Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Sosialisoiko palkan alennus voitot?

Muutama henkilö on palkanalennuksia vaatinut ja ulkoisen kilpailukyvyn parantamiseksi ne ovatkin eräs keino. Tosin se ei ole tietääkseni toiminut missään. Oletetaan huvikseen että palkkojen alennus onnistuu. Mitä siitä seuraa?



Mistä voitto muodostuu?

Käytän esimerkissä David Ricardon maankorkoa. Sen mukaan on monenlaista maata ja parhaiten tuottavalla pieni määrä työtä tuo 100 kiloa viljaa, heikoimmalla maalla tarvitaan enemmän työtä. Voitto muodostuu tuosta työmäärän erotuksesta. Oletetaan kolme tilaa joissa 100 viljayksikön tuottaminen vaatii erilaiset määrät työtä. Ensimmäinen selviää 10 tunnin, toinen 20 tunnin ja kolmas 30 tunnin työmäärällä. 100 viljayksikön hinta määräytyy kalleimman mukaan elikkä 100 viljayksikköä maksaa saman kuin 30 työtuntia.

Oletetaan työtunnin hinnaksi 10 euroa. Tällöin 100 viljayksikköä maksaa 300 euroa. Tehokkain tila maksaa 10 tunnin palkan, 100 euroa ja myy tuotteen 300 euron hintaan. Maankorkoa tai voittoa muodostuu 200 euroa.

Toiseksi tehokkain tila myy tuotteen 300 euron hintaan ja maksaa palkkoja 200 euroa. Voittoa muodostuu 100 euroa.

Taulukkona :

Tehokkain – 300 – 100 = voitto 200

Toiseksi tehokkain – 300 – 200 = voitto 100

Tehottomin – 300 – 300 = voitto 0



Entäs jos tehottomin tilaa sopii palkat paikallisesti ja alentaa palkan euroon. Tällöin tilojen palkkakustannukset ovat:

Tehokkain – 100

Toiseksi tehokkain – 200

Tehottomin – 30

Hinta määräytyy toiseksi tehokkaimman tilan mukaan ja on siis 200 euroa.

Yritysten voittolaskelma:

Tehokkain – 200 – 100 = voitto 100

Toiseksi tehokkain – 200 – 200 = voitto 0

Tehottomin – 200 – 30 = voitto 170

Tollo tekee tilin. Tuostahan tietysti seuraa toiseksi tehokkaimman palkan alennus euroon tunti. Hinnan määrää tehokkain. Sen jälkeen tulot, kulut ja voitto:

Tehokkain – 100 – 100 = voitto 0

Toiseksi tehokkain – 100 – 20 = voitto 80

Tehottomin – 100 – 30 = voitto 70

Jos myös tehokkain alentaa palkkoja elinkustannusminimiin eli euroon tunnissa, hinnan määrää taas tehottomin yritys. Sen jälkeen tulot, kulut ja voitto:

Tehokkain – 30 – 10 = voitto 20

Toiseksi tehokkain – 30 – 20 = voitto 10

Tehottomin – 30 – 30 = voitto 0



Tuon perusteella näyttäisi siltä että palkan alennusten, mikäli ne menevät koko järjestelmän läpi, vain alentaa palkkoja ja voittoja. Mikäli vain kaikkein tehottomin yritys alentaa palkkoja, sen voitto suhteessa tehokkaisiin kasvaa ja kaikkein typerin yrittäjä menestyy parhaiten. Uskon monen kokoomuslaisen haaveilevan tästä tilanteesta ja yrittäjän urasta. Valitettavasti maa ei kestä valtiota jossa on sekä ministerit että yrittäjät ovat typeryksiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän LasseRyti kuva
Lasse Ryti

Ihan asiasta kolmanteen, niin miten tuo Viron päätös, jossa virolaisen Suomessa työskeleminen menee Suomen työlakien mukaan, eli ei enää onnistu 8€/tunti ilman ylityökorvauksia.

Taitaa taas Suomalaisen työvoiman käyttö kannattaa pitkästä aikaa.

Arvo Kuusela

"Ihan asiasta kolmanteen, niin miten tuo Viron päätös, jossa virolaisen Suomessa työskeleminen menee Suomen työlakien mukaan, eli ei enää onnistu 8€/tunti ilman ylityökorvauksia.

Taitaa taas Suomalaisen työvoiman käyttö kannattaa pitkästä aikaa."

Taitaa käydä niin että sellaiset työt jotka Suomessa ovat kannattaneet ainoastaan virolaisen halpatyövoiman avulla lakkaavat kannattamasta, ja nekin tehdään tästä lähtien jossain muualla.

Blogistin laskelmat ovat minulle liian monimutkaisia.
Ei se työn hinnan määräytymien voi noin monimutkaista olla.

Ei siinä tarvita matematiikkaa ollenkaan.

Työstä voi saada vain sen verran rahaa kuin mitä siitä suostutaan maksaman. Jos pyytää enemmän kuin kukaan haluaa maksaa, joutuu olemaan työttömänä, kuten Turun telakkatyöläiset, riippumatta siitä miten hyviä, päteviä ja ahkeria he ovat ja sillä ei ole mitään merkitystä miten paljon he oikeasti rahaa tarvitsisivat.

.

ulf fallenius

Virossa ei noudatetta lakeja kaikkesta huolimatta,niin eiköhän meno jatku entisellään.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ilmankos Viroa ihannoidaan yrittäjien puolelta.

K Veikko

Oletan, että

  • nuo kolme tilaa tuottavat koko Kiteen viljayksiköt ja että
  • ulkomaankauppaa (Rääkkylän kanssa) ei käydä.
  • Työvoimaa on rajattomasti käytettävissä. – Tämä väite on epätosi reaalimaailmassa.
  • (Kunnan valtuusto on päättänyt, että tilan on tuotettava tasan 100 viljayksikköä, ei enempää eikä vähempää.)
  • Kiteeläiset siis tuottavat ja kuluttavat 300 viljayksikköä (vuodessa).

Kun (kaikkien) palkat laskevat yhteen euroon, on siitä seurauksena, että nyt myös Hirvosen kiviset pellot tulevat kannattavaksi viljellä ja lopulta tuotannossa on neljä tilaa ja töissä 33% enemmän työvoimaa.

Kiteeläisten reaalinen elintaso nousee 300 viljayksiköstä 400:aan. – Nyt he tuottavat ja kuluttavat 400 viljayksikköä.

Jos kuitenkin Kiteellä ja Rääkkylällä sattuisi olemaan

  • vapaakauppasopimus,
  • vain Kitee alentaisi palkkoja ja
  • tuotannon määrä ei muutu

olisi siitä seurauksena työpaikkojen väheneminen Rääkkylässä ja työpaikkojen lisääntyminen Kiteellä. Huonoiten kannattava tila Rääkkylässä lopetti toimintansa sen seurauksena, että Hirvonen otti peltonsa tuotantoon.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo ulkomaankauppa, mikäli mikään muu valtio ei alenna palkka tai valuuttakurssia, muuttaa tilanteen. mikäli myös muut tekisivät palkan alennuksen, ainut seuraus olisi myyntihintojen aleneminen ja siis velkojen kasvu suhteessa tuloon ja liikevaihtoon.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Kukaan ei ole kertonut missään,miten kiinaan"karanneet"työpaikat saataisiin suomeen,,tai edes eurooppaan takaisin,veikkaan että ei mitenkään,vaikka palkka olis euro/h
Tai että tekstiili/kenkä etc sektori alkaisi työllistämään kotimaassa-ei ala,koska vaadimme halpaa=kiinassa halpatyöllä tehty !!
Voi aikoja,voi tapoja,,ja ruikutusta !

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

no ainut keino olisi täystyöllisyyspolitiikka joka aikaansaisi myös kiinassa täystyöllisyyden. silloin ricardon suhteellinen etu alkaisi vaikuttaa.

toisaalta, jos ostovoimaa jaetaan keskuspankin toimesta kaikille eurooppalaisille kuten olen esittänyt, sama kait se on kuka työt tekee jos eurooppalaiset voivat kuluttaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset