Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Suomen kilpailukyky, soopaa

Jokainen julkisuuden taho kaipaa nyt korjausta suomen kilpailukykyyn. Hämmästyttää, sekä hallituksen monet ministerit että EK ovat asiaan havahtuneet. Tuota voitaisiin kutsua kommunismin riemuvoitoksi. Tyypit jotka eivät ymmärrä tippaakaan vapaakaupan eduista ja markkinatalouden perusteista ovat päässeet soopaa jauhamaan. Jokainen valistunut lukija tietänee missä virhe on mutta selvyyden vuoksi väännän rautalangasta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_etu

Suhteellinen etu on taloustieteessä käytetty käsite, joka osoittaa, että kahden kansantalouden kannattaa käydä kauppaa siitä huolimatta, että toinen näistä talouksista pystyy tuottamaan kaikkia mahdollisia hyödykkeitä halvemmalla kuin toinen. Nykyaikaisen taloustieteen kansainvälistä kauppaa käsittelevä teoria perustuu nimenomaan suhteellisen edun käsitteelle: teorian mukaan oleellista ei ole tuotannon absoluuttiset kustannukset, vaan se kuinka helposti maa pystyy tuottamaan hyödykkeitä suhteessa toisiin hyödykkeisiin. Suhteellisen edun käsitteen perusteella maan kannattaa tuottaa sitä hyödykettä, jonka tuottamisen vaihtoehtoiskustannus on pienin ja vaihtaa tätä hyödykettä muihin hyödykkeisiin.

Tunneitumman version teoriasta esitti kuitenkin David Ricardo, joka kuvaili käsitteen vuonna 1817 käyttäen esimerkkinä Englannin ja Portugalin välistä viini- ja tekstiilikauppaa.



EK ja eräät muut huhuilijat eivät siis ole havainneet tuota seikkaa johon perustuu koko vapaakaupan idea. Surullista että tuollainen talouden ymmärtämättömyys on vallannut alaa ja lausuntoja on jopa lehdissä julkaistu. Tuohon verrattuna Maailmanlopun odottajat ovat rationaalisia olentoja sanoisi jokainen oikeistolaiseen taloustieteeseen perehtynyt. Mitä sanoisi Marxilainen? Jos joku sattuu lukemaan, kertokaa.



Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Tuo on todellinen perustelu vapaakaupalle, joka on hyvä muistaa, jotta emme päädy protektionistiseen ja siten tehottomaan maailmaan älyllisesti typerän ajattelun kautta.

Mutta ei tuo mielestäni takaa että huonon kilpailukyvyn maa saisi maailmankaupassa mitään myytyä parin rajoituksen vuoksi:

1) suhteellisen tai peräti absoluuttisen kilpailukyvyn maan tuotanto on todennäköisesti skaalaetua nauttiva ja kapasiteetin vajaakäyttö mahdollistaisi lisätuotannon kaikkialle missä on kysyntää. Kysyntä ostaa mieluummin esim. tekstiilejä Kiinasta halvalla kuin kalliimmalla Suomesta.

2) mitään ei voi kovin kauaa tuottaa tappiolla muuten kuin jossain subventiokonsernissa/kommuunissa, joten tappiottomuus asettaa minimihinnan tuotteille

Idealistisessa maailmassahan ajateltaisiin että antaa Kiinan tehdä tekstiilit ja vaihtaa niiden myyntitulot vaikkapa suomalaisiin koneisiin. Kuitenkin myös kiinalaiset koneet voivat olla absoluuttisesti huokeampia tuottaa ja ilman kapasiteettipullonkauloja. Silloin suomalaisen konepajan käy kuten tekstiilitehtaankin. Ei Kiinaa kiinnosta koordinoida Suomen kanssa maailmankauppansa, vaan jokainen sen yritys tappelee joka toimialalla verissä suin. Sama juttu tietty Suomenkin päässä, onneksi emme ole suunnitelmataloudessa.

Tämä ei olisi suuri ongelma omalla valuutalla, jossa kilpailukyky korjautuisi valuutan heikkenemisen kautta, mutta kiinteän euron maailmassa voimme leikkiä paikkaavamme kilpailukykyvajetta lisävelalla. Ponzit eivät vain toimi ratkaisuna.

Jouni Nordman

Niin, tohon on lääke nimeltä tuotekehitys ja siihe tarvittavien osaajien ammattitaito. Jolla tuotanto voidaan pitää tehokkaanpana ja sellasena että sitä ei voida kopioida. Eli vaatii monia pieniä huippusaamisen keskittyviä yhtiöitä, alalla ei ole valiä. Sillä jos Suomen puusto jalostetaan priimaksi, silloin ei muualla kuin Ruotsissa ja pohjois-Venajällä sitä voida kopioida.
Eli rakenne muutos mikä on menossa on juuri lopullisesti liukuhihna työllisyyden suomesta lopettamassa, sen helpon kopioimisen takia.
Eli taloustieteen kaavat pitävät hyvin paikkaansa, yhteiskunnalta vain vie aaikaa sen hyväksymisen.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Mihin vapaakauppaa tarvitaan? Ei tietenkään mihinkään jos maa on kaikessa oleellisessa omavarainen. Jos omavaraisuuden saavuttamisen jälkeenkin maassa on ylimääräistä kapasiteettia (työvoimaa) voidaan tätä käyttää tietysti tuottamaan tarvikkeita puutteessa oleville (köyhäin apu).

Toki markkinatalous ja ihmisen muovautuva turhamaisuus ovat yhdistelmä, joka tuottaa ja täyttää toiveita niin ettei ylijäämää välttämättä muodostu kohtakaan. Puutettahan riittää - jos ei meillä niin Afrikassa.

Vapaakaupan idea perustuu ajatukseen, jossa maksimoidaan maailman tuotanto optimoimalla kapasiteetit markkinaperusteisesti tehokkuuden perusteella (suhteellisen edun tavoite). Vapaakaupan ja suhteellisen edun periaatteet tähtäävät maksimaalisen talouskasvun saavuttamiseen. Niiden tarve tulee ikuiden niukkuuden oletuksesta. Mutta jos talouskasvua ei nähdäkään hyveenä, johtuen esimerkiksi varsinaisesta puutteen loppumisesta tai talouskasvun tuottamien ympäristöuhkien vuoksi, katoaa vapaakaupan ja suhteellisen edun tuottama hyöty kansakunnalle tai ihmiskunnalle.

Vapaa-kauppa ja suhteellinen etu ovat ideologiaa, joiden toimivuus reaalimaailmassa on jotain muuta kuin "teoria olettaa".

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo ei ne todellisuudessa nykyoloissa toimi. toisaalta koska niiden teorioiden mukaan globalisaatiota edistetään, mä tietty voin tuohon kilpailukyky vaatimukseen kyseisiä argumentteja käyttää.

siinähän sitten pähkäilevät mikä mättää. ;)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset