Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Kansalaispalkka tai kuolema

  • euron ja dollarin veihtelut. usa setelirahoitus on devalvoinut dollaria
    euron ja dollarin veihtelut. usa setelirahoitus on devalvoinut dollaria
  • Nykyisen kulutuksen vaatima työvoima kun tuottavuuden nousu huomioidaan.
    Nykyisen kulutuksen vaatima työvoima kun tuottavuuden nousu huomioidaan.
  • Tuottavuuden kehitys 3% mukaan.
    Tuottavuuden kehitys 3% mukaan.
  • Työttömyyden kasvusta johtuva kulutuksen alenema.
    Työttömyyden kasvusta johtuva kulutuksen alenema.
  • Alentuneen kulutuksen vaatima työvoima
    Alentuneen kulutuksen vaatima työvoima

Suomi ja EU ovat ottaneet käyttöön hallitun rakennemuutoksen politiikan. Talous tasapainotetaan viennillä. Viennin kilpailukykyä taas hankitaan monilla peräkkäisillä nolla ratkaisuilla. Palkkojen alentamiseksi työttömyys ja sosiaalietuisuuksien tasoa pyritään alentamaan. Työvoiman määrän maksimointia pidetään ihanteena. Nuo Juhanna Vartiaisen toistamat teesit. Jotka eivät toimi.

Teesit toimisivat jos jenkit, japanilaiset, kiinalaiset jne olisivat idiootteja mutta kun eivät ole. Kun euro duunari alentaa palkkaansa 10%, kilpailukyky kasvaa sinne asti kunnes japanilaiset ja jenkit laskevat liikenteeseen 2000 miljardia euroa keskuspankki rahaa. Dollarien/ Jenien määrän nousu näkyy tietysti kurssin alenemisena. Eli kilpailijat devalvoivat painamalla rahaa samalla kun euroduunarit aletavat palkkaansa. Äkkinäinen sanoisi, mitä siitä, sama alennetaanko palkkoja vai devalvoidaanko. Ei se nyt niin mene.

Kuinka palkan alennus vaikuttaa? Oletan että palkan alennus tehdään niin että palkkoja ei nosteta tuottavuuden nousua vastaavasti. Ei siis alenneta nimellispalkkoja, jätetään vaan korottamatta. Näinhän meillä nykyisin tehdään. Homma on helppoa laskea. Duunari tekee vuosittain 3% enemmän hilavitkuttimia. Tarvitaan siis 3% vähemmän duunareita. 10 vuoden aikajänteellä se meinaa että duunareiden määrä tipahtaa 74 %.

Miksi työvoiman tarve romahtaa?

No ensinnäkin duunari tuottaa enemmän. Saman tuotannon tuottamiseen tarvitaan vain 75 % työvoimasta.

Mistä sitten tulee se 75 % pudotus?

Duunarin kyky tuottaa tavaraa kasvaa, kulutus ei, voidaan irtisanoa osa duunareista. Ne eivät tienaa eivätkä siis tuhlaa. Tarvittavan tavaran ja palvelun määrä alenee. Yhä harvempi kuluttaa, harvat töissä käyvät tehostavat työtään.

Voitaisiinko ongelma korjata veroilla ja työttömyyskorvauksilla?

Jos verot peritään duunareilta ja annetaan työttömille, ryysylistön kokonaisostovoima ei kasva. Jos vero perittäisiin voitoista, asia korjaantuisi mutta ei kukaan usko että rikkaat suostuvat maksamaan veroja. Eli verotus ei auta asiaan.



Mikä auttaa?

Valtion on pidettävä huolta työttömien ostovoimasta niin että kulutus (=tuotanto) pysyy edes nykytasolla. Verotus ei auta, pankkiirien orjaksi ei pidä lähteä. Täytyy siis korvata veroparatiiseihin karkaava ostovoima keskuspankista. Näin tekee USA, Japani, Kanada vain suurimmat mainitakseni.

Kun Japani liittyi keskuspankki elvyttäjiin, jenin kurssi tipahti ja talous kääntyi 3% kasvuun. Se ei ole paljon mutta kuitenkin positiivinen luku. Toisin kuin EU alueella jossa keskuspankki lainaa pankeille jotka lainaavat valtioille ryöstökorolla. Keskuspankki lainalla ja pankkilainalla on yksi ero. Keskuspankki lainaa ei tarvitse edes luvata maksavansa takaisin. Sen jokainen tietää etteivät valtiot kykene maksamaan pankkilainojaan joten turha niitä on edes ottaa.

Miksi kuolema?

Ei tarvitse olla kummoinenkaan nero arvatakseen mitä tapahtuu kun Ville Rydman ja Susanna Koski liittyvät leipäjonoon. He etuilevat. Jolloin poliisi puuttuu asiaan. Jolloin syntyy mellakka, onhan silloin jonossa laumoittain etuilevia kokoomusnuoria. Armeija puuttuu asiaan. Se tarkoittaa sisällissotaa. Sitä eivät aloita kommunistit vaan nälkäiset ja ahneet. Nykyinen politiikka luo niitä kiihtyvällä tahdilla. Ei köyhä mummo kapinaa aloita vaan entinen rikas joka huomaa olevansa viimeisenä jonossa jossa jaetaan kaalisoppaa vain sadalla ensimmäiselle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

"Valtion on pidettävä huolta työttömien ostovoimasta niin että kulutus (=tuotanto) pysyy edes nykytasolla".

Kovasti ja paljon on Rouvinen asiaa pohtinut, mutta tuliko Rouvinen ajatelleeksi mistä nuo työttömien ja vähäosaisten ostovoiman takaavat eurot syntyvät? Syntyvätkö ne kenties siitä, että työvoimatoimiston verovaroilla palkattu sosiaalitantta pompottelee työtöntä luukulta luukulle, vai mahdollisesti sellaisesta yritystoiminnasta, joka luo uutta rahaa tähän yhteiskuntaan?

Pekka Heliste

Ei niitä yrittäjiä synny, jos kansan ostovoima laskee.

Markkinatalous toimii aivan toisin kuin persujen NL.

Markkinataloudessa voidaan tuottaa vain ostovoiman ja tuottavuuden rajoissa tavaraa ja palveluita.

NL pistettiin yritys pystyyn ja tuottamaan sinkkiämpäreitä ja valtio osti koko tuotannon ja myi sitten niitä sen verran kun oli kysyntää.

Loppu meni romuraudaksi

Yritystoiminta on markkinataloudessa mahdollista vain, jos asiakkailla on rahaa ostaa. Yritystä ei kannata perustaa , jos markkinoilla ei ole ostovoimaa

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

"Ei niitä yrittäjiä synny, jos kansan ostovoima laskee". Mistä se kansan ostovoima syntyy ja kasvaa? Ollaanko oravanpyörässä?

Mikäli meillä ei ole yrityksiä, jotka tuottavat lisäarvoa ja työpaikkoja, niin ei meillä ole myöskään työntekijöitä, joiden palkasta pidätetään työttömien ja heikompiosaisten toimeentulo.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #7

Sen vuoksi ostovoiman pitää kasvaa.Nyt kun poljetaan paikalla niin tuottavuus syö työpaikkoja ja ostovoima pienenee.

Inflaatio on yksi kasvua kiihdyttävä tekijä, mutta sitäkään ei juuri ole

Toinen vaihtoehto on kuten Rouvinen selittää, rahan pumppaaminen kansantalouteen.

Mutta nekään eivät muuta sitä tosiasiaa, että teemme sinkkiämpäreitä

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #8

Että ostovoima ei kasvaisi velaksi tai muutoin keinotekoisesti tulisi maahamme virrata rahaa ulkomailta. Se, että otamme lisää ulkomaista velkaa ei ole kasvua tai kotimarkkinoiden elpymistä. Se on Kreikan tie!

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #10

Mihin tarvitsemme ulkomaista rahaa? Ostaaksemme ulkomaisia tuotteita. Elikkä kotimaan kysyntään sillä ei ole muuta kuin markkinoita sekoittava vaikutus.

nähtiin 1988. ulkomailta virtasi rahaa joten kauppatase voitiin laskea negatiiviseksi. halpa raha loi asuntokuplan.

valtion pitää siis pitää kotimaan kysyntä täystyöllisyyttä vastaavalla tasolla painamalla rahaa.

kaikki raha on velkaa. 50 euron seteli joka on omistajalleen rahaa on euroopan keskuspnakille velkaa.

jos kaikki velka maksetaan pois, katoaa myös kaikki raha. paitsi kulta mutta se ei ole rahaa vaan metalli.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #7

"Mikäli meillä ei ole yrityksiä, jotka tuottavat lisäarvoa ja työpaikkoja, niin ei meillä ole myöskään työntekijöitä, joiden palkasta pidätetään työttömien ja heikompiosaisten toimeentulo."

Työntekijöiden palkka maksetaan yrityksen liikevaihdosta. Työttömien ja heikompiosaisten toimeentulo maksetaan siis aina yritysten liikevaihdosta. Työntekijä siinä välissä on vain yrityksen kannattavuutta heikentävä hidaste, välttämätön paha. Terveessä taloudessa ihmistyön määrää pitäisi koko ajan pudottaa, työn tuottavuutta nostaa.

Yrityksen ei tarvitse tuottaa työpaikkoja vaan liikevaihtoa ja tulosta.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

kyllähän se tuossa blokissa oli mainittu.
"Täytyy siis korvata veroparatiiseihin karkaava ostovoima keskuspankista."

Eli ekp vaan lainaamaan suomelle tarvittavan summan vuosittain. se sitten työttömille ja yksityinen sektori alkaa voida paksusti.

unohtui laskea paljon työttömälle pitäisi vuosittain maksaa että maailma palestuisi. Oletetaan 10% työttömyys joka pidetään vakaana.
Vuosi / kuinka monta kertaa työläisen palkka
2 - - - 2,9126213592
3 - - - 5,7404090866
4 - - - 8,4858340647
5 - - - 11,1512952084
6 - - - 13,7391215616
7 - - - 16,2515743316
8 - - - 18,6908488657
9 - - - 21,0590765686
10 - - - 23,3583267656

Elikkä ensivuonna jokaiselle työttömälle tasuun sellanen 10 000 euroa kk.
10 vuoden kuluttua 70 000 e kk.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Veroparaatiiseihin karkaava+ muutkin kansakuntaamme köyhdyttävät toimet ovat ihan perseestä, mutta vain pieni osa toistaiseksi kokonaisuutta ajatellen. Minusta suurin haitta kansantaloudellisesti on tämä tuottamaton byrokratia. Verovaroista maksamme miljarditolkulla kaiken maailman byrokraateille palkkaa tuottamattomasta työstä. Ei siinä mitään, että tällainenkin organisaatio on tarpeellinen, mutta nyt se on paisunut liian suureksi.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #9

Tuo on vain vastuun pakoilua ja piiloutumista yleisen väitteen ja yksilöimättömän väittämän taakse.

Ei persuilta ole tullut mitään merkittävää byrokratian vhentämisehdotusta, siis sellaista, joka vaikuttaisi byrokratiaan edes vähän

Koettakaapa parantaa

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #11

Onko "teiltä" tullut? Käsittääkseni olette olleet vain lisäämässä verovaroista kustannettavia toimia ja puollustamassa jo turhia byrokraattisia tuottamattomia työpaikkoja. Mistä Heliste haluaisi ensimmäisenä karsia?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #14

Ei minun tarvitse esittää mitään, esityksiä tekevät ne, jotka haluavat muuttaa nykytilanteen

Ja kun olin valtiolla töissä niin purin byrokratiaa, väkimääräkin tippui laitoksessa 20000:sta 6000:een 70-80-luvuilla. En tietystikään saneerannut yksin mutta omalta osaltani vaikutin tuottavuuden nousuun.

Eiköhän se ole jo muiden vuoro kantaa korsi kekoon

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #17

Vähensitkö tuottavia työntekijöitä, vai byrokraatteja johtoportaasta?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #18

Kun tuollainen muutos tapahtuu niin väkeä vähenee kaikilta tasoilta, muutenhan jäljellä olisi vain johtajia

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #19

Hmmm... vähensitte 14 000 henkilöä. On siellä sitten pitänyt olla pirusti nuita johtajia vissiin?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #20

Kaikkia oli paljon.Mutta vähennykset tehtiin ilman irtisanomisia, paitsi poikkeustapauksissa, jos henkilö kieltäytyi uusista tehtävistä/palkasta tai ei halunnut kouluttautua uudelleen.

Uudet teknologiat ja tietotekniikka nostivat tuottavuutta ja mahdollistivat saneerauksen

Uudelleensijoitustoiminta oli mittavaa.

Tulos tosin tuhottiin, kun yksityistämisen jälkeen uusi johto palkaksi nopeaan tahtiin 6000 lisää.Liikevaihtoa syntyi muutama sata miljoonaa

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #21

Kopioin vähän aikaa sitten toiseen blogiin kirjoittamani vastauksen:

"..teknologista kehitystä ei voi keskushallinnollisesti ja suunnitelmataloudellisesti hallita.."

Ei varsinaisesti hallita, mutta kyllä ottaa käyttöön ja ohjata. Klassinen esimerkkinä hallitusta, menestyksellisestä teknologisen kehityksen ohjaamisesta oli USA:n Apollo-ohjelma. Ohjelman tulokset vaikuttavat USA:n taloudessa vielä tänä päivänä.
Ehdottaisin suomalaiseksi "keskushallinnollisesti ohjattuksi" "apollo-ohjelmaksi" semanttisen teknologian kehitysohjelmaa, jonka tavoitteena olisi toimistotyön tuottavuuden kymmenkertaistaminen niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Ohjelmaan vaikkapa 10v aikana (vrt Apollo-ohjelma) "haaskattu" 10 miljardia voisi hyvinkin tuottaa seuraavan 20v kuluessa (alkaen ohjelman alusta) esimerkiksi 300 miljardia tuottoa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_technology
http://www.cambridgesemantics.com/semantic-univers...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Sitten on työssäkäyvien ostettava työttömienkin edestä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Selkeästi sanottu ja hyvin perusteltu.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Taikka sitten täytyisi se ALV poistaa, että työtön voisi "elvyttää" Suomen taloutta omalla ostovoimallaan. Samaten sitten voisi muiden EU-maiden kansalaiset jotain ostaa Suomesta (he kun eivät saa ALV:ia takas rajalla).

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Joskus lapsena pelasin Monopoli-peliä. Siinä piti perustaa monopoleja ja voittaa muiden rahat. Peli loppui kun kaikki rahat olivat yhdellä pelaajalla.

Onko tässä kyse samasta asiasta?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

No onpa hyvinkin. Pankkiiri antaa kassasta maksuvälineeksi hyväksyttyä paperia (luo rahaa), joka sitten hävitään voittajalle. Rahan palattua pankkiin se lakkaa olemasta.

Voittaja voi jäädä pelailemaan pankkiirin kanssa, mutta luultavasti kaikki ovat jossain vaiheessa nälissään.

Harrastus on kuitenkin niin jalo ja epäitsekäs, että siitä voi luoda mediasisältöä määrättömästi, ilman että homman mielekkyyden puntarointiin käytettäisiin ainuttakaan ajatusta.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Perustulo on muuten hyvä ajatus, mutta kannustaa kiihdyttämään monopolien ja krääsän määrää elinympäristön kustannuksella. Tarjonta ylittää jo nyt kysynnän vaikka yhä suurempi porukka on laitettu tuotannosta pihalle.

Aasiassa elintason kohoamisesta ei tahdo enää selvitä ilman hengityssuojaimia.

Ensin pitäisi toteuttaa omistus- ja hallintaoikeuksien saneeraus siten, että yhteisön jäsenet ovat yhteisvastuussa hallitsemansa alueen ekologisesta tasapainosta. Vieläpä edistämisvelvollisia, jos ajatellaan tulevia sukupolvia.

Niinpä myös taloudellinen ja poliittinen valta tulea hajauttaa näille yhteisöille. Siis kansalaispalkka oman elinympäristön hoitamisesta.

Sen vaihtoehtona on todellakin kuolema, äkkinäinen tai hitaasti kituuttava ja kovin epädemokraattinen, mutta tasa-arvon lopullinen täyttymys. Kannattaa miettiä, mitä tavoittelee.

Itse kannatan lähidemokratioiden verkostoa, jotka rahoitetaan tarpeiden perusteella, eli elämää ja jokaiselle omien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä sen suhteen.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Esittämäsi ekologinen toive voisi toteutua maatalouden avulla. Perustulo tekisi pienvilelyn kannattavaksi. Ei tuotettaisi krääsää vaan ruokaa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tämä on päättelyketjun väistämätön lopputulos. Tehotuotannon vahva öljyriippuvuus joudutaan joka tapauksessa korvaamaan lisäkäsillä ja turvautumaan luonnonmukaisempiin menetelmiin.

Siellä olisi hurja kehityspotentiaali, koska maaperäeliöstön hyödyntäminen on tutkimuksessa jäänyt jokseenkin kokonaan kemiallispainotteisen monokulttuurin jalkoihin.

Maailmalta löytyy kuitenkin toimivia esimerkkejä, joilla yksittäisen tilan tuotanto saadaan ekologisesti kestävälle pohjalle noin vuosikymmenessä tehoviljelyn jäljiltä. Ilman lisäkäsiä tehtävä on toivoton.

Tulevaisuus on maaseudulla ja hajautetuissa ratkaisuissa. Kaupungistuminen ja keskittäminen ovat teollisen ajan illuusioita ja johtavat umpikujaan.

Olemme tehneet vakavan virhearvion keskittymällä kasvien fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien kehittämiseen. Meidän olisi hoidettava maaperää ja sen luontaista kasvuvoimaa. Sitähän se maanviljely alun perin lienee tarkoittanut.

Susanna Kaukinen

Oli kyllä huippublogi! Tää niin elävästi näyttää sen mitä tarkottaa se, että liksoja jäädytetään kansantalouden tasolla.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Todella!

Alkaakohan asiat lopulta mennä perille meille, jotka emme ole poliitikkoja tai ekonomistejä? Viimeksimainitut ovat jo menetettyjä tapauksia, jotka pitää viedä saunan taakse.

Pekka Heliste

Yksi tapa lisätä ostovoimaa on muuttaa tulonjakoa kansantalouden tasolla

Yksi ongelma kun on, että palkkojen osuus on liukumassa alaspäin,palkkojen osuus bkt on enää alle 50 %

Yritysverotukin on 0-summapeliä, yritykset maksavat kyllä veroa, mutta yhteiskunta palauttaa saman verran yrityksille erilaisina tukina

Joten hyvinvointi jää palkansaajan maksamien verojen varaan.

Ja kun pääomatulokin on kevyesti verottetua niin siitäkään ei ole apua

Itse asiassa se on johtanut siihen, että omaisuu kasautuu, niinpä 1% omistaa 46 % maailman omaisuudesta ja 10 % jo 86 %

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Oliko Neuvostoliitossa kansalaispalkka?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Neuvostoliitossa valtio antoi työpaikan, josta maksettiin palkkaa. Näin jälikäteen tarkasteltuna, suunnitelmatalous ei välttämättä ollut ihan huono systeemi.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Neuvostoliiton suurin yksittäinen vika oli vapaan keskustelun ja kritiikin kriminalisointi.

Sauli Harju

Sekin syö tehokkaasti työpaikkoja kun kaikki hoidetaan roboteilla. Kohta ei maailmassa elätä itteään muuten kuin korjaamalla robotteja ja sitten kun keksivät niihinkin robotit jotka korjaa ittensä niin meistä ei ole enään mitään hyötyä ja saadaan kuolla pois.

Toimituksen poiminnat