Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

Talvivaara ja Keynes

Talvivaara on loistava esimerkki Keynesiläisestä työllistämisestä. Koska rahaa ei voida käyttää mitenkään järkevästi, käytetään sitä järjettömästi. Kaivetaan maahan kuoppa, sotketaan ympäristöä niin paljon että siivoaminen työllistää tuhatkertaisen määrän ihmisiä verrattuna kuopan kaivuun.

(Järkevästä työllistämisestä kirjoitin blokin:

auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124039-kunnan-tyollistaminen .)

Mutta, Keynesiin.Nauru

Työllisyys korko ja raha. sivu 158-159

Tahattoman työttömyyden vallitessa työn rajauhraus

[the marginal disutility of labour] on välttämättömyyden

pakosta pienempi kuin rajatuotoksen hyöty. Se voi itse

asiassa olla paljonkin pienempi. Kauan työttömänä olleen

henkilön kannalta jokin määrä työtä saattaa uhrauksen

sijasta merkitä todellista hyötyä. Mikäli tämä myönnetään,

niin edellä oleva todistelu osoittaa, miten lainavaroin

rahoitetut "hyödyttömät" menot1 kaikesta huolimatta

saattavat auttaa yhteiskuntaa tasapainoon. Jos valtiomiestemme

saama klassillisten taloustieteen mukainen kasvatus

estää parempien menetelmien käyttämisen, niin pyramidien

rakentaminen, maanjäristykset, vieläpä sodatkin saattavat

edistää hyvinvointia.

On kummallista havaita, kuinka terve järki, pyrkiessään

välttämään mielettömiä johtopäätöksia, on päätynyt

siihen, että se mieluummin hyväksyy kokonaan "hyödyttömät",

lainavaroin rahoitetut menot kuin vain osittain hyödyttömät menot, joita helposti arvostellaan ankarien

"'liikeperiaatteiden" mukaan juuri siksi, että ne eivät ole

aivan hyödyttömiä. Esimerkiksi lainavaroin rahoitetut

työttömyysavustukset hyväksytään mieluummin kuin korjaustöiden

rahoittaminen soveltamalla niihin käyvän korkokannan

alittavaa korkokantaa. Niinpä kaikkein hyväksytyin

ratkaisu on sellainen kuoppien kaivaminen maahan,

joita sanotaan kullankaivamiseksi ja mikä ei millään tavoin

lisää maailman todellista hyvinvointia, vaan aiheuttaa jopa

työuhraustakin.



Työllisyys korko ja raha.

Rajakulutusalttius ja kerroin sivu160-161

 

Muinainen Egypti oli kaksinkertaisesti onnellinen ja

satumaisen rikas epäilemättä siksi, että siellä voitiin harjoittaa

kahdenlaista toimintaa, sekä pyramidien rakentamista

että jalojen metallien etsintää. Näiden runsaus ei

 

pysty vähentämään niistä työllisyyden kannalta koituvaa

etua, koska niitä ei voida kuluttaa ihmisten tarpeiden

tyydyttämisessä. Keskiaikana rakennettiin katedraaleja

ja laulettiin sielunmessuja. Kaksi pyramidia, kaksi

sielunmessua ovat kaksi kertaa niin edullisia kuin yksi,

mutta sama ei muka päde siinä tapauksessa, että Lontoosta

Yorkiin rakennettaisiin kaksi rautatietä. Me olemme

niin järkeviä, olemme kasvattaneet itsemme niin suuressa

määrin viisaiden finanssimiesten kaltaisiksi, ja ajattelemme

kovin huolellisesti, ennen kuin lisäämme tulevien

sukupolvien "finanssirasitusta" rakentamalla taloja heidän

asuttavikseen, voidaksemme omaksua tällaisen helpon

keinon työttömyyden kärsimysten vähentämiseksi.

Meidän on alistuttava näihin kärsimyksiin sen vuoksi, että

ne ovat väistämätön tulos valtion johdon toiminnassaan

soveltamista periaatteista, joiden mukaan ihmistä luullaan

näet parhaiten "rikastutettavan" siten, että hänelle tehdään

mahdolliseksi hankkia oikeuksia nautintoihin, joita

hän ei kuitenkaan aio minään määrättynä ajankohtana

käyttää hyväkseen.

Nolostunut

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Arto Lauri

Talvivaarahan On Mauno Koiviston pilottihanke.

Tarkoituksenaan muuttaa Suomi NATO ydinaseitten huolintatunkioksi ja EU:n ydinjätevarikoksi.

Sekopäisyydellä saadaan kovat korruptiot ja maamme väestö nuijittua kivikauteen. Juuri sitä mihin Koivisto, Lipponen ja nyt Katainen himoavatkin.

Jouni Valkonen

Toi on muuten käsittämätöntä miksei Keynes tajunnut sitä, että jos työllistäminen turhaan työhön, esimerkiksi valtion virkamiehinä, sotilaina tai maajusseina, stimuloi taloutta, niin eikö vastikkeettoman rahan jakaminen kansalaisille stimuloisi vieläkin enemmän? Jos kansantalouteen injektoitaisiin kuusi miljardia euroa käteistä, niin tämä nostaisi jokaisen suomalaisen ostovoimaa noin 12 000 eurolla vuodessa? Syy miksi se maksaisi vain kuusi miljardia on, että vastikkeettoman rahan jakaminen kansalaisille ei sido ahkeraa, tuotteliasta ja koulutettua työvoimaa tuottamattomaan työhön.

Kuusi miljardia saataisiin kasaan: painamalla 2 miljardia euroa, lakkauttamalla maataloustuet, kiristämällä rikkaimman prosentin verotusta kahdella miljardilla ja luopumalla julkisen velan korkojen maksamisesta, eli ei otettaisi liikaa julkista velkaa (paitsi silloin kun sille on aidosti tarvetta).

Ilmeisesti kuitenkin ihmisten työn etiikka kieltää vastikkeettoman rahan jakamisen, joten sitten pitää palkata ihmisiä tekemään turhaa työtä, jotta voidaan ylläpitää korkean ostovoiman keskiluokkaa. Toki turhankin työn teettäminen on parempi vaihtoehto, kuin antaa markkinoilla oleva varallisuus pankkiireille.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

keynes tajusi rahan jaon vaikutukset, toisaalta hän tajusi politiikan realiteetit. kukaan ei jaa köyhille ilmaiseksi rahaa pitääkseen talouden käynnissä. ennen koko porukka kuolee vapaaehtoisesti nälkään. (ota huomioon että raha on jaettava köyhille jotka kuluttavat, ei rikkaille jotka säästävät.)

aivan sama kuin rakentaa kouluja tai asuntoja. ei oikeisto siihen suostu. sotiminen on ainut mihin jenkki rebuli voi valtion rahoja tuhlata.

-
mä lienen ainut politikko jonka mielestä tehokkain keino lopettaa lama on jakaa ekp luomaa rahaa kansalaispalkkana.

ja ainut jonka mielestä tehokkain keino torjua työttömyyttä on määrittää työttömyyskorvaus niin suureksi että jokainen työtön työllistää kaksi työssäkäyvää. (ns automaattinen vakauttaja, kun työttömyys kasvaa, ostoivoima kasvaa nopeammin ja lisää työn kysyntää.)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset