto ei pystynyt maksamaan Suomelle 3,6 miljardin markan velkaansa. Se vei välittömästi konkurssiin suuriakin vientiyrityksiä ja kauppahuoneita ja ne 3,6 miljardia markkaa olivat poissa Suomen kansantaloudesta.

Levottomuus EY:n valuuttamarkkinoilla johti siihen, että markka devalvoitiin kaksi kertaa vuonna 1992. Valuuttalainaa ottaneet yritykset ja taksiyrittäjät olivat kiikun kaakun jo ensimmäisen devalvaation seurauksena ja toinen devalvaatio vei konkurssiin 100 000 pk-yritystä ja taksiyrittäjää.

Suomen valtion ja kuntien 5-vuotiset menoautomaatit säädettiin verotulojen 10 % vuosikasvun varaan vuonna 1990. Vuonna 1991 alkaneen laman aikana verotulot romahtivat ja myös välillisen verotuksen tuotto romahti, koska hyväosaiset vähensivät kulutustaan solidaarisuussyistä.

Japanilaiset pankit pitivät Suomen valtion ja kuntien menoautomaatit toiminnassa Suomen laman aikana ja sen vuoksi Suomen valtion ulkomaanvelka nousi tähtitieteellisiin lukemiin laman aikana.

Luotiin menoautomaatteja, myönsi Mauno Koivisto tv-haastatelussa kesällä 1994.

Alexius Manfelt

Hei, lukekaa oheisen linkiin loppupuolella oleva iso taulukko, niin ehkä asia selviää.

https://de.wikipedia.org/wiki/Staatsverschuldung

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Tässä on enemmän asiaa kuin moni ymmärtää! Voisi jopa olla elämän ja kuoleman kysymys.

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

"Jos valtio noudattaa viisasta politiikkaa,
se ei tarvitse koskaan ulkomaanvelkaa"

Näitäkin maita on, ja ne ovat...?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

no jokainen joka noudattaa. kiina, saudit, norjalaiset on pitäneet valtion melko velattomana. japani kans.

harva valtio vaan osaa noudattaa järkevää politiikkaa.

http://jubileedebt.org.uk/countries

Käyttäjän SimonWahlroos1 kuva
Simon Wahlroos

Ne joihin on hyökätty viime aikoina siksi, etteivät ne ole ottaneet velkaa tai vapautuneet niistä öljytuloillaan. esim. Libya,
http://www.youtube.com/watch?v=aJURNC0e6Ek sekä
Syyria ja Irak. Seuraavaksi vuorossa Iran. Pohjois-Korea ja Venäjä torjuvat hyökkäykset ydinasearsenaalillaan, jonka takia ne pyritään hajoittamaan sisältä päin tukemalla yhteiskuntamoraalia rapauttavia järjestöjä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kaikista paras olisi, kun valtio kuluttaisi kunakin vuonna vain sen, minkä se sinä samana vuonna verottaa. Velan ottamisessa ja seteleiden painamisessa on se huono puoli, että niiden vaikutukset tulevat viivellä, eikä niitä monikaan ymmärrä. Verotus on sentään suoraviivaista ja selkeää, ja sen toiminnan jokainen huomaa ja tajuaa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

no tuohan kiihdyttää nousuja ja romahduksia. lisäksi, mikäli vallitsee täystyöllisyys, nousukaudella valtion kulutus syrjäyttää yksityistä.

elikkä on maksimaalisen haitan politiikkaa joten suomi on pitkään noudattanut.

ei kovinkaan moni tajua sen kummemmin verotuksen kuin valtion velan tai setelipainon mekaniikkaa. esim alvia pidetään yleisesti haitattomana verona vaikka se laskennallisesti on työttömyytemme syy. (blokini tätä soininvaara ei tajua alvista)

erittäin harva tajuaa myöskään vertouksemme regressiivisyyttä.

eilen kaverin kanssa keskusteltiin sijoittamisen verotuksesta. itse en siitä tiedä mitään, ei riitä aika, kaverilla sen verran pelimerkkejä että joutuu perehtymään. lyhyesti. vain 10% osinkotuloista on verotuksen piirissä, muu menee ulkomaille, verottomille organisaatioille jne. eli viimeinen veromuutos, yhteisöveron alantaminen oli lahjoitus suurille veronkiertäjille, pois piensijoittajien taskusta.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Japanin valtionvelka on liki 250%:a BKT:sta...omasta postipankista siitä on yli 90%:a, loputkin liki täysin kotomaasta. Työttömyysaste 4,8 %. Verotus on keskimäärin teollisuusmaita kevyempää, sääntely ei. Luottoluokitus on lafkasta riippuen Aa2 -AA, mutta kun laina otetaan omasta possusta, sillä ei oikeastaan ole merkitystä, kai nuo riisikupin päivässä vielä syödäkseen saavat. 2011 kauppatase notkahti alijäämäiseksi, ensimmäistä kertaa vuoden 1980 jälkeen, kun maa järisi, Jeni vahvistui ja öljyn hinta nousi.

Japanilaisilla on pankeissa 1 500 biljoonan jenin (20 biljoonan yhdysvaltojen dollarin) säästöt ja japanilaiset sijoittajat ovat edelleen valmiita antamaan valtiolle lainaa. Lisäksi Japanin ulkomaille tekemien sijoitusten arvo vuoden 2010 arvion mukaan oli 795,7 miljardia dollaria, joka on huomattavasti suurempi kuin ulkomaiden Japaniin tekemien sijoitukset, joiden arvo samana vuonna oli arviolta 199,4 miljardia yhdysvaltojen dollaria.Kotimaasta helposti saatava laina tekee teoriassa myös uuden rahan painattamisesta joustavampaa.

Sikäläinen Ringi-systeemi voisi aiheuttaa meitin herroille yskän tai aviollisia ongelmia;

"A management technique in Japanese companies in which low-level managers discuss a new idea among themselves and come to a consensus before presenting it to higher managers. The higher ranking managers then discuss the new idea themselves and arrive at their own consensus. This process continues until the idea comes to the highest management level and the idea is (or is not) implemented. Proponents claim that this system allows whole sections of a company to take credit for a new idea, while critics contend that it is time-consuming and hampers innovation."

Japanilaiset luottavat valtioon, vaikka luottoluokitus olisi heikompikin, meillä on kolme aata, mutta sisäisen luottamuksen kanssa on vähän heikompaa...ja Japanilla on oma valuutta ja postipankki, meillä on sen kanssa vähän heikompaa... Työ on molemmille kansoille se numero uno, japanilainen tappaa itsensä työllä ja tekemällä harakirin sakekupin jälkeen, suomalainen tappaa kaverinsa työttömyydellä viikon kossukuurin jälkeen ja sen jälkeen yrittää nirhiä itsensä samalla Moralla, mutta sen kanssa on jo vähän heikompaa...

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo japani on tajunut että velkaa saa olla kuinka paljon vaan, kunhan se on kotimaista. nytkin elvyttävät 85 miljardilla eurolla kuukaudessa ja aat senkus lisääntyy luokituksissa.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

On mielenkiintoista nähdä miten Japanin jenien painamisesta seuraa, samoin kuin dollarin. Joskus sen on loputtava ja jos se tapahtuu äkkirysäyksellä on maailman talous sekaisin. Ei Japanin jenit ja USA:n dollarit pelkästään kotimaihinsa jää vaan jopa suurin osa virtaa muualle maailmaan. Luottamus rahan arvoon on ensisijaisen tärkeää. Jos luottamus menee miten se palautetaan ko. Valuuttaan? Velka on velkaa, onko se kotimaista tai vierasta sillä ei elintason kanssa ole suurtakaan merkitystä.

Jaakko Anttila

Norja ja Saudi-Arabia kylpevät öljydollareissa ja öljykruunuissa.

Norjan Petroleumfond-rahaston nimi muutettiin Norjan eläkerahastoksi vuonna 2006. Vuonna 2006 Norjan eläkerahaston pääoma oli 3 111 miljardia Norjan kruunua.

Sen jälkeen, kun Kiina ravisti maolaisuuden viimeisetkin pölyt saappaistaan, Kiina on noussut talousmahdiksi, joka takoo voittoa siinä määrin, että Kiina on monen valtion luotonantaja, ei vähiten Yhdysvaltojen luotonantaja.

Mitä kauemmin Tea party -änkyrärepublikaanit jatkavat kiihkossaan USA:n talouskasvun jarruttamista, sitä nopeammin Kiina nousee maailman suurimmaksi talousmahdiksi.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Totta tosiaan, persaukiset ei tätä maailmaa pyöritä ja taitaa olla ihan hyvä asia, että vetovastuu siirtyy Kiinallle. Idässä on ollut viisautta jo tuhansia vuosia eikä se ole sieltä minnekään kadonnut.
Saapa nähdä mitä tapahtuu jos setä Samulin dollari muuttuu banaanivaltioiden valuutaksi.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Taalan takuumiehenä on pitkälle itse asiassa Kiina, USA on edelleen sen suurin markkina, ja Kiinan dollarivaranto valtava. Juanin ja USD:n kurssista on väännetty vuosia, mutta sen verran tiukka ote kiinalaisilla on Setä Samulinb kulkusista, että ovat päänsä saaneet pitää. Jonkin sortin kauhun tasapainoa tämäkin kai lienee ;-)
Kiinan talouskasvun kääntöpuoli taas on se, että siitä pääsee hyötymään vain marginaalinen osa kansalaisista, ja kasvu perustuu pitkälle olemattomiin ihmisoikeuksiin, olemattomiin ympäristönormeihin ja totalitaariseen hallintoon. En sitten tiedä, onko USA:lainen kapitalismi tänään juurikaan sen "puhtaampaa" kuin kiinalainenkaan, ero lienee lähinnä sävyissä.
Dengin suuhun on sovitettu sanat "Kissan värillä ei ole väliä, kunhan se pyytää hiiriä", en mene vannomaan todenmukaisuudesta, mutta Kiinan Kommunistipuolueen nykyistä ideologiaa anekdootti kuvaa hyvin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset