Kuinkahan käy Käsittelen lähinnä talouspolitiikkaa ja hyvinvointia.

USA, UK, Suomen, Japanin ja Saksan talouskasvu

  • Saksan ja Japanin bkt / henkilö sekä 3% kasvulla lasketut tulot.
    Saksan ja Japanin bkt / henkilö sekä 3% kasvulla lasketut tulot.
  •  USA ja Suomen henkeäkohden laskettu bruttokansantuote sekä 3% k
    USA ja Suomen henkeäkohden laskettu bruttokansantuote sekä 3% k
  • UK bkt / hlö sekä 3% kasvulla lasketut tulot.
    UK bkt / hlö sekä 3% kasvulla lasketut tulot.
  • Venäjän bkt / hlö sekä 3% kasvulla lasketut tulot.
    Venäjän bkt / hlö sekä 3% kasvulla lasketut tulot.

Länsimaiden talouskasvu romahti (USA 1974, sivistysmaat 1990) ja talous rypee 30 - 70% alle optimitason. Itse pitäsin syynä väärää talouspolitiikkaa.

 

Joutessani tein pientä talousanalyysia, lopputulos oli arvattava ja selittää miksi suomi kopioi USA talousmallin. Siksi että äänestäjämme ovat koomuslaisia. Mukana sekä toteutunut talouskasvu että 3% kasvun mukaan piirretty käyrä. (3% tuottavuuden kasvu on vakio eturivin taloudessa, kehitysmaa taikka kommunistien hallitsema pääsee 10% kasvuun.) Data otettu : http://www.ers.usda.gov/Data/Macroeconomics/


Kuten kuviosta näkyy, USA talouskasvu romahti 1974 ja on sen jälkeen ollut alle 3% vuoteen. Suomi taas jäi 1990 tasaisesta 3% kasvusta. USA hyvinvointi vaje henkilöä kohden on 30726,513 ja Suomen 10902,299 dollaria vuoteen.


Näyttää siis siltä että Suomi kykeni aina kokoomuksen hallitukseen tuloon asti säilyttämään siedettävän kasvun.


Saksan ja Japanin kohdalla näkyy sama taitos 1990.


Venäjän kasvu ei hurmaa.1988 alkoi romahdus ja korjausta ei ole tapahtunut.

 

Laskin kuinka paljon suurempi henkilöä kohden laskettu kansantulo olisi jos muutama valtio ei olisi tyrinyt talouspolitiikkaansa.

  • 1,2630843045 Suomi
  • 1,3886387644 Japani
  • 1,5027460163 Saksa
  • 1,6181619159 UK
  • 1,7238551739 USA
  • 1,9375186149 Venäjä

 

Jos joku tietää mistä löytyy historialliset gini kertoimet ja työllisyysasteet 1900- 2012, kertokaa, mua kiinnostas vertailla eri maiden gini ja talouskasvu lukuja.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuossa kirjoituksessasi on muutama ongelmallinen oletus joiden todenperäisyydestä en ole lainkaan vakuuttunut. Ensimmäinen on oletus näiden maiden talouspolitiikan (mahdollisen) epäonnistumisen suhteesta talouskasvun hidastumiseen. Voisiko olla, että nykyisessä globaalissa taloudessa tähän on vaikuttanut enemmän se mitä nousevat taloudet ovat tehneet kuin se mitä perinteiset teollisuusmaat ovat tehneet? Eli kyse ei ole ennestään vahvojen maiden virheistä vaan siitä, että aiemmin heikommat kilpailijat ovat kirineet ja tehneet merkittäviä parannuksia.

Toinen olettamus on tuon kolmen prosentin nostaminen onnistumisen mittariksi. Taitaa kuitenkin olla niin, että mitä käyhempi maa on, on sillä sitä suurempi mahdollisuus korkeaan kasvuun. Joten kolmen prosentin kasvun aikaansaaminen merkitsee yllättävän erilaista "onnistumista" riippuen maan lähtötilanteesta.

Kolmas on tietysti talouden tarkasteleminen bkt:n avulla. AIka laajalti jo katsotaan, että BKT ei ole mitenkään erityisen hyvä mittari mittaamaan yhteiskunnan onnistumista edes taloudellisilla perusteilla. Parempiakin mittareita on olemkassa, mutta valitettavasti niille on hankala löytää kattavia lukusarjoja harrastamasi tarkkailun pohjaksi.

Talouspolitiikassa varmasti löytyy aina parannettavaa, mutta mielestäni ne epäonnistumisen merkit löytyvät kyllä muualta kuin BKT:stä ja 3 % kasvutavoitteesta. Tällaisia ovat mm yhteiskuntien eriarvoistumisen lisääntyminen sekä jatkuvasti kärjistyvä velkaantuminen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset